Makuasioitahan nämä, mutta minulle Shrek oli pettymys kun sen lopulta sain levynä eteeni. Elokuvan jälkeen tuleva Shrek Karaoke Partykin oli minusta hauskempi kuin itse elokuva. Kai ne ennakko-odotukset sitten tämänkin tärvelivät.
Shrek oli ensiksi minullekin pettymys, mutta toisella kerralla huomattavasti parempi ja siitäkin vielä parani seuraavilla katselukerroilla. Suosittelen useita katselukertoja !
Blair Witch Project, MI:2 ja lähes koko Jerry Bruckheimerin tuotanto. En vain kestä näitä herra Bruckheimerin hehkutus-elokuvia, ne ovat liian ahneita ja aina täynnä tätä jenkki-hypetystä. Juoneltaan suurin osa on pelkkää pa#*aa, katsojien aliarvioimista. Poikkeuksena herran tuotannosta on Bad Boys, mikä jostain kumman syystä on laatuviihdettä.
On ihan pakko kysyä, että mistä johtuvat kovat odotuksesi Bruckheimerin tuotantoa kohtaan? Ainakaan minulle yksikään Bruckheimer -leffa ei ole ollut pettymys, sillä olen jo etukäteen tiennyt, että kyseessä on jenkkipaatosta täynnä olevaa militaristista potaskaa. Se on sitten toinen asia, että lähes kaikki Bruckheimer -leffat ovat pahimman luokan roskaa. Poikkeuksena "The Rock", joka toki on toki samanlaista paatosta, kuin valtaosa muustakin Bruckheimer -tuotannosta, mutta on silti mielestäni vallan oiva aivot narikkaan leffa. Pettymys voi mielestäni olla vain sellainen elokuva, jota kohtaan on ennakkoon jonkunlaisia perusteltuja odotuksia, esim. Hannibal vaikutti ennakkoon hyvin kiinnostavalta, mutta lopputulos oli mikä oli. Kaamea kalkkuna.
quote: -------------------------------------------------------------------------------- Originally posted by jaritt On ihan pakko kysyä, että mistä johtuvat kovat odotuksesi Bruckheimerin tuotantoa kohtaan? -------------------------------------------------------------------------------- Minulla ei ole kovia odotuksia Bruckheimerin tuotannosta juuri yllämainitsemastani syystä johtuen. Tämän threadin otsikko oli kyllä hieman väärä avautumiselleni (siis kritisoin tästä väärän otsikon alle ). Tarkoitukseni oli tuoda ilmi inhoni Bruckheimerin tuotantoihin. Mutta voihan asian esittää niinkin, että lähes poikkeuksetta herran leffoissa on suuret tähdet ja/tai maineikkaat ohjaajat. Ja lopputulos on huonompi kuin osiensa summa.
Michael Bay, Tony Scott, Simon West, David McNally, Dominic Sena. Maineikkaita ohjaajia? Riippuu tietenkin hieman siitä, miten termi "maineikas" määritellään. Minusta nuo kaikki ovat tusinaohjaajia, joita tuottajan on helppo pomputella kuvauspaikalla mielensä mukaan Näyttelijät puolestaan tekevät kuvauspaikalla vain työtään, en ole vielä nähnyt yhtään elokuvaa, jossa nimekkäät tähdet olisivat pystyneet paikkaamaan ohjaajan ja/tai käsikirjoittajan huonoa työtä. Mielestäni ainoat Bruckheimerin kanssa työskennelleet ohjaajat, joista käyttäisin termiä "maineikas" positiivisena määreenä ovat Ridley Scott ("Black Hawk Down" on ensimmäinen Bruckheimer -leffa, jota kohtaan on minkäänlaisia ennakko-odotuksia, tosin senkään näkemisellä ei ole mikään kiire) ja Martin Brest. Brestin ohjaama "Beverly Hills Cop" onkin mielestäni ehkä kaikkien aikojen paras poliisikomedia, jota en jostain syystä ikinä miellä Bruckheimer -leffaksi. Kakkos- ja varsinkin kolmososista en sitten sanokaan yhtään mitään, tosin JB:llä ei tainnut enää kolmosen kanssa olla mitään tekemistä, eli ei aivan kaikkea maailman pahuutta panna Jerryn syyksi
Kyllä Michael Bay ja Tony Scott ovat Hollywood asteikolla jo maineikkaita ohjaajia. Kummallakin on takana suuren budjetin elokuvia. Mutta tässä tuleekin vastaan se, että tämä maine on luotu heille suuren budjetin elokuvien ja näyttävän markkinoinnin avulla, siis rahalla. Olen samaa mieltä, että minustakin nämä herrat ovat tusinaohjaajia. Markkinointi on vain asiasta eri mieltä, mikä ikävä kyllä vaikuttaa suureen yleisöön. Tällä "maineella" ei siis ole mitään tekemistä herrojen laadukkaiden elokuvien kanssa. Näyttelijöistä sen verran, että juuri tämä Bruckheimerin elokuvien mainonta/markkinointi painottuu nimekkäisiin näyttelijöihin ja markkinoinnin luomaan kuvaan maineikkaista ohjaajista. Ja taas suuri yleisö laahustaa elokuviin, sillä onhan siinä mukana se ja se Hollywood stara. Toki tämä ei tietenkään ole pelkästään hänen tapansa. Mutta Bruckheimerin tapauksessa on edelleen todettava, että konaisuus on huonompi kuin osiensa summa . Itselläni, yllämainituista syistä johtuen, ei ole minkäänlaisia odotuksia tästä Ridley Scotin Black Hawk Downista. No sen verran, että ensimmäisenä tuli mieleeni miten Bruckheimer tällä kertaa on onnistunut tämänkin pilaamaan.
Lista voisi olla vaikka kuinka pitkä, mutta en enää pety moniin leffoihin koska niitten mainonnasta pystyy päättelemään paljon. - Niin minunkin kuin monen muunkin mielestä tää SWn ykkös osa oli pettymys. En katsonut elokuvaa loppuun. Tuntuu että leffa oli ihan kakaroille tehty. Vanhat leffat päihittää tän ykkösen mennen tullen. - Traffic oli myös ehkä pieni pettymys. Ilmeisesti elokuva voitti oskareitakin. Elokuva ei ollut huono, mutta ei mitenkään erityisen hyväkään. - Rentun ruusu oli trafficin tapaan pienoinen pettymys. Pinallinen ja liian leveä kässäri syynä? Toki näyttelijät olivat hyviä. - Pakko lisätä madonnan äijän g richien tuotokset lock stock & 2 barrels ja snatchin. Yleensä pidän tämän lajin leffoista, mutta en oikein pitänyt kummastakaan. En oikein pitänyt videopelimäisistä kuvauksesta ja juonet tuntuivat arvattavilta.
Blow: kaveri kehui, saanut ihan hyvät arvostelut lähes joka paikassa. Elokuvana? Mielestäni semmoisen kahden tähden arvoinen elokuva. Blowilakin on kyllä hetkensä ja Depp tekee hienon roolisuorituksen mutta jotenkin elokuvassa yritetään kuvata liian pitkää aikaa, liian lyhyessä ajassa.
Totta ja dvdllä tuo lopun taistelu myös kuulostaa aika mukavalta kun subbari lähtee mukaan miekkojen kolahtaessa toisiinsa.
Onhan näitä pettymys leffoja aika paljonkin, mutta ensimmäisenä tulee mieleen Mission Impossible 2. Odotin kunnon toimintaa kun ohjaajanakin oli John Woo, mutta petyin pahasti.. Koko leffa on tylsä ja siinä on aivan liian vähän toimintaa. Niin, ja Scary Movie. Ei todellakaan hauska, ärsyttävän meluisaa sekoilua koko leffa.
Pettymyksiä tulee aina silloin tällöin ja viime päivien suuri pettymys on ollut tämä Apinoiden planeetan uusi versio. Vain kouralliselle hahmoista on annettu edes jonkinlainen persoonallisuus, mutta yhdellekään ei ole keksitty mitään järkevää tekemistä. En ole mikään Burton-fani, mutta häneltä odottaisin kuitenkin jotain parempaa.
Kriitikot ylistivät ja Boogie Nightsin vuokrasin oikein vartavasten edeltäkäsin ja pidin siitä, mutta itse The Elokuvan sain käsiini ja videolaitteeseeni, huomasin vain odottavani että milloin tämä kärsimys loppuu. Eli Magnolia...ei putoa millään...ei tekemälläkään. Tulevaisuuteni arvostettuna leffa-analyytikkona taisi mureta tuon kolmituntisen aikana käsiin