Mitä ostaa äitienpäivälahjaksi.

Rusetti munan ympärille, nautitaan aamukohmeisena


Jos asiaa puhutaan, niin jokin esine, jota äiti ei raaski itselleen ostaa, mutta joka tulee tarpeeseen, on aina varma valinta. Omalle äidille tarkoittaa vähän suurempaa nahkalaukkua ja vaimolle/äidille järjettömän hintaista kosmetiikkaa.

 

Sinulla taitaa olla varsin hyvin symboliikkaa ymmärtävä äiti, kun tuollaisen lahjan hänelle olisit antamassa. En tosin ihan heti keksi mitä tuo sinun lahjasi symboloi, mutta kai se jotain äidin ja pojan väliseen suhteeseen liittyvää on. Toisaalta... Hetkinen, nyt soi puhelin. Haloo. Sigmund Freud? Ettekö ole kuollut? Ai haluatte jutella vakavasti säätäjän kanssa? D)

 

Ihan kyllä vaimolle (joka siis on myös äiti), tuota munaa yleensä tarjoilen. Ihme pervessi pitää olla että tähän haluaa oman äitinsä sotkea.... Toisaalta plaza se osaa aina yllättää

 

No tässä tapauksessa minä piiloudun ihan ns. freudilaisen lipsahduksen vakiintuneen käsitteen taakse ja täten selviän tästä ilman "ihme pervo" -leimaa otsassa.

 

Täytyy sanoa, että olen ihan lukossa kyllä ideoiden kanssa tänä vuonna. Saattaa olla että turvaudun jopa johonkin lahjakorttiin vaimolle tällä menolla, vaikka se tavattoman mielikuvituksetonta onkin...

Oli tähänkin asti tekemistä, että keksi vaimolle lahjoja 2 kertaa vuodessa (joulu ja synttäri), mutta nyt äitienpäivä tuo oman lisänsä vielä... 12 vuodessa tullut käytettyä kutakuinkin kaikki ideat... Vaimon kohdalla lisäongelman muodostaa se, että hän sanoo aina ettei tarvitse mitään tai ei ole mitään mitä hän erityisesti haluaisi...

Sori, täytyy purkautua jossain...

 

​

 

Dildot muuttuvat vuosi vuodelta kummallisemmiksi.

 

Yllättävä lahja Vekalta.

Allekirjoittanut ei harrasta lahjojen antamista äidille äitienpäivänä. Itse asiassa lahjoja tulee annettua ns. lahjapäivinä vain tiettyjen henkilöiden syntymäpäivinä sekä tilaisuuksissa, joissa muutkin lahjoja jakavat (siis saman katon alla). Ehkä tämäkin ketju juuri kuvastaa sitä miksi en lahjoja jokaisena lahjapäivänä jakele: on hassua miettiä päänsä puhki mitä antaa jollekin, kun kalenterissa sattuu joku tietty juhlapäivä olemaan, ja päätyä todennäkköisesti antamaan joku hätäinen "kai se tästä tykkää" lahja mille usein ei löydy edes käyttöä. Olen minäkin tosin sitä mieltä, että "ajatus on tärkein". Toisaalta tulkitsen tuon sanonnan mieluiten niin, että nimenomaan se toisen ihmisen huomioon ottaminen ja muistaminen on tärkeintä. Toisin sanoen sitä voi viettää vaikka enemmän aikaa äidin kanssa, eikä esimerkiksi luoda itselleen "hyvän pojan" statusta antamalla joka äitienpäivä lahja, ja käyttämällä sitten seuraavat vapaat hetket Nykissä reissaamiseen ja kotiteatteriin. Ei tästä kannata kuitenkaan hernettä nenään vetää: ehkä plazalaiset ostavat äitienpäiväksi oikeasti merkityksellisiä lahjoja ja samalla viettävät äidin kanssa runsaasti aikaa.

Kyllä minä lahjoja sitten muuten saatan antaa. Jos satun näkemään jonkun esineen tai asian mikä tuntuu oikealta jollekulle ihmiselle, niin sen saatan ostaa (talouden puitteissa totta kai) ja antaa lahjaksi, vaikkei mikään erityinen päivä olisikaan.

Toki elämässä pitää traditioita kunnioittaa, mutta tosiaan äitiä voi muistaa muutenkin kuin pakollisella lahjalla. Tunnetustihan tradition ja teennäisyyden välinen raja on häilyvä.

 

Oma nainen haluaa päästä hotelliin aamiaiselle äitienpäivänä. Hotelliyötä ei siis tarvitse vaan riittää, kun kotoa ajellaan syömään.

 

Offtopic: tuollaisen asteen paremman aamiaisen syöminen viikonloppuisin on kyllä todella mukava tapa viettää kiireetöntä aikaa perheen kanssa. Nukkuu pitkään ja sitten aloittaa lauantain ja joskus sunnuntai tuollaisella "paremman tason" aamiaisella: uunissa paistettuja croisantteja, hyvää juustoa (valkohomejuusto sopii hyvin), ilmakuivattua kinkkua tmv, mysliä, jugurttia, laadukkaita tuoremehuja, hedelmiä, kasviksia ja teetä/kahvia (jauhettuna suoraan myllystä). Tällä jaksaa mukavasti pidemmälle iltaan, jolloin voi sitten syödä muutenkin vähän paremmin ja ajan kanssa

Erikoispäivinä kuten synttärit, äitienpäivä, isänpäivä jne homma tarjoillaan kuohuviinin kanssa sänkyyn ja mukana joku kakku <3

 

Minun äiti ei toivo isoja lahjoja, vaan pientä muistamista. Lisäksi hän tykkää viettää aikaa keittiössä. Eli tällainen kompromissi löytyi: http://www.jokipiinpellava.fi/nxl/4930/lahja-sarja_aiti-_ja_isa-tekstein.fi.html (Prismasta kympillä)
tuohon vielä lisänä aamukahvit sänkyyn ja kukkaset, niin eiköhän siitäkin päivästä selvitä.

 

Jeps. Onhan se mukavaa touhua. Siksipä vähän ihmettelinkin, kun vaimolle ei itse tehty aamiainen käy vaan hän haluaa nimenomaan hotelliin päästä syömään. Tiedä sitten onko tuo pieni kuitti meikäläisen kokkaustaidoille.

 

Äidille olen tyypillisesti lähettänyt kortin ja soittanut perään.

Vaimolle juhlapäivinä arjesta poikkeava aamiainen. Täällä tykätään aamulla paistetuista vohveleista. Nyt kun esikoinen on 1kk, tilasin vaimolle valokuvaussession valokuvaajalta. Kuvaan siis äiti ja tytär. Vaikka itsekin harrastan valokuvausta, tulee noista kuitenkin erilaisia.

 

Hieno idea tuo kuvaussessio - äiti&tytär-kuva voisi olla hieno ajatus. Ja kuvista saa teetettyä erilaisia kivoja jatkolahjojakin tulevaisuuden kannalta, eli printtikuppeja tai tauluja.

Toinen ajatukseni oli lahjakortti jonnekin alusasuliikkeeseen, mutta kyllä tuo kuvaus saattaa viedä pidemmän korren...

 

Lupasin värkätä äidilleni (ja muille äitienpäivävieraille) täytekakun

Siis ihan omin käsin, ei mitään kaupan valmiskakkuja.

 

Eikö voitais ihan porukalla sopia, että jätetään kaikki itsetehdyt räpellykset väliin. Pihi saa olla, mutta säästetään senttejä sitten jossain muussa kuin toiselle annettavassa lahjassa. Tutkimukseni mukaan 95 %:a itsetehdyistä lahjoista on täyttä roskaa. Ihmeellinen hysyttelyn kulttuuri vaan kieltää paskan lahjan saanutta antamasta rehellistä palautetta. Voi että kun se olisi hienoa kuulla, kun äiti antaa palautetta 30-vuotiaalle kitupiikkipojalleen. "Kiitos kun muistat minua merkkipäivänäni tällaisella.... öö, mitä tällä nyt pitääkään tehdä. No, tämä on ruma ja turha. En tarvi tätä. Vietkö suoraa roskiin, vai heitänkö vasta kun olet lähtenyt? Olisiko ollut vaikeaa laittaa 20 € kirjekuoreen ja kertoa, että osta tuolla kukkia tai jotain muuta itsellesi." Olen jo aiemmin tämän kertonut, mutta itsetehtyjä lahjoja voivat antaa vain pikkulapset joilla ei välttämättä ole rahaa tai ymmärrystä laadukkaista tuotteista.

 

On itsetehty lahja aina parempi kuin vaikkapa ruusukimppu tai kahvimuki. Ruusukimpun antoa en sinänsä ole koskaan ymmärtänyt. Se maksaa jonkin verran ja sen joutuu heittämään kuihtumisen takia suhteellisen äkkiä pois. Tämän lisäksi se kimpun antaminen aina aiheuttaa vastaanottajassa ylimääräistä stressiä, kun pitää löytää paitsi sopiva (ja tyhjä) vaasi, niin pitää myös löytää paikka ruusuille. Tämän lisäksi moisen annossa ainakin omalle rakkaalle on hitusen ironiaa mukana, sillä entisaikojen romanttisuuden lisäksi ruusukimppu voi symbolisoida nykypäivänä sitä, että mies on mokaillut (lyönyt, pettänyt, riidellyt jne.) ja haluaa ko. lahjalla hyvitellä.

Kahvimuki on taas sinänsä outo lahja, koska eiköhän meillä kaikilla niitä tarpeeksi ole. Toki yleensä lahjakahvimuki on kuvitukseltaan vastaanottajaansa symbolisoiva, mutta eiköhän sitä elämän varrella jokainen ole tuollaisiakin saanut lahjaksi sen verran monta, ettei tuo kovin ajatuksella valittu lahja ole.

On totta, että itsetehdyt lahjat ovat usein "räpellyksiä" eikä niille välttämättä löydä käyttöä, mutta ainakin minulle niissä on tunnearvoa. Tämä liittyy juuri aikaisempaan pointtiini siitä, että lahjojen sijaan tärkeämpää olisi se äidin muistaminen ja se, että viettää aikaa hänen kanssaan. Itsetehty lahja symbolisoi sitä, että tekijä on ajatellut lahjan vastaanottajaa ja nähnyt vaivaa -- eikä vain kävellyt kauppaan ja ostanut jotain geneerisen sanoman sisältävää lahjaa, jolle vastaanottaja ei löydä mitään käyttöä

 

Oletko kokeillut ymmärtää ruusukimpun vastaanottamista? Tai jonkin muun lahjan? Nimittäin jotenkin oudolta tuntuu ajatus, että antaja määrittäisi lahjan "hyvyyden". Eiköhän se kuitenkin ole se vastaanottaja ja jos hän tykkää ruusuista, niin kaippa silloin ruusukimppu on hyvä lahja.

 

Käsittääkseni omassa postauksessani vertasin vain mikä lahjavaihtoehto on parempi kuin joku toinen, aivan kuin pazzekin. Toki jos toinen tykkää ruusuista ja nimenomaan niitä haluaa, niin ei kai sitten niiden ostamisessa ole mitään ongelmaa. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että lahjan vastaanottaja on jättänyt lahjan valinnan täysin sen ostajan mielikuvituksen varaan, niin silloin omalla listallani ne ruusut ovat viimeisenä.