Mission: Impossible 4 (2011) (Brad Bird / Tom Cruise, Jeremy Renner, Michael Nyqvist)

No eipä ollut kaksinen raina. Samaa liirumlaarumia alusta loppuun. Ne vitsit ym. komiikka pikemminkin vain ärsytti, ei sopinut sitten yhtään. Huomasin että jotkut hightech-vehkeet ja läheltä piti tilanteet aiheutti naurua eikä hämmästelyä tai jännityksen tuntua.

Pitäisi ykkösosa katsoa ja muistella sen parhautta.

2/5

 

Kappas, tämähän oli varsin mainio! Vaikka leffa olikin arvostelu- ja kassamenestys, niin siitä huolimatta ryhdyin katselemaan elokuvaa melko kyynisellä asenteella. Odotin sellaista perustylsää ryntäilyä. Olin varma, että viimeistään Simon Pegg pilaisi koko homman. Mutta kuinkas kävikään! Leffa löysi hyvän rytmin heti alkumetreiltä lähtien ja kykeni ylläpitämään maukkaan momentumin loppuun saakka. Toiminta oli lipevää, naiset kauniita ja huumori paikoitellen yllättävän hyvää. Ja kyllä, meidän oma Samppa oli ihan liekeissä! Ainoat miinukset tylsähköstä Jeremy Rennerista sekä pääpahiksen mielikuvituksettomasta ja turhankin tutunoloisesta master planista.

4/5

 

Minäkin tykkäsin. Sen "ainoan oikean" Mission Impossible -leffan, eli ensimmäisen, jälkeisistä selkeästi mielekkäin oli tämä.

Edelmannin suoritus nyt oli aika "perus Suomi-cameo", karuhkolla pohjalaasella aksentilla mumistua muutaman sanan yrmyilyä. Näkyvyyttä (sekä hahmon merkitys, vaikkakin aika toisosainen) toki oli edellisten irinabjörklundien yms verrattuna eniten.

Koko leffan ajattelin muuten samaa, kuin tämäkin kaveri: http://www.theawl.com/2011/12/mission-impossible-i-dont-understand-how-tall-everyone-is

Huomasitteko muuten, että Volkswageneista oli otettu ainakin loppupuolella logot pois? Kilpaileva BMW lienee laittanut enemmän/eniten rahaa leffaan

 

Ensimmäinen MI-elokuva oli mainio ja sisälsi kaikki ne elementit, mitä halusinkin ko. genreltä. Seuraavaa kahta elokuvaa määrittivät niiden ohjaajien tyylit kohtalokkaasti: John Woo luotti liiaksi toimintaan ja kyyhkyihin (eli tunnelmaa luoviin taiteellisiin otoksiin) ja J.J. Abrams taas ohjasi pitkän TV-jakson, eikä elokuvaa. Brad Birdin ohjaama neljäs elokuva sen sijaan tuntui jälleen toimivalta agenttitrilleriltä. Vaikka high tech -laitteissa mentiinkin uhkaavasti jo kohti Brosnanin viimeisiä Bond-tuotantoja, niin elokuva tuntui (ajan trendin mukaan) realistiselta.

Narsistin maineestakin kärsineelle Tom Cruiselle tulee totta kai nostaa hattua miehen itsensä likoon laittamisesta (etenkin tässä elokuvassa mies näytti olevan niin paljon rääkissä kuin vain suuri elokuvatähti, joka ei ole Jackie Chan, voi olla). Jeremy Renner, jota olen pitänyt tervetulleena karismaattisena kasvona toimintaelokuvien salralla, jäi aavistuksen vaisuksi, joskin hänen, Paula Pattonin sekä Simon Peggin muodostama tiimi oli moniulotteinen (no okei, Peggillä oli kliseinen hauskuuttaja-rooli) ja muistettava. Valitettavasti muistettavuudessa onkin sitten vakavia puutteita pahispuolella. Harvoin on tullut vastaan tällaisia elokuvia, jossa pahiksia pohjustetaan niin vähän kuin tässä elokuvassa. Hendricksin hahmosta taidettiin yhdessä kohtauksessa kertoa jotain ja miehen esiintymisissä ei puhetta ollut nimeksikään. Tietenkin suomalaisena ei tuota ongelmia muistaa, että tässä elokuvassa on viihdyttävä Samuli Edelmann. Valitettavasti rahkeet eivät ihan riittäneet Hollywood-elokuvaan. Still-kuvissa Samuli näyttää toki rooliin kuuluvalta, mutta liikkuvassa kuvassa mielestäni näkyy, ettei hän osannut "työstää" kameraa -- mikä jätti hieman kömpelön vaikutelman. Sinänsä Samulin englannin kielen ääntämys (joka oli erittäin suomalaista, joskin parempaa kuin poliitikoillamme) riittäisi näihin ns. henchmen rooleihin. Valitettavasti rooli ja dialogin määrä oli kuitenkin sen verran suuri, että suomalaisuus paistoi läpi: onelineritkin kuulostavat todella innottomilta, jos ei käytä kieleen kuuluvaa intonaatiota. Varmasti tämä oli kuitenkin Samulille hieno sulka hattuun ja onnittelen häntä siitä.

MI I: 4/5 :naminami::naminami::naminami::naminami:
MI II: 1.5/5 :naminami::thumbsup:
MI III: 3/5 :naminami::naminami::naminami:

MI IV: 3.5/5 :naminami::naminami::naminami::thumbsup:

 

Olipas surkee elokuva. Oikeesti. OOn varmaan kasvanut tällästen ylitse kun ikää tullut lisää. Hahmot todella ohuita. Ja toiminta ihan päätöntä ja eihän sitä ees ole paljoa. Ei tainnut olla edes yhtään taka-ajo kohtausta. Yksi tähti vaan tälle.

 

Varsin hyväntuulinen toimintarymistely, ehkä jopa sarjan paras elokuva. Tom Cruise oli melko rento, ja vaikka tässäkin mentiin koko ajan tuli perseen alla kohtalon kellon tikittäessä, niin minulle sopi paremmin tällainen melko kepeä ote. Edellisestä osastakin muistan jonkin verran tykänneeni (sen sijaan kakkonen oli ihan kuraa), mutta siinä ei ehditty pysähtyä hetkeksikään ja Tompalla oli verisuoni otsassa koko ajan piukalla, kun piti saada muija illaksi takaisin kotiin valmistamaan päivällistä. Nyt siitä kireydestä oli päästy eroon ja tilalla oli ajoittain lähes veijarimaista hömpsöttelyä tiukan actionin ohella. Välillä tuli mieleen, että oli kuin katselisi keskivertoa parempaa vanhan hyvän ajan James Bond -elokuvaa. Varsinkin pääpahis ja sen suuri suunnitelma oli hyvin bondmainen. Edelman sai yllättävän paljon ruutuaikaa, eikä sinällään mokaillut, mutta yhtä hyvin olisin voinut itse vetää kyseisen roolin, sillä varsinaista näyttelemistä siihen ei juuri sisältynyt.

Melko alussa nähty projektiovempain oli siisti, lopun autovarastokohtaus sen sijaan liian pitkä. Toki siinäkin esiteltiin ihan mielenkiintoista logistiikkateknologiaa, ja varmaan ihan olemassa olevaa sellaista, mutta paikka ei ollut ihan riittävän kiinnostava loppuhuipennukselle. Ja vaikka tämäntapaisissa elokuvissa ei ehkä ole mielekästä esittää juonen epäloogisuuksiin liittyviä havaintoja, niin sellainen kysymys jäi mieleen,

Spoiler

että miksi ne siellä Dubaissa järjestivät sen monimutkaisen hotellihuoneoperaation, kun lopulta päättivät antaa oikeat koodit pahisten haltuun? Eikö olisi ollut taktisen analyytikon mielestä pienempi riski antaa osapuolten oikeasti tavata ja ottaa sitten muija talteen ja lähteä varjostamaan Samulinnaamaista pahista?

Hyvää kesäillan viihdettä. 3+/5

 

Samppa oli kyllä ihan jees. Entäs Tomppa? No edelleen tylsän yli-inhimillinen hahmo juoksutyyleineen, näyttelisi supersankaria. Action action action... Sitähän tässä oli. Mutta ei hemmetti, lopun parodiaa kuvaa tämä superkohtaus: Huntilla on älytön kiire päästä alas ja päätyy sitten laskeutumaan superajokillaan 90 astetta äkkijyrkkää alaspäin kunnes auto murskana lattiatasolla, ja eikun jatkamaan eteenpäin... Kyllä vanhat tv-sarjat voittaa nämä aika 100-0.

**½

 

Kovin keskinkertaisen elokuvasarjan neljäs osa toimi itselleni yllättäen parhaiten. Tämä onnistui olemaan viihdyttävä ja hauska aika lailla koko kestonsa ajan ja ensimmäistä kertaa M:I:tä katsellessa jäi fiilis, että tämä kiinnostaisi nähdä toisenkin kerran. Ei sitä oikein osaa edes eritellä tarkemmin, miksi juuri tämä osa toimi parhaiten. Suomi-bonuksesta se ei ainakaan johtunut.

Edelmannin kykyjä ei pahemmin päästy hyödyntämään, mies lähinnä joutui pitämään sen "minulle ei vittuilla" -ilmeensä naamalla läpi elokuvan. Hyvin suoriuduttu kuitenkin ja hienoa, että sentään noinkin näkyvä rooli.

 

Mikä mua vaivaa, kun en meinaa jaksaa katsoa mitään leffoja loppuun? Tässäkin toimintapläjäyksessä lähettiin hienosti liikkeelle. Toimintakohtausta toisen perään. Sujuvia, joskin todella epäuskottaiva, siirtoja paikasta ja tilanteesta toiseen. Hahmot syvällisiä kuin Nykäsen viisaudet ja Samulikin oli ruudussa tiiviiseen tahtiin. Mutta 1½ tuntia kun meni, niin jo alkoi haukottaa. EI vaan jaksa tällaista päätöntä kouhkaamista. Tyhjänpäiväinen elokuvahan tämä on jo lähtökohtaisesti, mutta kun toimintaankin kyllästyy niin ei tätä oikein voi suositella kenellekään. 2/5.

 

Ylipitkä, jännite uupuu, Peggin humoristinen hahmo ei toimi tällaisessa elokuvassa ja Nyqvist pahiksena on aivan väärä valinta. 20-30 minuuttia pois, Pegg ja Nyqvist pois ja vaikka Edelmann pääpahikseksi - vóla. Kaikinpuolin keskinkertainen toimintarymistely tällaisena.