Laihdutus ja liikkuminen!

Keskustelu osiossa 'Terveys & hyvinvointi' , aloittajana thomas, 11.01.2003.

  1. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    2 844
    Saadut tykkäykset:
    400
    Jos unohdetaan se mittari niin cooperi polttaa kyllä enempi rasvaa mm. jälkipolton osalta ja tätä se mittari ei tajua. Jos harrastaa vastusharjoittelua (kuntosali) niin tuo mittari kannattaa myös unohtaa. Siinä sama jälkipolttoefekti ja monesti vielä tehokkaampi kuin juoksussa.

    Jälkipolton kannalta on merkittävää, millä tavalla 500 kcal on kulutettu. Yleensä mitä kovempaa on treenannut, sitä nopeampaa on myös treenin jälkeinen energiankulutus. Verrataan kahta harjoitusta toisiinsa eron havainnollistamiseksi. Ensimmäisessä tapauksessa treeni on 10 kilometrin reipas, noin tunnin mittainen juoksulenkki. Toisessa tapauksessa treeninä on samanmittainen kävelylenkki, joka vie noin puolitoista tuntia. Molemmat lenkit kuluttavat suunnilleen saman määrän energiaa, vaikka toinen treeni on kovempi ja toinen pitkäkestoisempi. Juoksulenkki tehostaa kuitenkin kävelyä enemmän treeninjälkeistä kulutusta.


    Mittari toki antaa ihan hyvin suuntaa missä mennään. Alle tunnin mittainen setti on mielestäni vallan pätevä, niin salitreenissä kun lenkkeillessäkin.. Tunnin jälkeen kroppa alkaa korjaamaan jo syntyneitä lihasvaurioita joko ottaen siihen matskut omasta lihaskudoksesta tai siitä "palkkarista". Onhan nuo maratoonaritkin rasvattomia, mutta eipä niillä lihaakaan ole.

    Älkää hyvät immeiset muuttuko laihaläskeiksi ;)
     
  2. scented

    scented Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    22.02.2005
    Viestejä:
    1 585
    Saadut tykkäykset:
    100
    Pelkästään liikkumalla hankala pudottaa painoa, ja varsinkin pitää paino tietyissä lukemissa. Ruokavaliolla iso osuus ihmisen hyvinvoinnissa. Sitä kärsii normiruokaa syödä yllättävänkin paljon ja ei lihoa. Liiat rasvat ja sokerit ensialkuun pois. Rytmittää syömistään hyvällä aamupalalla, päivällisellä, välipalalla, lounaalla ja iltapalalla. Ei anna nälän kasvaa liian suureksi. Itselle passaa hyvin esim peruna ja riisi, keho voi hyvin kun näitä popsii. Pastaakin menee jonkin verran täysjyvällisenä. Hiilihydraattien kylkeen joitain vihanneksia ja lihaa. Leivän päälle ei myöskään kannata hirveästi latoa kamaa, vaan vaikkapa yksi siivu juustoa + kurkkua tai vain vähän margariinia. Kaiken syömisen lisäksi harrastaa itselleen mieluista urheilua muutaman kerran edes viikossa.
     
  3. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 933
    Saadut tykkäykset:
    775
    Ihan hyvää tekstiä tullut kyllä laihduttamisen ja liikkumisen osalta.

    Itse en ole oikein koskaan jaksanut ottaa liikkumista vain laihduttamisen kannalta. Toki se on osa sitä. Mutta tärkeämpää liikkumisessa on se, että peruskunto on hyvä. Sen avulla saa pidettyä astmankin kunnossa. Lääkkeitä en ole tarvinut 20 vuoden aikana kuin jokunen vuosi sitten, kun katkaisin jalkani ja olin pari kuukautta sairaslomalla ja puoli vuotta ilman kunnollista hikitreeniä. Silloin peruskunto pääsi laskemaan sen verran huonoksi, että piti alkaa päivittäin käyttämään astmalääkkeitä. Muutenkin huono kunto tuntui ihan järkyttävältä. Vaikea kuvitella, että jaksaisi päivästä toiseen siten, että ei edes portaita jaksa kunnolla kävellä ylös.
    Kyllä liikunta on astmaatikolle paras lääke ja välillä ihmetyttää ne astmaatikot, jotka sanovat, että eivät voi liikkua, koska astma. Oli itselläkin tuon puolen vuoden jälkeen todella vaikea käydä lenkillä, kun piti olla astmalääkkeet mukana, että välillä sai happeakin. Mutta niin se vain siitä viikkojen kuluessa tilanne parani siten, että lääkkeet jäi taas kokonaan pois.
    Varmasti on niitäkin astmaatikkoja, joilla astma on niin paha, että hikiliikkuminen on oikeasti vaikeaa ja jopa vaarallista. Mutta väitän silti, että suurimman osan lääkkeiden käytön saisi ainakin vähennettyä sillä, että he liikkuisivat enemmän.

    Ja hyvä peruskunto ja hapenottokyky on minulle ollut tärkeämpää kuin lihaskunto. Ja sen vuoksi aina vähän tuntuukin siltä, että pitäisi sitä lihaskuntoakin kasvattaa paremmaksi, koska siihen ei niin tule keskityttyä. Välillä on kausia, jolloin käyn enemmän salilla, mutta kun se treeni on sitten muulta treeniltä pois (aika on rajallista) ja se muu treeni on mukavampaa, niin jossain vaiheessa salitreeni sitten jää pois.

    Hiihtäessä jaksaa 20-30 kilsaa keposesti. Kesällä vähintään joka toinen päivä käyn rullahiihtämässä tuon matkan. Talvella normaalissa hiihdossa pienemmästä keskinopeudesta johtuen matkat ovat yleensä lyhyempiä.
    En yleensä juurikaan sykealueita urheilukellosta seuraa harjoituksen yhteydessä. Harjoituksen jälkeen saatan katsoa, että minkä verran on tullut milläkin sykealueella oltua. Sen verran olen oppinut, että pitää aloittaa kevyesti, niin jaksaa sitten pidempään ja korkeammalla sykkeellä. Jos heti alkuun vetää itsensä poikki, niin siitä ei enää oikein kunnolla palaudu.
    Tuon alkulämmittelyn jälkeen yleensä menen aika korkealla sykealueella. Kyllähän se ikävältä tuntuu, kun wassulla menee ylämäkeä ja tuntuu, että kohta kuolee, mutta sitten on hjuva fiilis, kun on päässyt jyrkän mäen päälle ilman kuokkaa.

    Mutta tuohon laihduttamiseen sen verran, että kyllähän se liikunta on se vähemmän tärkeä osa. Ruokavalio pitää saada kuntoon. Muuten liikunnasta ei kauheasti hyötyä sen laihduttamisen kannalta ole. Siis, jos on ihan aloittelija liikkumisenkin suhteen. Toki, jos joka päivä vetää treeniä monta tuntia, niin sitten saa syödä melkein mitä vain.

    Pulla vastaa tunnin kevyttä kävelylenkkiä. Siitäpä voikin miettiä, että kumpi on helpompaa: jättää pulla pois kahvintauolta vai käydä joka ilta tunnin kävelyllä?
    Sen vuoksi liikunnasta ei laihduttamisen kannalta ole niin paljoa hyötyä kuin ruokavalion muuttamisesta. Toki liikunnasta on paljon muuta hyötyä ja sen vuoksi ne kannattaakin molemmat yhdistää. Mutta kun monesti näkee noita keskusteluja, että jos alan kävelemään tunnin päivässä, niin miten nopeasti laihdun jne. Luultavasti et mitenkään nopeasti. Tuosta tulee vielä useasti se käänteinen reaktio, että kun käydään tunnin lenkillä niin otetaan lenkin päälle pieni voileipä yms. Se voi olla ihan terveellistäkin ja hyödyllistä, mutta jos päivällä on edelleen se pulla syöty kahvitauolla, niin se yhdistettynä ylimääräiseen leipään tarkoittaa, että kävelystä ei ole laihdutuksellista hyötyä.

    Liikunnasta vielä, että ainakin itsellä se otti vuosia ja monia eri kokeiluja, että löytyi ne omat lajit, joista tykkää ja joita jaksaa ja haluaa harrastaa. Sen vuoksi suosittelenkin kokeilemaan kaikkea. Itsekin pitkään kävin juoksemassa ja sählyä pelaamassa (joka on kyllä ihan jees) ihan vain kuntoilun vuoksi, vaikka silti tuntui, että jotain parempaa pitäisi keksiä. Hiihtäminen oli sitten se, mikä on se oma juttu. Judon ohella. Tosin tämä korona on ehkä tehnyt ihan hyvän tauon judon kanssa. Jaksaa taas paremmin tatamille sitten joskus, kun lähikontaktia saa taas ottaa. Sinä aikana hiihdän ja hiihdän.
     
  4. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    2 844
    Saadut tykkäykset:
    400
    Sehän on tasan tarkkaan kiinni siitä että kuluttaa enempi kun on syönyt. Sen miten sen tekee, joko liikkumalla tai syömällä vähemmän on tasantarkkaan jokaisen oma henkilökohtainen asia.

    Pulla vastaa joo tunnin kävelylenkkiä SIINÄ VAIHEESSA kun on ylläpitokalorit jo muualta hommattu. Se että herään ja syön pullan niin ei minun tarvitse liikkua pätkääkään polttaakseni sitä. Jari "boogie" Mustosen ruokavaliossa (bodaus 2003) oli 4 pullaa jokapäivä... Eikä ollut läski kaveri noina vuosina.

    Toki terveellisellä syömisellä saadaan tukea sinne ja tänne. Onhan näitä elämäntapaliikkujia jotka voivat oikeasti syödä aivan helvetisti ja mitä sattuu eikä ne liho. Tämän palstan kohderyhmän huomioiden sitä voi olla vaikea kuvitella eikäpä täältä niitä löydä. Itselläkin on hiton vaikeaa saada hommattua tarpeeksi kaloreita päivän kulutukseen nähden puhtaasta ruuasta.
     
    Viimeksi muokattu: 01.06.2020
    Moderaattori tykkää tästä.
  5. Moderaattori

    Moderaattori Ylläpito Ylläpidon jäsen

    Liittynyt:
    27.08.2019
    Viestejä:
    424
    Saadut tykkäykset:
    157
    Vähän kummalliselta näyttää omaan silmään nuo tokaisut, kun laihtumisessa ja lihomisessa on kuitenkin kyse aika yksinkertaisesta asiasta. Tiivistäen: mitä enemmän kuluttaa, sitä enemmän voi syödä tai toisinpäin, mitä enemmän syö ilman liikkumista, sitä enemmän varastoituu. Tämä on helpo(hko)sti muutettavissa matemaattisiksi laskuksi.
    Jos haluaa saavuttaa ns. normaalin kehotyypin, "helpoimmalla" pääsee kun saa kaikki osa-alueet balanssiin, syömisen ja liikkumisen lisäksi myös unen määrän/laadun. Alkoholi kuuluu tietenkin syömisiin, kuten kaikki muukin suun kautta nautittava. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa erilaiset stressitekijät ja yleinen stressin minimointi. Dietit pannaan kokonaan.
    Lähtökohtaisesti kuitenkin kannattaa jättää "laihduttaminen" sikseen ja muuttaa elämäntapojaan pysyvästi, joka oikeasti on ainut tapa pitää kroppa kunnossa joutumatta jojottelukierteeseen.

    Voin kertoa omakohtaisesti, että ilman liikuntaa ei suhteellisen terveellisellä ruokavaliolla (kasvisruokavalio kohtuullisilla annoksilla, alkoholia kerran viikossa, herkut ja napostelu minimissä) saa painoa tippumaan, kun päälle lisätään aavistus stressiä tuli helposti jojoteltua painon kanssa.
    Heti kun aloitin salitreenit joka noin toinen päivä (45-60 min treeni, 2-4 kertaa viikossa), suli kaljamaha 6 kuukauden sisään käytännössä samalla ruokavaliolla, mutta nyt ei tarvinnut miettiä syömistä, kun ruoka-aikaan oli aina nälkä. Yhden välipalan taisin lisätä treenipäivälle, jonka yleensä vedin treenin jälkeen rahka/marja/hedelmä-smoothien muodossa. Sittemmin olen ottanut mukaan protskut ja kreatiinin, niin ei tarvitse suunnitella syömisiään niin tarkkaan.
    Ensimmäiset kuukauden seurasin kalorien kulutusta aika tarkasti, mutta kun sain summittaisen fiiliksen siitä mitä syön/kulutan, lopetin touhun. Kunnon nouseminen muutti myös aineenvaihduntaani ihan selkeästi, tarvitsen huomattavasti enemmän vettä ja vatsan toiminta muuttui tasaisemmaksi.

    Pointtini on siis että painoa on vaikea pudottaa yhdellä vippaskonstilla, mutta kun kaikkia osa-alueita muuttaa vähän (ja pysyvästi), saa yleis- ja lihaskunnon aika helposti nousuun sekä polttaa varastorasvat pois huomaamatta. Itseasiassa tuo painon seuraaminen on hiton huono mittari, etenkin ihmiselle joka ei tiedä (suhteellisen tarkkaan) mitä se kertoo.
    Mun paino meni aluksi 3-5 kiloa alas, sitten jämähti kuukausiksi ja lähti uudelleen nousuun. Siitä huolimatta että läski muuttui lihakseksi, mulla oli aika korkea rasvaprosentti ja vaarallista sisäelinrasvaa oli vielä vaikka kuinka. Lisäsin ohjelmaani 2 x viikossa 30 min cardiota lämmittelyksi ja nekin lähti sulamaan.

    Kuluuko kevyellä kävelylenkillä tuollainen reilu 300 kilokaloria?
    Minusta tuntuu että joudun kiskomaan aika kovaa että saan lämmittelyssä (cardio/aerobinen, 30 minuuttia) tuon ~300 täyteen.
     
    Viimeksi muokattu: 01.06.2020
    latexii tykkää tästä.
  6. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    2 844
    Saadut tykkäykset:
    400
    Tosiaan ihan hyvä pointti tuo stressi, joka nostaa kortisolitasoja jotka on ehkä pahin piilevä painonpudotuksen blokkaaja, jota monikaan ei tiedosta. Itselläni myös liikunta poistaa tuota (mm. työstäkin) aiheutuvaa stressitilaa.

    Olis aika tunkkia allekirjoittaneella tiputella kiloja vaan ruokavaliota säätämällä ja sillä parilla tunnilla liikuntaa -vkossa meiningillä. Nyt tulee liikuntaa 2h vähintään jokapäivä (kiitos koiran) sekä 3-5 salitreeniä vkossa (~22 vuoden ajan). Mutta kuten sanottua, kukin tyylillään ja hyvä että homma edistyy, oli tyyli mitä vaan.
     
    Viimeksi muokattu: 01.06.2020
  7. IlkkaP

    IlkkaP Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.01.2002
    Viestejä:
    815
    Saadut tykkäykset:
    174
    Ainakin itselläni ruokavalio merkittävämpi tekijä laihduttamisessa/elämäntapamuutoksessa kuin liikunta. On aika helppo syödä liikaa huonoilla valinnoilla (yhdessä 300 g karkkipussissa on helposti ainakin 1200 kcal), mutta saman määrän kuluttaminen liikunnalla vaatii jo kunnon ponnistusta (reilusti yli 10 km juoksulenkkiä tässä esimerkissä). Toki liikuntaa harrastan, sekä juoksua että kuntosalia, ja molemmat tekevät hyvää keholle.
     
  8. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 933
    Saadut tykkäykset:
    775
    Ehkäpä olisin toki voinut hieman tarkemmin aiheesta kirjoittaa, kun näytti sen verran kommenttia saavan. :)

    Sitä tarkoitinkin, että lopulta yhteenlasketut kalorit vaikuttaa. Eikä sillä ole väliä, että liikkuuko 500 kalorin edestä vaiko vähentääkö syömistä saman verran.
    Ja toki se pulla lihottaa vasta sitten, kun se on ylimääräistä energiaa. Mutta käytännössä se on aina. Pulla päivässä terveellisen ruokavalion näkökulmasta ei ole kauhean hyvä asia. Onhan niitäkin, jotka vetävät BigMac-aterian päivässä ja ovat laihoja. Suonissa taitaa tosin kiertää veren sijasta rasvaa. :)

    Mutta, jos ajatellaan sitä lähtötilannetta, että henkilö haluaa pudottaa painoa. Niin vaikka ehdottomasti pitää muuttaa sekä ruokavaliota että lisätä sitä liikuntaakin, niin kyllä ne isoimmat askeleet tehdään sillä ruokavaliolla.
    Tuo pulla oli nyt vain esimerkkinä. Eli, jos on työpäivän aikana tottunut syömään yhden pullan niin jo sen pois jättämällä saa tiputettua saman verran energiaa päivän kokonaisenergiasta kuin saa poltettua tunnin kävelylenkillä. Kun tekee molemmat niin sehän on jo tuplat, ja saa vielä liikunnan hyödyt. :)

    Mutta jos on henkilö, jolla on ylipainoa eikä ole koskaan oikein kunnolla harrastanut liikuntaakaan, niin jo se liikunnan aloittaminen on iso asia ja voi tapahtua ihan pienissä askeleissa, kirjaimellisesti. Joten silloin sen pelkän liikunnan tuoma energian polttaminen ei aluksi juuri vaikuta laihtumiseen. Silloin isompi vaikutus on niillä pois jätetyillä välipaloilla ja muutenkin terveellisemmällä ruokavaliolla. Varsinkin, jos käy siten, että ei mieti sitä ruokavaliota, niin syö sitten heti liikunnan jälkeen, koska on nälkä liikkumisen vuoksi. Se voi olla ihan hyväkin asia, mutta, jos edelleen syö niitä turhia välipaloja, niin kokonaisenergian syöntimäärä vain kasvaa.

    Miten sen ruokavalion/liikkumisen sitten toteuttaakaan, on kunkin laihduttajan oma asia. Tarkoitus oli vain kertoa oma mielipide siitä, että mielestäni painoa saa helpommin pois ruokavalion kuin liikunnan kautta.

    Mutta kuten hyvin tuossa ylhäällä muut kirjoittavatkin niin kokonaisuus pitää saada sellaiseksi, että ruokavalio ja liikunta tukevat toisiaan eikä muutos myöskään saa olla "dieetti", jolla haetaan nopeasti ihmeitä. Jotkut saavat asiat parhaiten aikaiseksi tekemällä pieniä muutoksia ruokavalioonsa ja liikkumiseensa ajan kanssa ja toiset taas haluavat tehdä isoja muutoksia kerralla. Sen vuoksi en itse niin halua ottaa kantaa siihen, millä tavalla kokonaisuus pitäisi rakentaa.

    Itselläkin on monesti paha tapa kovan liikunnan jälkeen napostella. Jos on hiihtänyt reilun 1000 kilokalorin edestä, niin joskus tulee palkittua itseä napostelulla, mikä taas sitten jälkikäteen tuntuu typerältä. Mutta niin sitä vain mies sortuu. :)

    Netistä pikaisesti googletin, että kevyt kävely olisi 200-500 kilokaloria (mielestäni lähempänä alapäätä) ja yksi pulla noin 300 kilokaloria.
     
  9. Moderaattori

    Moderaattori Ylläpito Ylläpidon jäsen

    Liittynyt:
    27.08.2019
    Viestejä:
    424
    Saadut tykkäykset:
    157
    Juuri tätä "alapäätä" ounastelin itsekin.
    Toki leppoisaa lonnimista ja rivakkaa mutta kiireetöntä kävelyä voi kumpaakin kutsua "kevyeksi kävelyksi", mutta kyllä siinä pitäisi tunnissa pystyä liikkumaan enemmän kuin 5 kilometriä että saa sen pullan poltettua (MuTu).
     
    nepa tykkää tästä.
  10. IlkkaP

    IlkkaP Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.01.2002
    Viestejä:
    815
    Saadut tykkäykset:
    174
    Kalorinkulutus juoksussa ja kävelyssä on suunnilleen 1 kcal/kg/km. Jos 80 kg juoksee tai kävelee 10 km, kuluu siis 800 kcal.
     
    Moderaattori tykkää tästä.
  11. kmruuska

    kmruuska Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    27.10.2009
    Viestejä:
    1 015
    Saadut tykkäykset:
    295
    Juuri näin. Vauhdilla ei ole juuri merkitystä koska tavallisten ihmisten juoksuvauhdeissa ilmanvastuksen vaikutus on vähäinen. Hieman kokeneempi juoksija saattaa kuluttaa juosten jopa vähemmän per kilometri kuin kävellen paremmasta biomekaanisesta tehokkuudesta johtuen.
     
  12. tootsi

    tootsi Runkku Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.11.2005
    Viestejä:
    3 184
    Saadut tykkäykset:
    36
    Nyt on niin mielenkiintoinen väite että löytyykö tälle lähdettä? Sinänsä tämä käy kyllä järkeen.
     
  13. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 933
    Saadut tykkäykset:
    775
    Tämä kuitenkin mielestäni aiheeseen liittyy yleisesti, joten uskaltanen kysyä, kun aiheesta aiemmin ollut ketju on arkistoitu.

    Minkälaisia kuulokkeita olette käyttäneet liikkuessanne?

    Itse käytin aiemmin juostessa/hiihtäessä Sony SBH-60 -sankakuulokkeita. Ihan hyvät ja kätevät, mutta kuitenkaan eivät ehkä liikuntaan ne parhaimmat.

    Sitten aloin kokeilemaan nappikuulokkeita. Ensiksi oli jotkin Philipsin napit, jotka eivät lopulta oikein toimineet, kun lähtivät korvasta irti ja painoivatkin korvia paljon.

    Niiden tilalle hankin Plantronicsin Backbeat Fit -kuulokkeet https://www.juoksufoorumi.fi/testit/testissä-plantronics-backbeat-fit/

    Ovat olleet todella hyvät, mutta pieniä ongelmia niidenkin kanssa on ollut. Varsinkin näin talvella, kun pipoa pitää pitää kuulokkeiden päällä, niin ainakin meikäläisellä tahtoo korviin mennä sisälle hikeä. Ja sitten kun sitä on tarpeeksi, niin tuo kuulokkeiden nappi saa sellaisen ikävän imuefektin aikaan eli nappi jumiutuu korvaan ikävän tiukalle. Korvaa on kuitenkin hankala kesken hiihtoa alkaa kuivailemaan, joten välillä joutuu loppumatkasta jatkuvasta alamäissä liikuttelemaan nappia, jotta se olisi paremmin korvassa. Tuo koskee vain oikeaa nappia ja oikeaa korvaa. Jostain syystä vasen on oikein hyvä ja huomaamaton.

    Sitten huomasin tällaiset ilmeisesti minbareille alunperin suunnitellut luupääkuulokkeet https://www.techradar.com/reviews/aftershokz-aeropex

    Eli korvien sisälle ei tule mitään nappeja, vaan nuo tulevat korvan lähelle luuta vasten. Hieman epäileväinen tuomas olin noiden suhteen, mutta hyvien arvostelujen perusteella sitten tilasin.

    Ja toistaiseksi on ollut pelkästään hyvää sanottavaa. Eihän noilla musiikki voi samalta hifiltä kuulostaa kuin napeilla, mutta yllätys oli se, miten hyvältä se kuitenkin kuulostaa. Ei mitään ongelmia ainakaan meikäläisellä kuunnella noilla musiikkia.

    Ja kuitenkin kuuntelen urheillessa yleensä äänikirjoja ja niihin nuo sopivat todella hyvin. Pieni ongelma tuli siitä, että kuulokkeiden rakenne on todella jäykkä. Toisin kuin Plantroniceissa, joissa pään takaa kiertävä osa on joustava ja menee melko helposti pipon alle, niin näissä se on jousimaisen jäykkä. Eli jos sen tunkee pipon alle, niin kuulokkeet siirtyvät korvilta pois. Joten käytännössä se ei vain toimi. Ja jos takaosan laittaa niskan kautta kulkemaan, niin sekin kääntää kuulokkeiden etuosaa pois siten, että ne eivät ole hyvin korvien luona.

    Ratkaisu oli lopulta melko helppo. Tein pipoon takapuolelle kaksi reikää, joiden kautta kuulokkeiden takaosa pääsee kiertämään pipon ulkopuolelta. Ulkonäöllisesti hassu, mutta mukavuudelta erittäin toimiva ratkaisu. Kuulokkeet eivät paina ollenkaan korvia vaan tuntuu kuin kaiuttimet olisivat pipoon piilotettu ja samalla kuitenkin kuulee myös muut äänet. Tuo on varsinkin juostessa ihan hyvä juttu.
    Nuo siis eivät tietenkään peitä korvaa ollenkaan, joten samalla kaikki muut äänet kuuluvat, kuten normaalisti. Mukana tulee korvatulpat, joita voi halutessaan käyttää, mutta itse en halua korviin mitään ja nuo toimivat ilman niitäkin mainiosti.

    Eli lopulta ratkaisu löytyi ja voin kyllä noita luukuulokkeita suositella varauksetta liikkumiseen. Ja tulee noita kyllä kotonakin käytettyä paljon, kun ovat niin helpot käyttää. Äänenlaatu ei siis tietenkään ole puristeille riittävä, mutta tavikselle ihan varmasti.
     
  14. ElvisThePelvis

    ElvisThePelvis Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    05.05.2004
    Viestejä:
    11 662
    Saadut tykkäykset:
    173
    Käytän itse tällaisia täysin langattomia kuulokkeita. Olennaisinta on tuo korvan ympäri menevä korvakiinnikekoukku, sillä ainakaan omissa korvissa ei napit kovassa menossa muuten pysy, vaikka olisi korvaan kiinnittyvät siivekkeetkin apuna. En voi tuon koukun hyödyllisyyttä painottaa tarpeeksi, sillä onhan se nyt aika kurja treenata, jos joutuu kuulokkeita koko ajan asentelemaan paremmin päähän/korviin, ja minulle se on ykköskriteeri. Kelvolliseksi todettuja, ei-liian-kalliita merkkejä mistä moisia etsiä on ainakin Mpow (Flame-sarja) sekä juuri Soundcore/Anker. Nuo ovat toki sitten korvakäytävämallia, mistä kaikki eivät pidä, mutta ainakin itse pidän ko. mallin äänieristystä erittäin tärkeänä, kun keskittyy treeniin.

    Sen verran vielä vihjaisen, että kannattaa pohtia, tarviiko juuri täysin langattomia kuulokkeita eli ns. TWS-kuulokkeita vai tuleeko toimeen BT-kuulokkeilla, joissa kuulokkeiden välissä menee lanka. TWS-kuulokkeissa kun tuntuu näkyvän vieläkin sitä, että vasen ja oikea kuuloke eivät välttämättä lataudu tasavertaisesti ja toisaalta toisen kuulokkeen lataus voi purkautua tosi äkkiä. Toisaalta, vaikka kyseessä onkin vain ohut, niskan kautta menevä lanka, niin kyllä TWS-mallit tuntuivat heti paljon huomaamattomimmilta päässä.

    Makuja on monia, mutta kun salillakin näkee noita korvan ympärillä pidettäviä kuulokkeita ihmisten päässä, niin itse kyllä ahdistaisi ja kokisin ko. kuulokkeet jatkuvasti tiellä oleviksi. Varmaan kyseessä on tosiaan se, että osa vaan ei halua kokeilla tai ei pidä korvakäytävämalleista.
     
    nepa tykkää tästä.
  15. Aceman

    Aceman Shot down in flames!

    Liittynyt:
    23.02.2000
    Viestejä:
    3 602
    Saadut tykkäykset:
    148
    Kun Sonyn WI-X1000 sanoi sopparinsa irti pian takuun päättymisen jälkeen, niin hommasin tilalle Jaybird Vista napit. Ei juuri valittamista. Äänenlaatukin vallan siedettävä näin kävelykäyttöön. Puhelinkäytössä mikrofoni sukkaa Sonyyn verrattuna, mutta eipä sitä liiemmin tule lörpöteltyä. Kotelossa riittää virtaa meikäläisen käyttömäärillä hyvin pariksi viikoksi. Hyvä ostos.
     
  16. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tunnettu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    4 852
    Saadut tykkäykset:
    727
    Onneksi otsikko on laihdutus, niin uskallan kysyä, vaikka oli monta kuuloke juttua välissä:

    Miten saatte nauhat pysymään kiinni?
    Usein tuntuu kesämalleissa olevan pidempiä nauhoja ja rusetin päälle laitan vielä normi solmun.
    Mutta sitten tämä syksy ja tänään jo talvi. Ei ne paskat tahdo pysyä kiinni. Kahdesti aukesi toisesta tossusta. Päähän otti kuin pientä oravaa. Ota tumput pois molemmista käsistä. Näpertele jotain rusettia kylmässä ja pimeässä. Sitten niitä hikisiä tumppuja ei tahdo saada käteen takaisin ja vielä pitää hihat vetää päälle.
     
  17. ElvisThePelvis

    ElvisThePelvis Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    05.05.2004
    Viestejä:
    11 662
    Saadut tykkäykset:
    173
    Muutama vuosi sitten tuli vastaan nauhansolmimisniksi koskien alati salikenkien irtoilevia nauhojen solmuja. Hyvin on toiminut, vaikka toisinaan minäkin laitan päälle vielä varmistusrusetin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan lähdet tekemään rusettisolmua normaalisti, mutta pyöräytätkin varsinaisessa rusettivaiheessa nauhoista muodostetut silmukat vastakkaisiin suuntiin toistensa ympärille kuin mitä normaalisti olet tottunut tekemään.
     
  18. Aceman

    Aceman Shot down in flames!

    Liittynyt:
    23.02.2000
    Viestejä:
    3 602
    Saadut tykkäykset:
    148
    Umpisolmu toimii käytännössä aina. :D Vielä kun keksisi, että miten välttää kivien meneminen kenkään.

    Niin, siitä aiheesta. Elämä oli aiemmin niin yksinkertaista, kun ei harrastanut mitään liikunnan tapaistakaan. Nyt se on askelmittarin pakkomielteistä tuijottamista, pelkkää Via Dolorosaa... kyllähän se about 10 kiloa on karissut ihan hissukseen tässä kävellessä, mutta metsästän edelleen sitä mystistä liikunnan iloa, joka ajan kanssa kuulemma löytyy. No siihen ei pari vuotta vielä näemmä riitä.
     
  19. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    7 933
    Saadut tykkäykset:
    775
    Umpisolmut vain nauhoihin, niin kyllä pysyy kiinni. Silloin toki pitää vähän värkätä solmuja auki lenkin jälkeen. Tai kuten itse ennen lenkkiä, kun lenkkarit kuitenkin lähtee jalasta, vaikka kiinni ovatkin.

    Kannattaa kokeilla monia lajeja. Ja vähän kauemmin kuin vain pari kertaa.
    Itsekin olen kokeillut sitä sun tätä ja vaikka mitä. Ja lopulta on oikeastaan jäänyt vain kaksi lajia: hiihto/rullahiihto ja judo.

    Hiihtoa inhosin lapsena/nuorena. Joskus 25-vuotiaana sitten kävin ostamassa sukset ja lähdin opettelemaan luistelutyyliä. Ja olihan se pari eka talvea aika räpeltämistä. Ekana talvena jo sadan metrin hiihtäminen kaatumatta oli haaste.
    Nyt on sitten tullut hiihdettyä 15 vuotta ja 1000 kilsaa on aina talvessa tavoitteena ja välineistökin on huipputasoa. Hiihdossakin kannattaa kyllä olla hyvät välineet.
    Ja samalla myös innostuin rullahiihtämään kesäisin.

    Toinen vakava harrastus on sitten judo, jota harrastin nuorena melko kauan ja nyt uudestaan heränneenä olen taas palannut lajin pariin ihan seuratoimintaa myöten. Tuohon on sitten yhdistetty kehonpainotreeniä ja kuntosalia. En tosin mikään himo kuntosalikävijä ole enkä varmasti koskaan tule olemaan.

    Juoksu on veemäistä, mutta sitä teen, jos ei ladulle pääse. Kuulokkeet päähän ja menoksi.

    Mutta sitten on ihan älytön kasa lajeja, joita on tullut kokeiltua ja joita joskus tulee edelleen satunnaisesti harrastettua, mutta käytännössä vain jos ei muuta voi tai jos joku haluaa mukaan.

    Mutta täytyy olla tyytyväinen siitä, että on tullut uskallettua kokeilla monia lajeja ja voi sanoa, että on ne omat lajit löytyneet. En voi sanoa, että aina olisi sitä liikunnan iloa niin kuin joillakin on. En tiedä olenko koskaan tuntenut mitään euforiaa pitkän urheilusuorituksen jälkeen. Osalle siitä ilmeisesti tulee aika hjuva fiilis, mutta itse saan ehkä omat kiksit kehittymisen ja yleensäkin harrastuksessa parantamisen vuoksi. Hyvä fiilis voi tulla siitä, kun saa parannettua aikaa jollain hiihtolenkillä tai pääsee koko lenkin pelkällä wassulla ylämäkiä myöten. Tai vain siitä, että on jaksanut lähteä ulos ja liikkumaan. Mutta mikään ei ole sellainen fyysinen tunne, mitä jotkut taitavat saada.

    Toki iän myötä on joitakin lajeja vaikeampi harrastaa ja joihinkin en kyllä enää millään lähtisi. Mutta kyllä kaikkia lajeja voi vielä vanhempanakin harrastaa, kunhan ei liian vakavasti ota. Joten siinä mielessä ei kannata mitään jättää pois vain iän vuoksi.
     
    Aceman tykkää tästä.
  20. tootsi

    tootsi Runkku Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.11.2005
    Viestejä:
    3 184
    Saadut tykkäykset:
    36


    :cool: