Luetuttaako?

Keskustelu osiossa 'Kirjallisuus' , aloittajana pteittinen, 10.02.2002.

  1. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    4 069
    Saadut tykkäykset:
    554
    Tietenkin tuon luen, jos se suomennetaan. Enkuksi en lue kuin sarjoja, jotka ovat jääneet kesken. Itselläni on lukujonossa, joka kilpailee pituudessaan vain katselujonossa olevien katsomattomien levyjen kanssa, kymmeniä suomennettuja romaaneja, joten en kyllä näe mitään syytä ruveta lukemaan englanniksi.
     
  2. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 364
    Saadut tykkäykset:
    565
    Itse luen/kuuntelen englanniksi kirjoja koska:
    -parantaa englannin kielen osaamista
    -kirjavalikoima on paljon laajempi
    -yllä olevaan liittyen kaikkia kirjoja ei ole suomennettu. Ongelma varsinkin kirjasarjoissa, jos kaikkia ei olla suomennettu tai ei tulla suomentamaan.
    -suosin alkuperäiskieltä

    Viimeisimpään liittyen valitsen suomennoksen mieluummin kuin englanninkielisen niissä tapauksissa, joissa alkuperäiskieli ei ole englanti. Suomessa on todella hyviä kääntäjiä ja ellen väärin ole ymmärtänyt, niin esim. Noiturin suomennos on parempi laadultaan kuin englanninkielinen versio. En tosin ole itse vertaillut, vaan vain kuullut. Joten voin olla väärässäkin.

    Mutta hieman toiseen aiheeseen:

    Olen kuunnellut äänikirjana Kingin Mustaa tornia. (Toki lukenut jo aiemmin)

    Ensimmäinen teos ei ole mikään maailman paras äänikirjana. Lukija on hieman hankalasti kuunneltava. Melko monotoninen. Sen lisäksi varsinkin kirjan alku- ja keskiosa on muutenkin mielestäni aika sekavaa. King ei ihan ole vielä tavoittanut sitä samaa, mitä myöhemmissä osissa.

    Mutta sitten osat kaksi ja kolme ovat ihan loistavaa kamaa. Lukija on vaihtunut ensimmäisestä osasta ja on yksi parhaimmista, mitä olen kuullut. Neljättä osaa juuri olen aloitellut ja sama lukija on edelleen. Lopuista osista en tuota ole tarkistanut, mutta toivon, että samalla mennään.

    (Ja laitetaan vielä noista äänikirjoista ennen kuin joka toinen vetää herneen nenään, että eihän se ole kirjallisuutta eikä sillä tavalla saa kirjoista nauttia, että kylläpä minä nautin. Mutta kuuntelen äänikirjoja vain silloin, kun teen jotain muuta samalla. Eli vaikka siivoan, laitan ruokaa, öljyän terassia, hiihdän, ajan autolla jne. Eli tilanteissa, joissa tavallista kirjaa ei oikein voi lukea. Jos pitäisi vain istua paikoillaan ja kuunnella kirjaa, niin siitä ei oikein mitään tule. En toki missään nimessä tuomitse ketään, joka niin tekee. Mielestäni äänikirjat ovat todella hyvä media kirjoille. Olen kuunnellut niitä vuodesta 2013 eli jo ennen nykyistä äänikirjabuumia. Hieman olen harmissani ollut siitä, että en ole noita mihinkään ylös laittanut enkä arvosteluja kirjoittanut. Kyllä noita on tullut jo varmaan yli 200 kuunneltua. 1-2 viikkoa menee yhdessä kirjassa riippuen pituudesta sekä siitä tuleeko tehtyä asioita, joiden yhteydessä voi kirjoja kuunnella. Mutta luen kyllä kirjoja myös. Tällä hetkellä on Simon Beckettin Kuoleman anatomia menossa. Hieman on kirjojen lukemistahti hidastunut viime vuosista, mutta ei äänikirjojen vuoksi, vaan koska muuta tekemistä (harrastukset, perhe, työ, yms) on tullut lisää. Joten nuo äänikirjat ovat senkin vuoksi loistava juttu, että voi kuitenkin nauttia kirjallisuudesta, vaikka lukemiseen ei niin paljoa aikaa ole. Ehkäpä se 2-4 kirjaa kuussa saa nykyään luettua. Yleensä on kuitenkin kaksi eri kirjaa menossa samaan aikaan, koska luen myös paljon tietokirjallisuutta, joten yksi on fiktiota ja toinen faktaa.)
     
  3. Burana

    Burana Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    12.10.2001
    Viestejä:
    1 034
    Saadut tykkäykset:
    10
    Ihan hetken mielijohteesta ajattelin kokeilla kotimaista dekkarikirjallisuutta, jolle olen koko lyhyen ikäni hieman nyrpistellyt nenääni. Ja pahus - sehän pääsi yllättämään ihan puskista. Kannattaa koeponnistaa Arttu Tuomisen Muistilabyrintti tai Verivelka. Molemmat ovat kahden eri sarjan ensimmäisiä teoksia. Toimivat hyvänä kepeänä välikirjallisuutena.

    Löytyi kätevästi ekirjastosta ladattavaksi koko tuotanto.
     
    nepa tykkää tästä.
  4. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 364
    Saadut tykkäykset:
    565
    Kiitoksia vinkistä! Itsekin olen hieman vastustanut kotimaista dekkarikirjallisuutta, koska ainakin niissä mitä olen lukenut (en nimiä muista kuin Remes, jos se lasketaan kategoriaan) ja menee vähän liian utopistiseksi välillä nuo juonet.
    Ei sinänsä etteikö ulkolaisissa välillä olisi myös, mutta jostain syystä ne voi uskoa paremmin kuin ydinpommit Oulussa tai muuta vastaavaa (hihasta vedetty esimerkki).
    Ja niissä suomalaisissa, mitä olen lukenut on muutenkin välillä ollut outouksia.

    Mutta toki mielellään suomalaistakin tulisi luettua.
     
  5. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 509
    Saadut tykkäykset:
    37
    Itse olen enemmän historiallisen seikkailukirjallisuuden ystävä ja se on Suomessa yllättävän vähäistä. Enemmän tuleekin luettua englanniksi esim. Patrick O'Briania, Cornwellia, MacDonald Frazeriä, Dumasia jne.

    Suomessa luettu seikkailu on useammin joko fantasiaa tai sci-fiä. Tai mahdollisesti dekkareita. Historialliset romaanit taas ovat enemmän tai vähemmän romansseja. Toki poikkeuksiakin on, kuten Kuninkaan rakuunat -sarja.
     
  6. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    4 069
    Saadut tykkäykset:
    554
    Uppoaa itsellekin. Patrick O`Briania on myös suomennettu, joskin sarja jäi kesken. Cornwellin suomentamisen toivon jatkuvan Sharpe kirjoilla, kunhan Uthred loppuu. Frazerin Flashman oli uusi tuttavuus. Ehkä joskus tutustun.
    Kannattaa mainita tietysti C.S Forrester ja Hornblowerit. Myös Alexander Kent (Doglas Reeman) Bolithoineen sopii sarjaan
     
  7. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 509
    Saadut tykkäykset:
    37
    Forresterin Hornblowereita olen lukenut myös. Mainoita, vaikkeivät O'Brianille pärjääkään. Flashmanit ovat myös mielestäni mainioita - erittäin tarkka historian kuvaus yhdistyy upeaan anti-sankari-päähenkilöön. Bolithoa olen harkinnut, mutten vielä tutustunut!
     
  8. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    4 069
    Saadut tykkäykset:
    554
    Itse tykkäsin enemmän Hornblowereista, mutta tarkemmin ajateltuna luin niitä "teininä" 80 - 90-luvulla, joten ehkä uudelleen lukaisu muuttaisikin tilanteen? Tuo O`Brianin sarjan suomentaminen jäi kyllä ikävästi kesken, joten tuossa näen mahdollisuuden siihen, että rupean lukemaan sarjaa englanniksi. Sen sarjan suomentamisen jatkamisesta ei taida olla mitään mahdollisuutta.
     
  9. Kristian

    Kristian Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    31.10.2002
    Viestejä:
    2 509
    Saadut tykkäykset:
    37
    Minä aloitin Hornblowerit vasta luettuani O'Brianin 20 kirjaa kaksi kertaa läpi, joten sekin saattaa vaikuttaa omaan mielipiteeseeni Hornblowerista. O'Brianin käännökset kärsivät mielestäni juuri samasta ongelmasta kuin historiallinen seikkailukirjallisuus Suomessa yleensäkin (vaikka O'Brianit ovat paljon muutakin kuin seikkailua): nykyään historialliset romaanit mielletään pääasiassa romansseiksi ja koska julkaisijoiden huomio on kääntynyt muihin genreihin, on perinteinen historiallisia seikkailuja lukeva porukka suurelta osin "menetetty" kirjallisuuden kuluttajina. Harvat kotimaiset yritykset, kuten tuo yllä mainitsemani sarja, jäävät kovin vähälle huomiolle. Siksi en hirveästi uskalla toivoa Sharpe-kirjoistakaan käännöksiä. Toki voimme toivoa, että tilanne parantuisi, kun esim. Cornwellin kirjoihin perustuvat TV-sarjat keräävät huomiota.