Laitteet vs. nainen

Joku ajaa bemarilla (250 000mk). Joku taas ajaa nissanilla (130 000mk) ja harrastaa kotiteatteria (120 000mk). Eli harrastuksensa kullakin.
Ja minulla ei ole autoa, eikä kotiteatteriakaan (hikinen Pro Logic, 20",Hifi-Video,mutta mielummin peniksenjatke sisällä kuin parkkipaikalla.

ööö... Tämä ei kyllä nyt liity siihen hellasäröön...

T:Weggi

 

Onhan se kiva, kun tyttöystävä asuu 100 km:n päässä ja sanoo puhelimessa, että "et sää sinne kämppään mitään laita, kun mää tuun sinne vuoden päästä asumaan!"

Mutta toisaalta, voihan kotiteatterin tehdä myös siistin näköiseksi. Esim. Viime hifilehdessä oli juttu, kun ne paranteli jonkun hyypiön akustiikkaa ja kun ehdotin tyttöystävälleni, että mun pitäisi kanssa laittaa samantapaiset levyt seinälle (asun kerrostalossa, kiviseinät) niin yllätys oli kun hänen suusta tulikin: "Tuohan on hyvän näköinen, laita vaan!". Olin siinä sitten huuli pyöreänä, että mistäs moinen Odotin kuitenkin aikalailla päinvastaista vastausta.

Kun käyttää vähän samettiverhoa, ostaa laitteille ja kaiuttimille nätit telineet ja yrittää piilottaa/naamioida kankaan,projektorin ja subbarin niin hyvä tulee! ja Naiset tykkää!

Välillä tulee kyllä sellainen olo, että voi kun pystyisi aivopesemään tuon kauniimman puoliskon niin, että se rakastaisi kotiteatteria! Siinäpä unelma joka ei koskaan toteudu! :weep:

 

Voi dziisus, mistä tommosia naisia saa? :hitme:

 

Ihan hyvä kysymys, olen joskus miettinyt ihan samaa...

 

..tuohan on aivan eksellentti heitto ..olettaen että sanoi sen huumorilla.. ..vastaa rouva Y:lle seuraavan kerran kun hän katsoo Polt änt Pjuutivullia, että eix tota Ritkee vois häcätä tusinaan palaseen ja antaa sarjan jokaiselle vosulle oma pala niin ei tarvii siitä yhdestä tapella!!

 

Nostetaanpa vanhaa threadia ylöspäin, kun oli niin maukasta keskustelua. Omat keskusteluni:

mies: No niin, nyt on kaiuttimet saatu sijotettua optimaalisesti.
nainen: Eiks niiden paikka sopis mieluummin tuonne. Voiko noiden kaiuttimien päälle laittaa kukkaruukkuja?

mies: Nyt on saatu Prontoon ohjelmoitua kaikki kaukosäätimet
nainen: (katsoo kakea) En mä osaa käyttää
mies: Anna mä näytän
nainen: Älä ny tuu siihen säheltään, en mä muuten ikinä opi

(Tuo edellinen kuuluu tähän mystiseen logiikkaan, jota en vielä tänäkään päivänä ole sisäistänyt)

mies: Nyt kaikki tavarat on saatu sijoitettua oikein
nainen: Mun mielestä toi televisio/projektori sopis paremmin tonne toiselle seinälle.

nainen: Älä kuuntele noin kovalla, menee korvat.
mies: (hiljentää hiukan)
nainen: (Miehen lopetettua elokuvan katsomisen alkaa Celine Dion soimaan tuplasti kovempaa, kuin mitä elokuvaa katsottiin)

mies: (vaihtamassa hifi-laitetta parempaa tuotteeseen)
nainen: Mitä vikaa siinä vanhassa on?
mies: (selittää miksi pitää vaihtaa)
nainen: (tyhjä ilme silmissä)

Tuossa muutamia helmiä matkan varrelta.

 

No meillä on muutto tuossa ens kuussa yhteen et katotaan miten menee

Mut tällä hetkellä keskustelu menee yleensä näin:

Mies: Katotaanko tänään vaikka joku komedia?
Nainen: Mä voisin katsoa kummisetä 2:n.
Ei perkele..tuo on trilogia on nähty aika pariin kertaan jo meillä

Mies: Pitää sitten ostaa uus vahvari ku on saatu muutto kuntoon.
Nainen: Joo, heti kun saat töitä ja vuokran maksettua.

Pakko sitä on :love:

 

Tuo kaukosäädin opetus-juttu näyttää olevan kaikille tuttu

nainen: Onko meidän pakko katsoa tänä viikonloppuna leffoja?
mies: (tyhjä ilme silmissä)

Suht hyvin harrastukseeni on silti suhtauduttu. Varsinkin nyt kun on vähän isompi telkkari, niin tyttöystävä haluaa katsella melkein enemmän leffoja kuin minä Näin ei ole silti ollut aina.

"Tosi hienoa, että kun muutetaan yhteen niin sulla on noita laitteita jo noin paljon valmiina."

 

Yhdestä muijasta on kyllä vastaavia kokemuksia. Aina se oli mäkättämässä jostain. Onneksi en siihen aikaa harrastanut kotiteatterijuttuja
Seuraavan muijan voisi kyllä valita sen mukaan, että hän osaa joko a) nauttia kotiteatteriharrastuksestani b) pitää suunsa kiinni

 

No itselläkin on tuttua tämä pieni vääntäminen vaimon kanssa kotiteatterista.

Olkkarin järjestystä on muutettu ainakin tusinan kertaa muutaman vuoden aikana. No eipähän pääse laitteet pölyttymään...

Takakajaritkin pyörivät noin vuoden milloin minkäkin huonekalun tai kukkatelineen yms. päällä kunnes vaimo tuli yhtenä päivänä kaupasta ja kaivoi kassista pari puista hyllyä takakajareita varten...

Subbaria tuli kinuttua noin viikon verran kunnes vaimo sanoi, et pakko se on käydä hakemassa kun ei tää kinuminen muuten lopu.

No vaimo lupaili, et sitten kun mulla on varaa ostaa tarpeeks iso omakotitalo niin yksi huone pyhitetään kotiteatterille. Syynä on tietysti se, että olohuoneessa ei kuulemma tarvitse olla telkkaria ollenkaan. Täytyy toivoa lottovoittoa.

Että tälläsiä pikkujuttuja tällä kertaa. :thumbsup:

Women: Can't live with them but can't live without them!

 

Eipä ole ollut hellasäröongelmia kotiteatterin kasaamisessa. Laitteistoakin on kaksin tai kolmin kappalein (videotykkiä ja LD-soitinta lukuunottamatta - niitä on vain 1 kumpaakin), mutta ei säröä.

Hommaa tietysti helpottaa se, että tätä nykyä on kotiteatterille omistettu huone (tai käytännössä koko omakotitalon yläkerta) jonne kaikki sälä mahtuu mainiosti ja toisekseen vaimoke ei vielä tienaa mitään (opiskelee) joten tuhlaan vain omia rahojani

 

Ennen tuli laitteista ja etenkin postiluukusta jatkuvasti kolahtelevista levypaketeista sellaista normaalia natinaa, kun kaikki rahat pitää tuhlata... Videotykin sain yllättävän pienellä sanomisella hankittua ja nyt kaikki pitääkin jo katsoa tykiltä, eikä 32 tuumaisesta postimerkistä, joka oli ihan riittävä vielä 1kk sitten. Kokeilin tuossa kepillä jäätä ja mainitsin, että saisin ehkä töistä ilmaiseksi vanhoja akustiikkalevyjä ja suureksi yllätykseksi vastaus oli jotain positiivista.
Ainoa ongelma on se kaukosäädin, kun siitä ei kuulemma löydä mitään nappeja ja se on aina väärässä moodissa. Vaihtaa kuulemma itsekseen ohjattavaa laitetta Täytyy ilmeisesti ostaa muijalle se kameleon, minkä se olisi joskus halunnut ostaa, mutta minä ostin sonyn kovanappisen.

 

Vai semmosia ongelmia teillä on...

Minä olen noiden juttujen perusteella tavallista helpompi tyttöystävä-avovaimo-kihlattu noissa asioissa. Kaukosäätimiä on neljä kappaletta, mutta kyllä niistä se oikea aina löytyy ja osaan vieläpä painaa oikeita nappuloitakin. Kun meille tulee joku uusi laite, haluan oppia käyttämään sitä itsekin.

Laitehankinnoissa avomies joutuu yleensä hieman suostuttelemaan minua, mutta mukana tässä vastahakoisuudessa on hieman viekkauttakin. Sen varjolla kun saan usein hänet hankkimaan jotain minun mielestäni tarpeellista - yleensä kyllä jotain hänelle itselleen (joku vaate tms. mitä ei kuulemma tosiaankaan tarvitse, mutta sitten kun se on ostettu niin sitä pidetään ihan jatkuvasti ).

Äänenvoimakkuudesta tulee välillä erimielisyyksiä, mutta se johtuu siitä, että ajattelen naapureitamme. Päiväsaikaan äänet ovat avomieheni mielestä sopivalla tasolla, mutta illalla (varsinkin klo 22 jälkeen) säädän ääntä hieman hiljemmalle. En millekään kuiskaustasolle, mutta jos kunnon jytinää haluaa, niin sitten katsotaan leffoja vähän aiemmin. Jos ja kun jonain päivänä muutamme omakotitaloon, tämäkin ongelma poistuu... Tottakai minäkin nautin siitä, että kaikki efektit pääsevät oikeuksiinsa.

Perhesopu säilyy, kun molemmat joustavat hiukan. Kyllähän miehetkin usein nalkuttavat naisille, kun on "kaapit täynnä rättejä". Meillä homma toimii näin, ja kaiuttimen päälle saan laittaa kukkasenkin.

 

Minusta jotenkin tuntuu, että tämän palstan naiset ovat keskimääräistä suvaitsevaisempia kotiteatterihankinnoissa.

Meillä on sohvasärö. Se sammuttaa vahvistimen klo. 22.30 jälkeen vaikka minä haluaisin vielä jatkaa leffan katsomista, maksaa mielummin autoa kuin videotykkiä, ja käskee minun virittää laitteet kun on niin pirun laiska ettei viitsi vaivautua. Minä olen se osapuoli joka oppii kerrasta ja muistaa kaikki asetukset, sekä tajuaa yleensä nopeammin käyttöliittymien logiikan, ja ikävä kyllä mies tietää sen. Eipä ole helppoa meillä naisillakaan..

 

Sano sille sohvaperunalles, että alkaa arvostaa sua tai oikeat miehet vievät sut valkealla ratsulla omaan kotiteatteriinsa.

 

Tästähän voisi päätellä sen, että oikeat naiset vain katsovat silmät pyöreinä vierestä kun mies hoitaa "miesten hommat". Täytyy myöntää, että sitä taktiikkaa käytän minäkin, kun kyse on esim. autosta. En todellakaan viitsi mennä sinne paskaan pyörimään, joten mies saa vaihtaa öljyt. Myöskin renkaanvaihdossa on tullut huomattua, että se rengas on niin painava, ettei sitä saa ähkimättä paikalleen. Mies hoitakoon siis senkin.

Käänteisenä mies on huomannut, että minä hoidan paremmin tietyt hommat. Maatkoon siis sohvalla silloin, enhän minäkään likaa käsiäni autoremontissa.

 

Juu-u; hämmästyttävää eikö totta
No meillä ei vaivaa hella- eikä sohvasärö. Kotiateatteriharrastus on molemmille yhtä tärkeä ja ainoastaan joidenkin kavereiden mielestä taidamme olla hieman hulluja ja sijoitamme rahat vääriin asioihin. No sehän on heidän, eikä meidän, ongelma. Kuten olen jo joskus aiemmin palstalla todennut itse ostan herkemmin uusia leffoja kuin uusia rätei ja lumpui (lue vaatteita). Ja laitteistot saa olla missä niiden teknisesti kuulukin olla ja ulkonäölläkään ei niin hirveästi ole väliä, kunhan ovat muuten hyvät.

 

Kotiteatterini on linnani.

 

Omalle kohdalleni on sattunut erittäin oppivainen nainen, mutta osa tässäkin threadissa mainituista asioista tuntuu varovaisen tutuilta.

Meillä on selvästikin omaksuttu varsin nopeasti ja kivuttomasti kaukosäätimen ja laitteiden käyttö, mikä ihmetyttää allekirjoittanutta (ent. sovinisti) enemmän tai vähemmän. Ehkä suurin syy on siinä, että naiseni todellakin halusi oppia kaiken eikä vain kuunnella unohtaakseen ja kysyäkseen seuraavalla kerralla samaa asiaa uudelleen.

Äänenvoimakkuus on hieman kaksijakoinen - 1) jos katsotaan leffaa yhdessä eivät suuretkaan desibelit tunnu haittaavan, mutta 2) jos katson leffaa yksin, niin silloin olisi melkein parempi jos katsoisin (lue: kuuntelisin) kuulokkeilla. Ykkösvaihtoehtoon vielä viitaten yksi lainaus (josta olen erittäin ylpeä) hänen suustaan kaverillensa "Meillä on kotona onneksi kunnon kuva ja äänet kotiteatterissa - ei tarvitse kuunnella television tunkkaista sorinaa tai katsoa suttuista videokuvaa".

Leffamaku on usein vaikein asia naisen kanssa yhteisessä katsomossa istuessa. Aina kun postiluukusta kolahtaa joku uusi sci-fi, kauhu tai miehinen actionpätkä - olen tuhlannut rahojani. Aina kun kolahtaa joku tusinainen romanttinen komedia (jonka juonen tiedän jo ennalta pelkästään katsomalla kansikuvaa) olen sijoittanut rahani enemmän kuin viisaasti. Lisäksi toisella osapuolella on T2:sta kohtaan jonkinlainen krooninen-yli-inho-trauma, jota analysoituani tulin siihen tulokseen, että jos haluan katsoa suosikkielokuvaani rauhassa (ilman Kotilieden tai jonkun muun täysin turhan naistenlehden elintärkeän palstan pakkokuuntelemista taustalla) varmistan, että olen TODELLAKIN yksin talossa.

Lisäksi aluksi purnattiin hyvin äänekkäästikin laajakuvan hankkimista. Vanha 25" riitti kuulemma ihan hyvin eikä uusi töllö edes mahtunut olohuoneeseen. No, nyt kuitenkin "Sinkkuelämää" sekä "Rimakauhua ja rakkautta" näyttävät paljon paremmalta isolta ruudulta. Se kuuluisa logiikka, se kuuluisa logiikka..

Vuoden olen puhunut videotykin ostamisesta. Vanhaan kämppään sain jo "luvan", mutta uuteen se ei taas mahdu. Ehdotin isomman asunnon hankkimista ja yhden huoneen omistamista kotiteatterille tykkeineen. Asunnosta ihastuttiin, mutta teatterihuoneesta tulee kuulemma ateljee ennen lasten hankkimista.. että näin se homma etenee..

 

Äppäppä...tässä sua viedään. Se ei todellakaan tarkoita, että hän olisi ylpeä sun laitteista sen pyyteettömän elokuvanautinnon ansiosta, vaan ainoastaan haluaa kerskua meillä-on-jotain-mitä-teillä-ei-ole. Jos hän olisi halunnut kehua laitteistoa vilpittömästi, niin hän olisi sanonut niitä ajastaan jälkeenjääneeksi ja tykkikin pitäisi hankkia. Tällöin kavereilla olisi jäänyt vieläkin kateellisempi olo, noin hyvät vehkeet ja vieläkin parempia haluavat, vaikka naisesi olisi ollut ihan vilpittömällä asialla liikkeellä. Nyt jos jätät neuvotteluvaraa tuosta uudesta kotiteatterihuoneesta, saat luultavasti katsella Terminator 3:sta vaatekomerossa rättien keskellä. Ollaanpas tarkkoina tuollaisten naisten kanssa.