Tehdäänpä lampputilastoa. Oletteko jo vaihtaneet lampun ja kestikö lamppu projektorissanne sen mitä "kaupassa" luvattiin? Itselläni ei vielä toistaiseksi ole tullut lamppu vaihtoikään mutta saas nähdä pimeiden syysiltojen kasvattaessa kulutusta.
Eiki LC-VM1, luvattu lampun kesto muistaakseni 2000h, kesti 700h. Panasonic PT-AE300:ssa vasta ~250h ja luojan kiitos ensimmäisellä tuikulla.
Eiki LC-VM1, luvattu 2000h ja mittarissa suunnilleen saman verran. Noin 1200 tunnin kohdalla mittari nollaantui itsekseen, 920 tunnin kohdalla syttyi Lamp Replace.
Panasonicin PT-AE100 tykissä nyt tunteja reilu 2700, vuoden ja 4 kuukauden käytön jälkeen. Oli juuri korjattavana kun poweri hajos. Toivottavasti lamppu kestää edes 4k tuntia.
Sanyo PLV-30, luvattu 2000h, tällä hetkellä tunteja n. 900. Kun lamppu jossain vaiheessa poksahtaa, hankin tod. näk. toisen tykin, enkä uutta lamppua.
Voi olla melko vaikeaa myydä tykkiä ilman lamppua. Et voi mitenkään todistaa ostajalle, että laite ylipäätään toimii.
Mitäs sitä uusia lamppuja ostelemaan kun aina voi ostaa uuden tykin. Tilanne taitaa olla kohta sama kuin värisuihkareissa nykyään, samalla hinnalla saa uuden laitteen kuin mitä värikasetti maksaa. :hitme: Jatketaas vielä tähän: Käyttääkö kukaan projektorissaan UPSia? Meillä on ainakin silloin tällöin pieniä sähköhäiriöitä niin että jos minulla olisi tykki niin joutuisin laittamaan siihen UPSin siltä varalta ettei sähköhäiriöt rumppaisi siitä virtoja päälle/pois, käsittääkseni se on varsin tuhoisaa tykin lampulle. En ihmettelisi jos UPSin avulla myös lampun käyttöikä olisi parempi samoissa olosuhteissa kuin ilman UPSia.
Empä käytä, kun ei ole huoneessa maadoitettuja pistorasioita. Ja mitä alkuperäiseen aiheeseen tulee, niin ei ole vielä tullut tarvetta ostaa uutta lamppua Nec VT440K:hon, sillä tunteja ei ole laskurissa edes 400 tuntia.
Faq:ista ei löytynyt. Takana reilu 30H AE500 sella. Tuli mieleen, että millä lailla tykkiä olisi syytä käyttää lampun keston parantamiseksi. Sammuttaa tykki esim. jos aikavälillä 2H-3H ei katso ollenkaan televisiota taikka elokuvaa. Sammutan tykin aina ohjeiden mukaan ja lopuksi pääkytkimestä. Itse uskoisin tykin tykkäävän enemmänkin jatkuvasta päällä olosta tyyliin 5H, kuin jatkuvasta sammuttamisesta 30min-1H välein (lämpölaajenemista lampussa)
Pitäiskö tuo käyttöaika näkyä ihan reaali ajassa? Eli tunnin käytön jälkeen mittariin on tullut yksi tunti lisää? Mulla on ollut melkein viikon käytössä uusi Epsonin perojektori (tarkkaa mallia en nyt saa päähäni), sitä on käytetty jo noin 10h, mutta mittari näyttä yhä nollaa.
Mulla oli jonkinaikaa Epsonin TW10 - siinä piti menusta laittaa jotkut asetukset päälle, jotta tykki näyttää tunnit, oletuksena laskuri näytti nollaa. En nyt muista tarkemmin enkä voi tarkistaakaan, kun laite on jo myyty. Reaaliajassa se laskuri toimii.
Kotona ei vielä tykkiä, mutta työssä on tullut käytettyä päivittäin n. 8-16h. Lamput on kestänyt luokkaa 3h-3000h, 3h lamppu kesti kesähelteellä 35 asteen lämmössä "ihan hyvin", sijoitus oli katossa jossa oli vielä hieman lämpimämpi ilma. Eli omasta kokemuksesta voin sanoa että tuohon lampun elinikään vaikuttaa niin monta seikka; ON/OFF kytkin, kuinka tiheään, jälkikäyttö jolloin tuuletin viilentää koneen sisustaa sekä lamppuaa, ei tule vahingollista lämpö/painepiikkiä. asennus, katto vai lattia/pöytä, katon rajassa ilma lämpimämpää 1-3 astetta, joten viilennyt/jälkikäyttö tärkeämpää. huoneen lämpötila, edellinen huoneen ilmastointi, jos koneellinen, jo suunnittelu vaiheessa otettava huomioon tykki, jolloin tuloilma voidaan esim. jakaa kahteen pisteeseen, tykille ja sitten "oikeaoppiseen" pisteeseen: jos painovoimainen, tykin tuuletin kuitenkin jollakin tavalla sotkee sen, joten hyvällä tuurilla viileäkorvausilma saadaan tykille, tuleva korvausilma otetaan monesti monesti ikkunoista. Tykin asennus; huolehdittava siitä että tuuletin saa raikasta ilmaa ja ilmankierrolla ei ole esteitä edessä eikä takana. Kuvitellaan tilanne kuvitteellinen tilanne, 4 heepoa meneen 16m2 huoneeseen katsomaan 1,5h pitkän elokuvan, huoneessa painovoimainen ilmastointi, tykki katossa, ikkunan eteen vedetään äidin ompelema samettiverho, ovet suljetaan, huoneessa varaava lattialämmitys. Eli syntyy enkäpä seuraavanlainen ilmiö, ilman kierto heikkenee rajusti (samettiverho) - huoneen lämpötila nousee, heepot lämmittävät n. 4*100-150w eli kokonaislämmitysteho 400-600w, lattialämmitys on pois päältä, mutta varaavan ominaisuus tuottaa lämpöä vieläkin, huoneen alkulämpötila olisi ollut n. 22 astetta ja nousua karkeasti 1,5h aikana 2-3 asteen verran, sen lisäksi tykki lämmittää ilmaa 1-2 asteen verran, eli 1,5h päästä huoneessa olisi 25-27 astetta. Katon rajassa n. 2 astetta enemmän, eli 27-29 astetta. Extrojen jälkeen lähdetään huoneesta ja katkaistaan tykin pääkatkaisimesta tykin virrat. Syntyy tilanne jossa lamppu pinta/sisuslämpötilat nousevat rajusti, jolloin myös lampussa oleva paine kasvaa suhteessa lämpötilaan, jolloin lamppu rasittuu äärirajoilleen, jolloin lampun käyttöikä lyhenee tramaattisesti. Näissä lampuissa sekä niiden käytössä on omat "hankaluudet" ne ovat korkeapainelamppuja ja käyvät erittäin lämpimänä, ne kun sitten tungetaan pieneen kenkärasian kokoiseen laatikkoon niin jo suunnittelun pitää onnistua, muuten tulee lyhytikäisiä lamppuja. Ja jos suunnittelu onnistuu, myös käyttäjän pitää omaksua lampun/tykin lämpöominaisuus. Eli olisi hyvä jos kertoisitte myös noista olosuhteista, missä tykkiä on käytetty ja miten, pelkkä 700h ja poks ei kerro suoraan sanottuna mitään.
Ennenaikainen laukeamiseen ei paljon psyykkaukset auta No joo, itsellä 700h Pannyn AE100:lla. Reilun puolen vuoden käytön jälkeen.
Panan AE500:sessa on jälkijäähdytys onneksi :thumbsup: > perustietoa tietenkin. Tuuletin nostaa kierrokset muutamaksi minuutiksi vielä, vaikkei tykki ole varsinaisesti enää edes päällä > hyvä niin. Toimintamalli on minulla tykin käytössä seuraavanlainen. Kun aion tykkiä käyttää laitan sen päälle ja annan sen myöskin olla päällä. Päälle laitan sen vain, jos tiedän, että aion sitä seuraavat tunnit käyttää. ON/OFF kytkimestä vain katkaisen päävirran tämän jälkeen, kun tykki on jälkijäähdytellyt lampun halunsa mukaan. ON/OFF kytkimen pois klikkaamisella lähinnä ajan takaa sitä, että kauko-ohjain ottaa panassa melko herkästi ( herkkä valokenno? ) ja minimoin vain riskin tahattomasta tykin päälle menosta > "virhepainelmasta" Kun tykki on päällä, niin en edes koske sormellakaan koko tykkiin, en siirrä sitä, en heiluta ja tykin sammuttamisen jälkeenkin en koske koko tykkiin moneen tuntiin. Huoneilma on mahdollista jäähdyttää näin talvisin parvekkeen ovella, joten teen näin käytön alussa ja silloin tällöin käytön aikana raottamalla hetkeksi Tämä voi kuulostaa vainoharhaiselta, mutta tykkiä käytettäessä aiheutuvat haittatekijät lampunkestoa ajatellen haluan pitää mahdollisimman alhaisina. Valmistevika taikka laadullinen tekijä syynä lampun rikkoontumiseen on asia erikseen, mutta varovaisuus tuskin on haitaksikaan.
Itselläni on PLV-Z1, ja olen itsekin miettinyt kannattaako tuota ON/OFF kytkintä käyttää... Eli käytän tykkiä suunnilleen joka toinen päivä noin 2 tuntia. Kannattaako tykki laittaa väliajaksi pois päältä? Jos pitää tykkiä Standby-tilassa, niin tykin pinta on koko ajan lämmin. Kuluttaako tämä lamppua? Toisaalta jos sitä ON/OFF nappia painaa vaikka kerran päivässä, niin lämpötilanvaihtelut lampulla ainakin kasvavat...miten lamppu siis säilyisi kauiten?
Tätä olen kysellyt myös ennemmin. Tietoa ei taida olla vankasti suuntaan tai toiseen. Itse olen pitänyt siinä virtoja päällä. Juurikin mietin sitä, että ei se "esilämmitys" taida paljoa kuluttaa lamppua. Voisi arvioida, että muutama watti taitaa kulua (10-30) W. Eli olettaisin, että ei haittaa mitään. Voi olla jopa paree pitää esilämmöt päällä. Onhan sen joku suunnitellut, toivottavasti kunnolla.
Minä laitan ihan joka päivä pääkytkimestä virrat pois, eikä muu ole tullut mieleenkään. Sitä vartenhan se kytkin on tehty, että sitä käytetään. Ainoastaan, jos tiedän katsovani 1-2 h päästä uudestaan, jätän standby:lle.