Woody Allenin uusi elokuva Magic in the Moonlight on romanttinen komedia englantilaismiehestä, joka saa tehtäväkseen selvittää, onko hänen tuttavansa joutumassa petoksen uhriksi. Hän päätyykin itse huijatuksi ja rakastuu. Seuraa niin henkilökohtaisia kuin ammatillisiakin selkkauksia. Elokuva sijoittuu 1920-luvun Etelä-Ranskaan, maailmaan jota värittävät hulppeat kartanot, Rivieran rantabulevardit, jazz-kapakat ja aikakauden muodikkaat urheilulajit. Pääosissa nähdään Colin Firth ja Emma Stone. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria: selattava | klikattava Ensi-ilta Suomessa 29.08.2014
Woody Allenin uutuus Magic in the Moonlight on romanttinen komedia, vaikka lähtökohtana on skeptismi ja ”meedioiden” paljastaminen. Päähenkilö Stanley on taikuri ja agnostikko, joka uskoo järkeen — eräänlainen oman aikansa James Randi, joka panee huijarit lujille. Lähtökohta tuo mieleen esimerkiksi elokuvat The Awakening ja Red Lights, mutta Magic in the Moonlight lähtee nopeasti eri suuntaan. Tapahtumat sijoittuvat iloiselle 1920-luvulle, jolloin telepatia oli eräänlainen muotivillitys. Elokuvassa mainittu Sigmund Freudkin kirjoitti aiheesta pari artikkelia (jotka on hiljattain suomennettu), ja eräs sivuhenkilöistä on psykoanalyytikko, joka suhtautuu meedioon epäileväisesti. Ystävänsä ja kollegansa Howardin (Simon McBurney) yllyttämänä taikuri Stanley (Colin Firth) matkustaa Etelä-Ranskaan, jossa kuulemma toimii aito meedio Sophie (Emma Stone) rahastamassa rikkaita. Spiritistisessä istunnossa vaikuttaa siltä, että meedio on kaikesta huolimatta aito, ja hänen temppunsa tekevät Stanleyyn vaikutuksen: henkimaailma onkin olemassa — ja ehkä Jumala! Spoiler Oikeasti kyseessä on kuitenkin Howardin jekku: hän ja Sophie juonittelivat yhdessä ja onnistuvat huijaamaan Stanleyä hetkeksi. Tarina kääntyy romanttiseksi, kun Sophie ja Stanley vuoroin torjuvat toisensa, ennen kuin lopulta kuuntelevat sydäntään ja päätyvät yhteen. Magic in the Moonlight ei ole parasta Allenia. Elokuva tuntuu ylipitkältä, ja dialogista puuttuu innoituksen kipinä. Kun juonen odottaisi tiivistyvän kohti loppuhuipennusta, elokuva pysähtyykin pitkään pasianssikohtaukseen. Mieleen tulee Scoop, jossa romanttisena pääparina ovat Scarlett Johansson ja Hugh Jackman ja silti kokonaisuus on valju. Darius Khondjin Cinemascope-kuvaus on silti kaunista, ja ajankuva on toteutettu vakuuttavasti. Jacki Weaver on mainio leskirouvan sivuroolissa. Elokuvassa on jopa monikanavaääni, mutta tilantuntua on lähinnä observatoriokohtauksessa. 2½/5
Ei tosiaan ollut parasta Allenia, mutta silti ihan kelvollinen elokuva. Alkuasetelma oli hyvä ja odotukset olivat kieltämättä aika korkealla. Kun tapahtumien oikea laita paljastuu, niin elokuvan jännite katoaa ja loppu on vähän typerä. Tosin se lienee tyypillistä romanttisille komedioille. Kyllä tämän mielellään katsoi, ja varmaan joskus uusintakierroksellekin pääsee. Jännä huomata, miten loistavasti Allen suoriutuu vuodesta toiseen, kun vertaa esim.kymmenen vuotta nuorempaan Spielbergiin. Allen on aina keskittynyt tarinaan, Spielberg taas kaikkeen muuhun. Spielberg on pudonnut kehityksen kelkasta ja hänen elokuvansa ovat lähinnä tylsiä, Allenin huonokin elokuva on mukavaa katsottavaa. 3½/5