Mielipiteet piratismista?

Keskustelu osiossa 'Elokuvat' , aloittajana olar, 15.01.2023.

  1. Super-J

    Super-J Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    17.08.2007
    Viestejä:
    3 827
    Saadut tykkäykset:
    332
    Mielipidekysymys... ;)

    Mode/EDIT: Ei ole, vaan genren nimi.
    (myös vitsinä huono, ja vanhakin kun jo 80-luvun lopulla kulunut puhki).
    PS. Off Topic
    Super-J/edit: Huokaus. Facepalm. :(
     
    Viimeksi muokattu: 19.01.2023
  2. marlan

    marlan Tuttu käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    10.06.2004
    Viestejä:
    2 300
    Saadut tykkäykset:
    179
    Eipä tavallista muusikkoa ilahduta, kun tekee albumin suurin piirtein omakustanteena ja se julkaistaan CD:nä ja sen myynnillä pitäisi saada särvintä leivän päälle. Sitten levy ilmaantuu nopeasti ilmaiseen jakoon piraattisivustolle ja kauppa tyrehtyy. Olen tätä sivusta seurannut.

    ”Kasvottomista mediajäteistä” puhuminen on tekopyhää itsepetosta, koska piratismista kärsivät myös ja etenkin pienkustantamot ja viime kädessä sisällöntuottajat. Piraatti kuvittelee ottavansa rikkailta ja antavansa köyhille, mutta kyllä hän ottaa myös köyhiltä.

    Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä, mikä on omaa ja mikä toisen omaa. Kasakka ottaa jne.
     
    olar, Snäckby, Professional and 3 others like this.
  3. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    Tuo termi "kasvottomat mediajätit" tai ylipäätään "kasvottomat monikansallisesti toimivat moniala-yritysryppäät ts. konsernit" tulee nyt lähinnä itselläni piirtynyt ilmaisuvarastooni, mitä olen jonkin verran tottakai jossain elämänvaiheessani lukenut Cyberpunk -kirjallisuusgenren teoksia, mitä William Gibson on jonkinlainen koko genren varmaan tunnetuin alkusysäyksen luojana "jonkinlaisen science fiction" -tieteisfiktioromaanin alagenren uranuurtaja - klassikko. Mitä olen lukenut tuon Gibsonin teoksia englannin kielisiä teoksia, niin niissä mieluusti piirtyy tuo kasvoton monikansallinen moniala-yritysrypäskomplesi ts. konseri "constorium", vaikka tuota virallista konserni -termiä ei kirjailija käytä.

    On nuo Gibsonin teokset, mitä teemoja tuohon liitettävissä perusteiltaan tuohon CB -alagenren teoksiin, sanastoltaan ne on jokseenkin vanhentuneita, vaikkakin yhä ajankohtaisempia ja käytännön tasolla osittain jo toteutuneita skenaarioita. Mitä Data Bank -termi on teoksissa käytössä jossain kohtaa, nykyisin se vastine lienee vielä Database, vai lieneekö se sitten Data Warehouse tuo Data Bank?

    Yrityshän ei ole luonnollinen henkilö, tai yksilönä ihminen, niin mitä on virheellistä yriyksen osalta puhua lainkaan erityisestikään noiden suurien merkittävimpien ja suurimipen esimerkiksi elokuvastudioiden osalta, mitä tuo yrityksen kasvot lienee liittyvä yrityskuvaan, mihin liittyy sitten mikä voimakkaasti on loppuun saakka kaikilla suurilla globaalisti toimivilla merkittävillä yhtiöillä joka toimialalla, myös elokuvateollisuudessa profiloituminen tietyntyyppiseen sisältöön kauttaaltaan, joka liittyy sitten taas siihen eheyden säilyttämiseen, miten yhtiön se mielikuva siitä mielletään yleisön näkökulmasta, tai sitten osakemarkkinoilla toimivien sijjoittajien näkökulmasta henkilön maine, yms kokonaiskuva ratkaisee.

    Käytännössä siis oikeammin voisi puhua näistä mitä niitä on WB, Universal, Disney yms. nehän on siis jo hyvin pitkän aikaa sitten vakiinnuttaneet hyvinkin vakaalla pohjalla joka maailman kolkassa jokaisen jokseenkin tunnistettavat kasvot niillä on. Varmaan Disney noista voimakkaimmin siten profiloitunut siinä toiminnassa, että varmaan jokaikinen, joka kuulee Disney -mainitsevan, niin yhdistää sen välitöömästi lasten ja koko perheen tuotantoihin. Onhan tosiaan jokaisella varmaan jokin sellainen suurta joukkoa yhdistävä tekijä, mihin kyseisen firman nimen kuulessaan yhdistää samaan, mutta tuo Disney nyt lienee päivänselvä, ainakin melko varmasti ainoastaan tuohon mielikuvaan, jota aiemmin tuossa oli.

    Mitä noihin omakustanteihin ja CD-levyn tuoantoprosessin jälkeen sitten tilaa levymonistamosta jonkun sadan kopion erä, ja vie Levykauppa Äx:ään kustannustoiminta, cd-levyjen valmistus ja myyntitoiminta, mitä se on A/V -tuotantojen valmistus ja myynti vissiin se viirallinen siellä yhtenä, mitä on avannut sen oman kustantamon firman myyntitilin auki sinne levykauppaan, niin on se täysin totta vähän joka myyntiartikkelin osalta näissä aineettoman, immateriaalioikeuksien osalta erityisesti, mutta ei ainoatsaan niissä että on yhdentekevää mikä se tuote lopulta sitten on, on selvää että jos siihen ei investoi resusseja alusta pitäen, että on jokin asiantunteva taho palkattuna hoitamaan sitä valvontaprosessia, mikä liittyy siihen yrityksen taloudellisten resurssien suojaustoiminto-investointeihin, niin on selvää, että taloudellisia menetyksiä tulee. Pääsääntöisesti liiketoimintaan liittyy, että pitää mahdollisimman vähiin eliminoida taloudellisten menetysten uhat ja haittatekijät, jotta firman taloudellinen kannattavuus lisääntyisi, noilla isoilla jättifirmoilla tosiaan on resurssit palkata yksi kokonainen isohko lakiosasto, joka päivätöikseen hoitaa sitä omaisuuden, eli yhiön varallisuuden suojaamista.

    On se totta, että mitä musiikin digiaalinen suoratoisto on sillä tavalla viimeistään nyt Spotifyn arkipäiväistymisen jälkeen muuttunut luonne entistä kertakäyttökultturin suuntaan se musiikin kulutustapa lopulta, se on sama, mitä tuossa jossain parjasin sitä mitä tämä on ollut jo pitkään täysin kasvaton maailma senkin suhteen, että kun ostaa PC-pelin kaupasta, niin todella pitkään siinä on pelkästään sitten se aktivointi tai lisenssiavainkoodi sinne yleensä pelivalmistajan tai osana jotain isompaa yritysrypästä, joka tapauksessa johonkin sen firman kuitenkin sopimusten puitteissa pyörivään pelipilvialustalle, josta sitten saa sen digitaalisena kopiona sen pelin.

    On se ihan totta oma mielipiteenikin on, että tämä kaiken musiikin kaltaisen esimerkiksi, tai elokuvien ynnä muuta muuttunut ykkösinä ja nollina täällä tietoliikenneverkoissa niissä paketeissa, joissa se lopulta välittyy se lähettäjäkoneelta vastaanottajalle ja yleensä myös takaisin sitten vielä lähettäjäkoneelle, on siinä mennyt paljon kaunista ja hyvää kadonnut ja tuhoutunut verratuna aikaan, jolloin oli pakko hankkia se fyysinen äänilevy sitten lopulta jos halusi kuunella jotain musiikkia tai artistia nyt lähinnä. On se totta, että se on yksi sellainen merkittävä asia, mikä oli johonkin maailman aikaan paremmin lopulta. Netti toisaalta tuonut sitten liudan niin paljon hyvällä tavalla positiivisesti uusia asioita, mistä tuo vanhojen hyvien aikojen kaipuu lopulta pelkästään äänilevyjen fyysisten himoitsemis ja ostopakkoajalta ei välttämättä osattu kuin uneksia lopulta kuitenkaan ihan tavallisen kansan keskuudessa, niin sitten taas arvioitavana on kumpi vaa'assa painaa enemmän, edut tämän digitaalisaatiokehityksen edes jo tässä pisteessä, missä nyt 2023 vuoden tietämissä ollaan, on 99%-1% sen puolesta, että maailma on muuttunut parempaan suuntaan ehdottomasti, eli oma näkemykseni on, että on täysin perusteetonta utopioida ja haikailla "Ennen oli kaikki paremmin" -loppuunkulutettua klseetä, jos nyt rajataan tämä vastakkainasetteluun Aikaa ennen Internetiä - Ajanlaskumme nykyhetki 2020 vuosikymmenen alkupuolen Internet..
     
  4. olar

    olar Uusi jäsen

    Liittynyt:
    04.01.2023
    Viestejä:
    7
    Saadut tykkäykset:
    2
    Hei, kiitos hienosta keskustelusta!

    Omasta kokemuksesta noin on aika useinkin. Tietenkään en voi tietää etukäteen, tuleeko haluamani leffa esim. Disney+ tai Netflix palveluun vuoden tai kolmen päästä.
    Viimeinen kysymys on hieman vaikea käsittää minulle. Voin kuvitella tilanteita, jossa henkilö jättäisi loppuelämän katsomatta leffan.
    Mm. hän vastustaa piratismia ja leffaa ei ole saatavilla laillisesti. Tai hän vastustaa piratismia ja ajattelee fyysisen levyn olevan epäekologista ostaa (erityisesti kun ei tunne vielä leffaa), ja leffaa ei ole saatavilla striimauksena tai digitaalivuokrana, eikä kirjastosta.
    Näissä tilanteissa voisin kuvitella jonkun jättävän elokuvan katsomatta loppuelämänsä.
    Mutta taisit kyllä huomioida ensimmäisen tapauksen siinä, että "Tämä on oikeastaan niitä harvoja hyviä syitä harrastaa piratismia"

    Kysymyksen voisi muotoilla myös niin, että kuka jättää leffan loppuelämänsä katsomatta sen vuoksi, että vastustaa piratismia täysin?

    Pizza-analogia on kyllä mielenkiintoinen. Monilla piratismia harrastavilla on tarpeeksi rahaa maksaa elokuvasta, mutta himo ja halu käyttää ilmaista vaihtoehtoa on suuri, kun se on niin helppoa.
    Tästä ideasta, että maksetaan vain kun haluaa, saisi varmaan aika filosofista pohdiskelua :D. Luin verkossa piratismia tutkineen kooste-artikkelin, jossa päädyttiin siihen, että maksamisen halu oli toinen suuri tekijä piratismin vaikutukseen myyntiin. https://corsearch.com/content-library/blog/does-piracy-impact-sales-a-look-at-the-data/

    Rahanpuutteesta: kaveri-idea ei oikein toimi ainakaan minulle henkilökohtaisesti. En omista leffaintoilija-kavereita ja ne muutamat kerrat kun olen saanut kavereita kylään leffailtaan, en niiltä ole viittinyt mitään maksua anella. Telkkarista odottaminen on todella pitkäjänteinen vaihtoehto, siinä ei tiedä kuin viikko eteenpäin (tietääkseni) mitä tulee. Ja jos haluaa nähdä jonkun tietyn leffan, on senkin oltava mainstream leffa ja sitä varmaan joutuu odottelemaan muutaman vuoden telkkarista tullakseen.
    Itse olen myös opiskelija ja en ole työssäkäyvä tällä hetkellä, joten ei ole ns. aikuisrahaa käyttää leffoihin.

    Minun mielestäni se on täysin hyvä peruste, sillä saan itse päättää, mitä hyllylleni ostan. Pidän omaa hyllyäni omien lempparileffojen kokoelman, eli ostan sinne levyjä aika korkealla kynnyksellä. Vaikka olisinkin täysin piratismia vastaan, en haluaisi hyllylleni leffaa jota en ole nähnyt tai sellaista josta en tykkää.
    Ideaalissa tapauksessa näen leffan ensin leffateatterissa, striimauksena tai piraattina, ja jos todella tykästyn, ostan sen levynä.
    Tämä jäätelö-analogia on myös mielestäni mielenkiintoinen. En tietenkään saisi rahojani takaisin, mutta en myöskään ostaisi samaa jätskiä uudelleen tai saman makuista laaria kotiin. Tätä voisi verrata leffateatterissa käyntiin.

    AppleTV digitaalisilla vuokrauksilla / ostoilla on huonot ja hyvät puolensa. Hyviä puolia ovat mm. (omistaessa) tabletilta katsominen matkalla esim. lentokoneessa. Yksi huono puoli on, että kuoleman jälkeen ostoista ei jää mitään perintöön, sillä leffaa ei omisteta, vaan lisenssi katsoa sitä.
    Mielestäni fyysinen media on silti paras omistamisen muoto.
    Muun muassa äänen ja videon laatu on parempaa, sekä ekstrakamaa (kommentääriä ja BTS-videoita) löytyy paljon useammin.

    Tätä reittiä katsellen joutuisin maksamaan tykkäämistäni leffoista kahteen kertaan, ensin vuokrauksesta ja sitten levystä.
    Hintaa kertyy siinä jo yli 20€ uusimmille leffoille.

    Tästä on mielestäni todella vaikea keskustella siitä mitä olisi jossain erilaisessa maailmassa. En ota kantaa nyt enempää siihen, mitä tapahtuisi, jos piratismia ei olisi.

    Tämä on mahdollista, mutta lähes aina piraattina saa sekä parhaimman laatuisen version että huonompilaatuisia ladattua.
    Eli saa paremman laatuista kamaa ladattua kuin AppleTV/striimaus, jos leffaa on ikinä julkaistu levylle.

    Itse katson englanninkielisiä elokuvia englanninkielisillä teksteillä, mutta saatan tarvita suomitekstejä esim. kavereiden ja sukulaisten kanssa katsoessa. Todella monissa suomen bluray sekä striimaus -levityksessä on vain pohjoismaiset tekstitykset. Esimerkiksi Triangle of Sadness ja Supercool -elokuvat: maksaisin mielelläni sen 13-15€ niistä kaupassa, jos tuotteessa olisi mukana enkkutekstit.
    Piratismissa on todella usein kyse siitä, että tiettyä versiota ei myydä alueella.

    Jos hypoteettisessa tilanteessa esim. Spotifystä (musiikin striimauspalvelu) löytyisi joululauluista pelkästään suomennettuja versioita, niin todennäköisesti piratoisin englanninkieliset kappaleet.

    Tulipa tästä pitkä postaus!
     
    nepa tykkää tästä.
  5. TheRealThing

    TheRealThing I WANT TO BELIEVE Tukijoukot

    Liittynyt:
    03.05.2004
    Viestejä:
    4 771
    Saadut tykkäykset:
    749
    Jos normikaavan mukaan mennään ja fyysisen median ostaja on nyt vaikkapa parikymppinen ja elää normihyvän pituisen elämän kasikymppiseksi, niin saattaahan se olla, että 60 vuoden päästä fyysinen mediakin on ihan yhtä haluttua kuin nyt perintönä saatavat kirjat. Eli ongelmajätettä.

    Fyysinen media on kyllä edelleen kingi monessakin mielessä, siitä en ole eri mieltä.
     
    KILLPATRICK ja olar tykkäävät tästä.
  6. 3JJ

    3JJ Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    03.03.2006
    Viestejä:
    1 606
    Saadut tykkäykset:
    305
    Hyvin sanottu. Tilanne voi silloinkin olla aivan hyvin se, että kaikkea ei näe suoratoistopalveluista vai mitä ne nyt silloin onkaan, mutta ihmisiä ei vaan kiinnosta katsoa niitä. Kiinnostus voi olla samaa luokkaa kuin nykynuorilla katsoa joku "Panssarilaiva Potemkin". Uudempaa ja kiinnostavampaa materiaalia löytyy kyllä, mutta meidän aikakauden elokuvat ei voisi vähempää kiinnostaa.
     
    TheRealThing ja KILLPATRICK tykkäävät tästä.
  7. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    5 523
    Saadut tykkäykset:
    886
    Tähän nyt ei tosin vaadita yliopiston 1000000€ tutkimusta kertomaan sitä meille....
     
  8. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    Tämän nyt tulkitsin, että on kaivettu taustoja. No, sama se, itse teen toisinaan samaa. Se asian laita piääkin olla niin.

    Mikäli näin on, sellainen huomautus, että en ole lainkaan "nykynuori", enkä noviisi millään tasolla voi enää laskea tietoliikenneharrastuksen -osalta siinä määrin, mistä lähtien olen haparoiden tottakai aluksi verkalleen tutustunut tähän alkujaan. Fyysisen no ikähän on vain numeroita, mutta iän puolestakaan lukeudun jo no en tiedä kahden sukupolven takaisiin entisiin nuoriin jo kyllä ikäni puolesta, mikä on ihan totta.

    Ja oliko siinä suomennoksessani joku sellainen puute/huomautusta huutava totaalinen kämmi, joka oli aivan ohilaakiksi ammuttu? Itse pystyn elämään sen kanssa hamaan loppuun saakka, ja se on pääasia kaikessa, mitä julkisesti esittää kuitenkin.
     
  9. vintsukka

    vintsukka Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    25.03.2004
    Viestejä:
    1 507
    Saadut tykkäykset:
    92
    Vuokraus + levyn osto on liian kallista kun joutuu maksamaan kahteen kertaan, mutta leffateatteri + levyn osto on ideaalitilanne?

    Miksei sitä näkemätöntä leffaa voi ostaa levyllä, ja sitten katselun jälkeen myydä eteenpäin, jos ei halua omaan hyllyyn?
     
    nepa ja Snäckby tykkäävät tästä.
  10. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    Fyysisen levyn vuokraamisessa oli järkeä! Itsellänikin oli Videofirma Makuunin Kaskenmäen siinä nousun jälkeen siinä vuokraamo-toimipisteessä täällä Turussa se kanta-asiakas-jäsenyyskortti viimeiset 5 vuotta, mitä se sitten oli viimeinen noista Makuunin-kivijalkaliikkeistä, mitä Turusta kuitenkin loppui. Seurasin sitä blu-ray -uutuushylly -kategoriaa aktiivisesti ja mitä ne vuokra-ajat vaihteli 3-7 vuorokauteen, niin tuon viisi vuotta palautettani vuokrafilmit vuokrasin uuden satsin.

    Sittenhän se muuttui verkkovuokraus-liiketoimintamalliksi täysin, en enää siitä innostunut, en ole edes tietoinen onko sekään enää pystyssä.

    Nyt lähinnä ne fyysisten levyjen "aarrelaarit" on sitten no nykyään on lähestulkoon ainoastaan hyllykirppiksiä, ne, ja sitten onnekis Turussa on hyvällä tavalla toiminnan tajunnut ja mukava divarinpitäjä siinä Turun Videodivarissa, se on ja toinen, mistä fyysisiä levyjä vielä täältä saa. Itselläni ollut kyllä lähestulkoon tuo painopiste sitten noissa hyllykirppiksissä, mitä pidän kirpputoreilla käymisestä aina välillä, niin jos löytyy joku sopivan mukavan oloinen DVD, niin kyllä melkein ostan sitten, mitä niitten hinnat vaihtelee 0,50-2/3 euroa tavallisesti se normihintahaitari niissä on noissa.

    Olen yhä nykyäänkin kyllä ostanut kaupastakin Blu-ray -julkaisuja, mutta se ongelma on siinä, mitä valta-osa noista ainakin Turun ydinkaupungilla helpoimman kulkureitin varrella on, mitä ainut kulkuvälinemahdollisuteni on Föli tämä Turun joukkoliikenne, niin ne on kaikki jo ajat sitten lopettaneet kokonaan ne levyosastot, ja sitten Länsikeskus ja sitten Myllyn Prisma siellä Kuninkojan suunnalla, joka on hankalan ja pitkän ajallisesti kestävän föli-reitin takana, niin niissäkin sitten on se tarjotnta äärimmäisen suppea. Nekin on huonontunut aivan katastofaaliksi jo hyvän tovia sitten.

    Leffateatteri on siinä mielessä mielekäs käydä elokuvateatterissa, koska se on sillä tavalla positiivinen kokemus kuitenkin kaikkineen. Turussa nyt on tuo Kinopalatsin Turun toimipaikka kuitenkin erittäin vaivattoman fölireitin makan takana, ja kuitenkin siellä esityssalit 1-2 on kuitenkin mielestäni erittäin tasokkaita jopa tekniikaltaan. Oli mulla joskus masennuksesta toipuumisen aikoihin, joka kesti 5 vuotta sellainen kausi jonkun aikaa, että kävin saman päivän aika 2- 3 elokuvaa katsomassa peräkkäin tuolla, niin siinä oli yhden kerran sellainen tilanne, mitä se oli se esitys tuolla Kinopalatsin pienimmässä salissa, ja olin esityksen ainoa lipun ostanut asiakas. No, ainakin sai ilman häiriötekijöitä nauttia elokuvasta rauhassa, vaikka elokuvateatterissa mielestäni myös on yksi se syy, mikä tekee siitä jossain määrin myös lisäarvoa tuottavan kokemuksen, mitä siellä on muutakin yleisöä.

    Olen kyllä niin monesti ollut kyllä sellaisissakin esityksissä, kun penskat ovat ravanneet siellä kankaan edessä, ja häiritsevää hälyä sitten pitävät jossain siinä lähellä siten, minkä kokee kokemuksen arvoa alentavana toimintana, mutta olen havainnut, että sillä on myös vaikutusta, mihin esitykseen valitsee, että ostaa sen lipun. Tavallisesti varmaan ne penskant on noissa ensimmäisissä päivän esityksissä tai alkuiltapäivästä mitä ne on.
     
    olar tykkää tästä.
  11. Mediggo

    Mediggo Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.03.2021
    Viestejä:
    183
    Saadut tykkäykset:
    19
    Eipä meikä uskalla enää warettaa, mutta ei se haittaa toisaalta. Jää katsomatta paljon huonoja uudempia leffoja ainakin :p
     
  12. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    Tässä nyt piratismikeskustelu aktiivisena, niin sopiva paikka tuoda tällainen asia julkisuuteen, jos joku on ihmetellyt samaa tms. tai jotain mielipdeettä tästä.

    On useamman kerran noussut mieleen kysymys siitä, että uusia tietokone- ja videopelejä periaatteessa mitä järkeä niitä enää uusia periaatteessa tehdäkään? Juuri eilen viimeksi aamupäivällä kävi mielessä tämä pohjaten siihen, että kaikki nyt ketä vähääkään pidempään on seurannut tätä verkkoteknologian kehittymistä ja ymmärtää sillä tavalla laajalla skaalalla koko tämän verkon kirjon lisättynä ymmärrykseen kiinteänä osana tämä verkkomaailman julkisen puolen verkon yhtä lailla tasavertaisen verrattavissa olevaksi reaalielämään, koska sitähän tämä on. Ainakin niiden osalta, ketä jonkun korkeakouluasteen tutkinnon tehnyt jotakuinkin tietotekniikasta, ja on valmistunut, niin melkein on mahdotonta valmistua, jollei käsitä opiskeluaikana kääntöpuolta ja käsittele ammattietiikan mukaan sitä "oikein" hyvällä tavalla.

    Se on ihan totta nimittäin, että kaikki varmaan tietokone- tai video/konsolipelit, mitä ihmisen historiassa on tehty sama mille alustalle se on tehty, niin nykypäivänä kaikki ne on tarvittaessa saatavissa netistä ilmaiseksi ja on ollut jo pitkään tavallisen kuluttajan saatavilla ihan sillä tavalla kukkarolle sopivaan hintaan tarpeeksi tehokkaita läppäreitä, joilla sitten pystyy tietokoneellaan pelaamaan myös kaikkia niitä pelejä.
    Ja sitten, mitä niitä tosiaan vielä jatkuvalla syötöllä uusia pelejä julkaistaan, niin se peli on samana päivänä ladatavissa netissä ainakin PC-puolella, mitä se virallinen myyntiintulopäivä on, tai joissain tapauksissa jopa ennen. Tätä nyt ei liene kukaan pystyvän kiistämään, että tämä on tosiasia?

    Tuon perusteella pelaajan näkökulmasta, mitä itse ainoastaan ajan kuluksi tykkään pelata ja mitään muuta ambitiota ei ole pelien suhteen, koen ihan mielekkäänä ajanvietteenä toisinaan taas melko pitkän tovin jälkeen aktivoituneena enemmän tässä tietokone/konsolipelaamisessa, vaikka aloitin PC-peliharrastuksen hyvin varhain, joskin sitä edelsi Amiga 500 -pelailuaika, niin siinä määrin se pelinimikkeiden määrä, mitä on lopulta saatavilla halutessa, jos haluaa ja on valmis ottamaan riskin niistä seuraamuksista, että mahdollisesti niitä tulee, niin se pelinimikkeiden lukumäärä on aivan tolkuton.

    Olen kuullut, että mitä Turussakin oli yhteen aikaan kova buumi tänne nousi kuin sieniä sateella lähinnä pienyrityksiä/start-uppeina liuta pelifirmoja, joihin sitten Turun TE-keskuskin näyttävällä kampanjalla järjesti rekry-koulutushaun, jossa oli päätäkynä suurin otsikoin "Työllistyminen on varmaa koulutuksen jälkeen alan yritykseen" -tyyliin. Sitten se totuus on se, mitä se lähteeni on nähnyt ja ymmärtää sen todellisen laidan siinä, niin tämä kertoi, että totuus on se, että näistä pienistä/start-up -tämän tyyppisten firmojen osalta niistä peleistä noin 95-96% floppaa, mikä sitten tarkoittaa sitä, että peli jää sen peliyrittäjän velaksi sen lisäksi että samoilla toimijoilla ei ole varaa maksaa työntekijöille palkkaa lainkaan.

    On totta, mitä tällä hetkellä tilanne on todellisuudessa tuo pelaajan näkökulmasta, niin mitä jäsennän tietoturva-aiheiden osalta sen, että pitää worst-scenarios -approached, eli pahimman mahdollisen skenaarion kautta käsittää se lähtökohta mistä lähdetään liikenteeseen, mikä on se maksimitappio/haitta, mitä voi syntyä, se on totta, että on ensin tajuttava se puoli, koska sitten vasta käsittää sen puolustusnäkökulman oikein laajemmalla tavalla, ja näin päin pois, niin jos nyt tuon perusteella sitä lähtee miettimään, pelifirmaa ei kannata edes harkita että perustaisi, koska lähtökohtaisesti lopulta peliä ei osta ketään, mikä on lopulta sitten, mitä aikaa tarpeeksi kuluu, niin mitä tällä hekellä kaikki pelit saa jo netistä kopioitua ilmaiseksi, niin kyllä se varmaan sillä tavalla trendi nousee sillä tavalla jyrkästi jonkun aikavälin puitteissa kuitenkin, että tai ainakin oma arvioni on, että tarpeeksi kun aikaa kuluu eteenpäin, niin kukaan enää osta lainkaan pelejä noin vähän ylimalkaan pyöristäen. Ei niiden myynti varmaan nyt koskaan käytännössä nyt täysin nollaan tipu, mutta tämä maailma on täysin eri nykyään, mitä se oli aikana, kun ei ollut nopeita nettiyhteyksiä saatavilla aivan jokaisen kukkarolle sopivaksi, niin silloinhan niitä PC CD-ROM -pelejä piti ostaa.

    Olen itsekin ostanut moniakin pelejä, tosin taisi olla viimeisin Sims 4 ja se Duunipäivä lisäosa, mutta en ole pelannut nyt sitä enää pitkään aikaan..
     
  13. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 652
    Saadut tykkäykset:
    65
    Lainasin nyt vain osan tekstistä, mutta vastaan kokonaisuuteen. Kilpailu pelialalla on toki hirveän kovaa ja aika kepein odotuksin sille alalle moni lähtee. Alalla liikkuu kuitenkin paljon rahaa, joten siksihän noita yrittäjiäkin riittää. Ja toki riittää piratismiakin. AAA-julkaisujenkin tuottajat valittelevat miten laajalle pelit leviävät varkauksien/piratismin kautta ja kuinka pieni osuus lopulta näkyy myynnissä - ja siksikin kuvittelisin kaikenmaailman verkkopelien jne. yleistyneen: julkaisijat haluavat tehdä jotain, josta varmasti saa rahaa kuukausimaksuina mieluummin kuin yksinpelejä, jotka usein varastetaan.

    Itse olen pelannut uudempiakin pelejä, kuten Far Cryt ja Assassin's Creedit, ja olen kyllä ostanut niistä jokaisen. Tosin en yleensä mitään täydellä hinnalla, vaan vasta kunnon alennuksista.
     
  14. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    On nuo kolme nyt lähinnä ainoat ne konsolivalmistajat on tajunneet tilanteen, mitän nyt Nintetndo, Sony ja Microsoft nyt ne käytännössä ne konsolit nyt on niiden valmisttamia, niin nyt uusimman sukupolven koneet ne mitkä tällä hetkellä on uusimmat, niin mitä niissä enää ole fyysistä DVD/Blu-ray -asemaa, vaan kuukausimaksullisen tilauksen välityksellä siellä niiden pilvialustoilla voi pelata en tiedä onko se reaaliajassa, no varmaan reaaliajassakin livenä verkon läpi sitten ilman rajoituksia niitä pelejä, kun on voimassa se tilaus. XBOX:in osalta eli Mikkiksellä on se Gamepass, Nintendolla tuli nyt Switchin myötä se yhteisöjäsenyys kuukausimaksullinen, ja varmaan sitten PS5 on täysin ja verkkopohjainen se pelin pelaamisen mahdollistava tekniikka.

    Googlella on ja nykyisin oma vastaava kilpailijoidensa kanssa sama tuote tuohon videopeli-toimialaan liittyen, ja Suomessa on yksi Ammattikorkeakoulu, joka on Google Partnership -diilin yhteistyökoulu, sama mitä Turun AMK on Microsoft-Partner -oppilaiitos.

    Jossain kohtaa varmaan mahdollistuu jokseenkin ainakin avoimien maailmojen pelien osalta jokseenkin mullistavasti siten, että ne maailmat laajenee lopulta suuriksi, koska mitä ne noiden mitä Google yms. on siten maailman kärkiteknologia-yrityksiä, niin mitä pilvessä ne pelit siellä on, josta niitä reaaliajassa pelataan pelaajan näkökulmasta, niin siinä on ihan totta, että potentiaalia sen suhteen, että jossain kohtaa kun se laskentateho saadaa hyötykäyttöön, mikä nuo nykyaikaiset pilvilaskenta -tai en tiedä onko se oikea termi, saadaan valjastettua niiden pelikehittäjien toimesta, jotka sitten kehittävät sellaisen pelin lopulta, että hyödyntää myös sitä tietoisesti.

    Se ja sitten vaatii myös siinä kohtaa sen, että pelaajalla on käytössä 5G -yhteys nyt melkein pakko olla, koska edellytyksenä siinä on, jos haluaa pelata ilman viiveitä verkon yli jotain tolkuttoman avoimen maailman käytännössä omaavaa peliä, jos sellainen tulee varmasti tuleekin, jollei ole jo siellä jollain noista alustoilta jokin pelistudio jossain päin maailmaa varmasti jo julkaissutkin, niin siinä liikkuu reaaliajassa aika tavalla tavaraa, tai dataa siinä määrin, jos reaaliajassa täytyy laskea paljonkin uusiksi ruutu ruudulta sitä toimintaa lopulta, ja mitä enemmän siinä peliruudulla on niitä objekteja, jotka vaativat jonkinlaisen uudelleenlaskennan ruutu ruudulta, niin se datamäärä joka ruudun mitä se palvelin sieltä sitä lähettää pelaajan suuntaan, on aivan tolkuton.

    Mitä noissa nyt on 60 FPS käsittäkseni noissa Standalone konsoleissa se ruudunpäivitys nykypäivänä, niin voi olla ,että vastaavaan ruudunpäivitykseen kovinkaan merkityksellistä sellaista äärimmäisen kompleksista peliä kuitenkaan käytännössä on mahdotonta pelata vielä pitkään aikaan, mitä siinä tulee ja sitten se bisnespuolta se, että nuo kehittäjät ottavat joka tuoteversion tuotteen elinkaaresta sen maksimihyödyn irti taloudellisesti ainakin isot toimijat toimivat joka toimialalla samoin, ja sitten jossain vaiheessa vasta sen jälkeen julkaisevat jonkin sellaisen eeppisen ennennäkemättömän, mikä muodostuu varmaan jossain kohtaa milestone -asemaan, sitten vasta, kun riittävän suurelle asiakasjoukolle se peli kanssa on käytännöllistä sujuvasti pelata sitä.

    Intelin prosessreissa on esim sama, että varmaan siellä on jo tutkimusosastolla se seuraavan sukupolven arkkitehtuuri jotakuinkin valmiina, mutta liiketoiminnan puitteissa bisnes toimii sillä tavalla, että jokin tuollainen Intelin kaltainen, mikä nyt on merkittävimmän komponentin valmistaja, mitä tässä tietokoneessa on kuitenkin, vaikka se ei ole ainut, mitä tarvitaan tietokonelaitteiston täyttävään määritelmään, niin siinä on osakkaiden, eli omistajien taloudellinen hyödyn maksimointi myös se, miksi varmaan joka toimialalla nuo merkittävät suuret firmat sitten ottavat sen maksimihyödyn sitä tuotteesta ja joka kehitysversiosta sen tuotteen elinkaaren ajalta irti, koska siinä kohaa maksimoituu ne taloudelliset hyödyt niiden sidosryhmien osalta, joilla on taloudellisia etuja pelissä siinä sen kyseisen valmistaja-firman bisneksen teossa kiinni.

    Itse en ole ajatellut hankkivani elinaikanani loppuelämäni aikaan yhtä ainutta noista konsoleista, joissa ei ole sitä fyysistä asemaa, missä pelit pelataan täysin verkkoyhteyksien kautta reaaliajassa, mitä maailma tosiaan väärällään pelejä niitä, mitkä nyt on tehty tähän mennessä näille perinteisille fyysisellä koneella toimivaksi ja pelattavaksi, niin niissäkin riittää kuitenkin mielenkiintoisia nimikkeitä tuhttomasti paljon enemän, mitä ihminen ehtisi elinakakaan käyttämään aikaa tietokonepelaamiseen, vaikka käyttäisi 24/7 tai koko valveillaoloaikansa siihen videopelaamiseen.
     
  15. Burkitsville

    Burkitsville Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    3 408
    Saadut tykkäykset:
    690
    Nuo umpisekavat monologitsunamit on kuin vaihtoehtopäihteitä foorumilta potkitun testudon ripuloimasta rinnakkaistodellisuudesta. Ohimot pumppaa akkuhappoa ja suihkun tarve on suorastaan pakottava.
     
    olar ja WesleySnipes tykkäävät tästä.
  16. TheRealThing

    TheRealThing I WANT TO BELIEVE Tukijoukot

    Liittynyt:
    03.05.2004
    Viestejä:
    4 771
    Saadut tykkäykset:
    749
    Tämä väite on todennäköisesti väärä. Pelialan tuotot ovat kasvaneet huimasti viime vuosikymmeninä. Isoimpana viime vuosikymmenen ajurina mobiilipelaamisen suosion kasvu.

    [​IMG]
    Kuva kopioitu täältä keskusteluketjusta (vuodelta 2019): https://www.resetera.com/threads/hi...ade-console-handheld-pc-from-bloomberg.96568/

    Siellä keskustelun aloittaja summaa vielä hyvin eri huiput:

    "-Arcades were the largest sector of the gaming industry until 1997.
    -Consoles were the biggest market sector every year from 1997 through 2011.
    -The PC market was bigger than the console market from 1994-96, overtook consoles again in 2013, and has held its lead since
    -Mobile has been the largest sector since 2012
    -Before 2019 (projected), the last year of overall decline in gaming industry revenue was 1995."

    Kuviosta näkee mielenkiintoisesti, miten suuri peliala oli jo kolikkopelien ja Atari 2600:n aikaan. Ja toisaalta kuinka pientä konsolipelaaminen oli PS1:n tullessa markkinoille, tietyllä tapaa juuri oikeaan aikaan. PC-pelaaminenkin, tai ainakin tuotot, koko ajan kasvussa vaan.

    Nämä on varmasti myös sukupolvijuttuja, tottumiskysymyksiä. Itse en esimerkiksi välitä pelata mobiililaitteilla yhtään mitään. Toisaalta nykyään PC-pelien saatavuus on niin helppoa, että itsellänikin on ostoksia ns. hyvistä tarjouksista Steamissä ja GOG:ssa odottelemassa konetta, jolla pelata. Mobiillipelaamisen tuottoihinkin pätee varmasti osaltaan ostamisen helppous ja toisaalta lisäksi nykyajan mikromaksumallit peleissä. Kyllähän se fyysisten (PC-)pelien julkaisun kulta-aika oli ohi siinä vaiheessa, kun pahvibokseista ja kunnon manuaaleista luovuttiin. Sen jälkeen on ollut ihan sama ostaa peli suoraan diginä verkosta. Ja samalla nykyinen helppo kaupallinen rehellinen saatavuus on edelleen edesauttanut PC-puolellakin tulojen kasvamista.
     
  17. 3JJ

    3JJ Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    03.03.2006
    Viestejä:
    1 606
    Saadut tykkäykset:
    305
    PC pelaamisen osuus kyllä yllättää, selkeää kasvua kun konsolipelaaminen junnaa paikoillaan. Mobiilipelaaminen on vähän ehkä erilaista pelaamista. Tavallaan ajasta ja paikasta riippumatonta. Ei tarvitse olla olohuoneessa tms. Voit pelata vaikka bussissa, hammaslääkärissä odotushuoneessa, jne, ja lähes kaikilla on se kännykkä jolla halutessaan voi pelata. Ajan kuluksi naputtelet jotain peliä ja se näkyy tuossa tilastossa. Konsolia tei peli-pc:tä ei ole läheskään yhtä monella kuin on kännykkä.
     
  18. latexii

    latexii Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    3 015
    Saadut tykkäykset:
    503
    Väittäisin että ladattuja (cräkättyjä) pelejä on aika vaikea päivittää tahi pelata online kavereiden / tuntemattomien kanssa mihin tuo pelimaailma on isolta osin mennyt. Toki moni tykkää pelata yksikseen mutta moni peli silti tarjoaa myös sen multiplayer -moden.

    Ennenvanhaan sitä pelattiin saman ruudun äärestä konsoleilla esim. Mortal Kombattia, eikäpä esim. näitä SNES pelejä silloin paljon latailtu.

    Monesti myös nuo niin ihanat (laittomasti) ladattujen pelien cd-key generaattorit ja kaikenmaailman crack -tiedostot pitää aika kivasti jos jonkinlaista haittapaskaa sisällään.. Ei mitään järkeä piraattipeleissä (imo). Monella nuorella taitaa myös olla paljon sitä sosiaalista kanssakäymistä tuolla pelimaailmassa.

    Itsellä todella paljon ostettuja pelejä esim. Steamissä ja loppua ei näy. Kännykkäpelejä en ole koskaan ymmärtänyt.
     
    Viimeksi muokattu: 26.01.2023 klo 15:41
  19. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 652
    Saadut tykkäykset:
    65
    Sama. Olen varmaan liian vanha, mutta ei tulisi mieleenkään pelailla kännykällä. Steamissä, Ubisoft Connectissa ja vaikka missä on kyllä pelejä hamaan hautaan saakka pelattavaksi (lähinnä siksi, että on tullut nappailtua Epic Gamesin ilmaistarjouksia hieman "ehkä joskus"-periaatteella).
     
  20. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    304
    Saadut tykkäykset:
    19
    Tällä hetkellä ja on ollut jo jonkin aikaa niin, että pelialalla mobiilipelit ovat ainoa taloudellisesti nouseva ja kasvava trendi ollut, joten bisneksen tekijät, jotka ymmärtävät aidolla tavalla laaja-alaisesti toiminnan ja tekevät sitten liiketoimintaa sen lisäksi, vaikka itsekin tekisivät "hanttihommia" jonkin verran, eli ohjelmointihommia, mikä ohjelmistokehittäjä jossain määrin on rinnastettavissa "duunar" -kategoriaan IT-alalla, niin keskittyvät ainoastaan mobiili-puoleen. Sama se mikä toimiala, tai teollisuudenala, se on sama pelifirman osalta, se nyt ei poikkea muista mitenkään siten, että olisi jotenkin "rentoa tyontekoa", sama että missään tyopaikassa mikään tyonteko ole rentoa yms. eikä sellaista firmaa ole, joka täysin tyhjästä maksaisi kuitenkaan palkkaa, että mitään ei tarvitsisi tehdä.

    Mitä se tyonantajan näkokulmasta katsottuna, kun se palkkaa jonkun, niin se mielletään investointina kokonaisuudessaan se euromäärä, mitä sitten se on noin 1,5 karkeasti se firman kustannuserä kertoimena sen euromäärän suhteen, mitä tyontekijä saa palkkapäivänä sitten pankkitilille sen kuukausipalkan. Tässä maailmassa ei mikään synny tyhjästä, tai mitään tapahdu tyhjästä, että aina siinä kuitenkin jonkinlaisella ihmisen toiminnan seurauksesta jotain sitten tapahtuu, niin tyyliin mikään tuote ei valmistu, jos ei kukaan tyontekijä valmista sitä.

    Tuo Supercell arvo oli siinä, mitä paananen yms. teki yrityskaupoilla sen tilin, firma oli maailmanlaajuisesti ensimmäisiä, jotka tajusivat pelillistämisen periaatteen kaupallisen potentiaalin hyväkelllä tavalla ja sitten tajusivat sen bisnespuolen oikealla tavalla, mitä se pelillistäminen siinä mobiilipeli-puolella käytännossä sitten on se, että ne pelien sisäiset ostot on tosiaan tehty todella matalan kynnyksen periaatteella, ja sitten se siinä on sillä tavalla se peli on tarkoituksella mietittynä, että lopulta sitten kuitenkin pelaaja kokee, että on tarpeeksi lisäarvoa tuovaa, tai melkein pakko sitten ostaa jokin uusi ominaisuus tms. että pelaamista voi jatkaa. Ei tuo pelillistämisen kaupallinen puoli sisäiset ostot uusi asia ole, mitä joskus oli se Habbo Hotel taisi olla uraauurtava ainakin kotimaisista, joissa oli sama idea.

    Itse ja olen vanhan koulukunnan siinä määrin elänyt sen fyysisten pahvi+manuaali ja mitä muuta siihen peliboksiin oli pakattu -ajan, niin itsellä ja sama, että en ole ladannut yhtään mobiilipeliä no ei itselläni ole kuin älykännykkä ja tabletti, joskin tablettikin on todella vähällä käytollä.

    Noissahan tulee välillä ainakin nyt Suomen keltaisen lehdiston uutisoinnissa välillä tulee, mitä vanhemmat antaneet kakaroidensa pistää luottokortin numerot sinne maksuvälineeksi, niin sitten on tullut suuret laskut vanhemmille, ja ovat ihmetelleet sitä, ja ovat vasta sen jälkeen tajunneet, miten olisi pitänyt toimia. Onhan se tietenkin niiden firmojen osalta niiden etu tottakai ja ne hieroskelee käsiään, kun kassaan tulee rahaa mahdollisimman hyvin, on se niiden bisnesten osalta, ko ketä on myynyt ne ostokset, mitä ne penskat tehnyt sillä kortilla, se on sama sille kauppialle, kenen kortilla niitä myyntiartikkeleita on ostettu.

    Olen itsekin Steamista ostanut toistakymmentä peliä, ja myos pelaan niitä vielä.