Kuinka usein ja miksi vaihdat kännykkää?

Otsikon mukainen kysymys juolahtaa usein mieleen, kun kännykän hankkimisesta on kulunut x määrä aikaa. Kännykän hankinta tuntuu eroavan muun elektroniikan hankkimiseen liittyvistä "lainalaisuuksista" monessakin mielessä, ainakin mitä tulee siihen ihmisryhmään, joka käyttää kännykkää muuhun kuin puheluihin ja tekstiviesteihin ja joka on kuluttaja sanan varsinaisessa tarkoituksessa. Moni sijoittaa kännykkään rahaa lähes yhtä paljon kuin televisioon tai polkupyörään. Ei ole myöskään epätavallista, että kännykkää vaihdetaan sitä mukaa, kun mieleinen valmistaja julkaisee seuraavan sukupolven mallin. Toisaalta kännykkää vaihdetaan useimmiten muusta syystä (statussymboli tai eräänlainen modernin ajan "merkkirannekello", uusi lelu jne.) kuin siitä, että nykyinen malli on epäkunnossa tai kykenemätön hoitamaan niitä asioita, joita varten se on ostettu. Oma ryhmänsä ovat ns. kauppaajat, jotka ostavat kännykän, pitävät sitä käytössä lyhyen aikamäärän, myyvät sen, ostavat uuden jne. jne.

Aloin itse pohtimaan kysymystä siksi, koska nykyisen kännykkäni, Samsung Galaxy S4 Minin ostamisesta on kulunut muutaman kuukauden yli kolme vuotta ja uuden mallin ostamista motivoi paitsi hieman hidastunut toiminta uusien käyttöjärjestelmien ja sovelluksien myötä niin myös paremman kameran tarve (yllättävän monesti on tullut tilanteita vastaan, jossa etenkin hieman hämärämmässä ei ole mitään toivoa saada sellaista kuvaa aikaan, jota kannattaisi säilyttää).

Plazaltahan löytyy jo Mikä Kännykkä -ketju jatko-osineen, mutta tässä ketjussa toivoisin luonnehdittavan nimenomaan ostokäyttäytymistä eli sitä kuinka usein kännykän vaihtaa ja mikä motivaatio vaihdon takaa löytyy.

Oma nykytahtini on päivittää kännykkä noin 3-4 vuoden välein (olen käyttänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmea eri kännykkää). Vaihtoa on yleensä motivoinut se, että nykyisessä kännykässä esimerkiksi kamera tai akkukesto on ollut riittämätön. Kaksi kännykkää sitten tuli taas vaihdettua mallia ihan sen takia, kun suurin osa kontakteistani käytti Android/iOS-kännykkää ja oman mallin käyttis ei tukenut ko. käyttiksien laajempaa ja hienompaa sovelluskirjoa (esim. Whatsapp jne.). Omaa vaihtoväliä kasvattanee sekin, että koska 4.6" on ehdoton maksimikoko (aktiivisessa elämäntyylissä kännykän tulee mahtua tiukempienkin housujen taskuun ja vielä siten, ettei vartalon taivuttelu aiheuta pelkoa liiallisesta paineen kohdistumisesta näyttöön) ja koska en koe iOS-malleja hintansa väärteinä (näin iMacin ja iPadin omistajanakin todettuna), niin valinnanvaraa on hyvin niukasti. Ehdoton kipurajani hinnan suhteen on ollut 400 euroa ja mielellään lähempänä 300 euroa kuin hintakattoa. Uudeksi kännykäksi kaavailen Sonyn X Compact -mallia.

 

Viime aikoina vaihtoväli 2-3 vuotta. Käyttis ja appsit ehtivät siinä ajassa sen verran bloatoitua, että vaihto kannattaa, ja tietty akunkestokin paranee uudemmissa laitteissa. Uusi tekniikka kiinnostaa myös ihan muuten vain.

 

Pari edellistä (Lumiaa) on kestänyt alle kaksi vuotta, joten se on tehnyt vaihtamisen ajankohtaiseksi. Olisin pysynyt Lumiassa, mutta tiedätte kyllä miksi piti vaihtaa merkkiä. Vaihdon syy on siis ollut se, että näytöt meni rikki pudotessa. Nykyinen (iPhone 6 Plus) on reilun vuoden ikäinen, maksimissaan 1½ vuotta. Tämä on paskin puhelin ikinä, enkä usko sortuvani enää ikinä näihin omppuihin.Puhelinhan toimii kuin ihmismieli, painele sinne ja tänne ihan fiilispohjalta, ja kas kummaa, saat tehtyä mitä aioitkin. Puhelin ei siis sovi Nokian luurien mukana kasvaneelle insinöörille, joka odottaa puhelimeltaan jämäkkyyttä jä käyttöjärjestelmää, joka pitää opetella! Mun on pakko tunnustaa, että yli 20 vuotisen kännykkähistoriani aikana tuo iPhone on ensimmäinen, johon jouduin etsimään ohjeita. En vaan voinut uskoa, että epälooginen painelu sinne-tänne tuo halutun lopputuloksen! Joo, naiset ja humanistit tykkää Applen tuotteista, ei miesinsinöörit!

 

^ Kun Applen tuotteiden kanssa käy niin ettei tahdo osata, kannattaa yrittää tosiaan seuraavaa. Kuvittele miten toimisi täydellinen laite, jonka käyttöliittymä on tehty juuri sinun alitajuntaisia oikkuja silmällä pitäen ja laite tekisi juuri mitä haluat kun teet vain jonkin pienen eleen, huispauksen tms. joka mielestäsi olisi intuition perusteella oikea. Yllättävän usein on toiminut, edellyttäen pystyy tekemään sen puhtaasti fiiliksellä, miettimättä ohjelma koodia, sensoreita, sitä miten se on yleensä tehty tai miten nokian insinööri olisi sen tehnyt. Insinööreille tämä voi toki olla vaikeaa, ainakin selvinpäin

Tähän asti olen ajanut puhelimet ns. loppuun. Kyllä ne usein on tavallaan olleet vielä toimivia, mutta jotain on ainakin vähän ollut jo rikki. Nykyinen iPhone 4S on reilut 2 ja puoli vuotta vanha. Tämä mennee vaihtoon kun akku alkaa hyytymään. Alkuperäisakku vaihdettuna olisi n. 90€, eli erotus uuteen iPhoneen vain n. 200€. Ostan seuraavaksikin todennäköisesti siis halvimman myynnissä olevan uuden iPhonen.

 

Aikaisemmin tuli vaihdettua parin-kolmen vuoden välein, mutta tätä nykyistä aion käyttää niin kauan kuin se toimii.

Aikaisemmin tekniikka tuntui menevän jo muutamassa vuodessa niin paljon eteenpäin, että siinä ajassa kännykkä alkoi tuntua jo vanhalta. Yksi kännykkä on hajonnut, mutta muut olen vaihtanut vain siksi, että olen kyllästynyt edelliseen ja kaivannut uudempaa tekniikkaa.

Viimeksi vaihdoin kännykkää viime tammikuussa. Sitä edellisen hankin nopealla päätöksellä vuotta ja yhtä kuukautta aiemmin, kun silloinen kännykkä hajosi ihan yllättäen (ja vielä jouluaattona ja kaikki puhelin myymälät täällä kiinni sen pari päivää). Hankkimani puhelin oli muuten ihan hyvä, mutta tehoja ja muistia oli ihan liian vähän ja halusin vielä vähän isomman näytön. Nyt on Samsung Galaxy S6 Edge+ ja olen todella tyytyväinen tähän. Osissa makselen tätä.

 

Tähän mennessä vasta sitten kun entinen on ollut "käyttökelvoton". Nyt kun siirryin Android-leiriin niin varmaan joutuu miettimään myös tietoturva-asioita sitten kun päivitykset lakkaa tulemasta.

 

Edellinen Samsung S4Mini kuoli päivää vaille 2-vuotiaana (emolevy ilmeisesti posahti, sillä kaikki muu toimi mainiosti). Muuten olisin varmasti käyttänyt vielä ainakin vuoden tai kaksi. Nyt ostin refurbishatun S5Minin ja toivon sen kestävän ainakin sen 2 vuotta.

Käytän puhelinta lähinnä hätätilanteen nettiselailuun, kun ei ole läppäri taikka pöytäkone saatavilla (esim. kirjakaupassa jonkin kirja-arvion tarkistamiseen), navigaattorina ja joskus puheluihin (näitä valtän jos vain mahdollista). Ei siis mitään syytä vaihtaa, ennenkuin laite on käyttökelvoton syystä taikka toisesta.

 

About 2kk välein tulee vaihdettua, johtuen tosin vaan ja ainoastaan siitä että näiden(kin) kanssa joutuu töiden puolesta askartelemaan.

 

Kolmee vuotta vaihtoon on, laskin aivan itse! Eli kolme vuotta ollut näköjään itsellä keskiarvo tähän mennessä.

Lyhin pätkä ollut 2 vuotta (vai olisiko itse asiassa yksi Nokia ollut vain vuoden käytössäni) ja pisin 6 vuotta. Tämä pisimmän ajan ollut oli näppärän kokoinen Sony-Ericsson (T610), joka oli alkupään kamerapuhelimia ja värinäyttöäkin löytyi. Tuolla (2003-2009) välillä puhelimet kehittyi aika merkityksettömästi ja 2009 tulikin sitten taskuun jo iPhone 3GS, joka palveli kolme vuotta. Välissä pari vuotta Lumia 920, johon tympäännyin täysin ja nyt ollut reilut pari vuotta iPhone 6 Plus, johon olen erittäin tyytyväinen edelleen. Parempi ollakin, kun on tämän hintainen oman rahan laite kyseessä.

Puhelimen käyttö on tietenkin muuttunut erittäin kauas alkuperäisestä älypuhelinten myötä. Tämä iPhone 6 Plus kuluu sähköisistä laitteita eniten käsissäni ja plazaakin tulee tällä pääsääntöisesti seurattua. Puhelinominaisuus itsessään on enää häviävän pienessä roolissa omassa käytössäni.

Uskon, että tämä menee ainakin vuoden (siihen kolmen vuoden keskiarvoon) vielä ja toivon että pidempäänkin. Vaikeahan näihin on enää mitään uutta keksiä, ominaisuudet alkaa jo olemaan sillä tasolla, että uusimistarve nousee vasta jos laite kosahtaa.

 

Ericsson teki aikoinaan maailman ensimmäisen älypuhelimen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ericsson_R380
Noita oli kaksi. Sitten tuli iPhone 3.
Nykyään iPhone 7+ ja neljä iPadiä omassa käytössä samalla Apple ID:llä. Viisi kun on maksimi.
iPhone 8 odotellaan......
Noilla iPadeillä voi myös vastailla puheluihin kun ne on samassa verkossa.
Minusta tuo on tosi kätevää.

 

Ensimmäinen kännykkäni oli Nokia 3210, hankittu vuonna 2001. Hinta n. 125 euroa.
Toinen kännykkä oli Nokia 1112, hankittu vuonna 2008. Hinta n. 50 euroa.
Kolmas kännykkä ja edelleen käytössä on Nokia 225. Hinta 45,90 euroa. Hankittu 2014.

Uusi kapula hankittu uuden akun sijasta, koska pelkkä uusi akku maksaa 25 euroa. Tuplahinnalla saa siis uudemman kapulan. Varsinkin tämä Nokia 225 on oikein mukavasti muotoiltu ja keltaisena raikkaan värinenkin ilmestys. Kännyköihin on siis uponnut rahaa yhteensä n. 220 euroa. Taitaa olla monelle vuosibudjetti? Varsinkin kun ikää kertyy, niin hoksaa kuinka älytöntä uusimman tekniikan perässä juokseminen on. Kaikkein hölmöintä on kuinka uusin tekniikka saa pari vuotta vanhan tekniikan hohdon häviämään. 10 vuotta vanha iPhone ei kelpaa enää kenellekään, mutta vuonna 2000 se olisi ollut uskomatonta huipputekniikkaa, josta olisi maksettu tuhansia dollareita. Älypuhelin ei todennäköisesti kohottaisi elämänlaatuani, korkeintaan vaan muuttaisi sitä hiukan, joten miksi laittaisin sellaiseen rahojani kiinni? Ne jotka perustelevat älypuhelinta sen tarpeella voivat sitten ihmetellä onko ollut hyvä asia, että älypuhelimet ovat näitä tarpeita synnyttäneet. Tarpeista pitäisi päästä eroon, silloin on mahdollisimman vapaa ihminen.

Tekniikan kehitys toki myös parantaa elämää. Pidän todella paljon Blu-raystä verrattuna DVD:hen. Elokuvat näyttävät niin paljon enemmän elokuvilta. Toisaalta Blu-raynä julkaistaan todella huonosti mitään verrattuna DVD:hen, ja tämä aiheuttaa valtavan vitutuksen, joka syö paremman kuvanlaadun hyödyn. Olisin siis suunnilleen yhtä onnellinen mikäli jumitettaisiin edelleen DVD:ssä (ja niinhän julkaisijat monasti jumittavatkin!). Uuteen tekniikkaan liittyy usein yllättävän paljon negatiivisia asioita ja kaikenmaailman vitutusta. Esim. älypuhelimien jatkuva lataustarve pelottaa ihmistä, joka on tottunut 3 viikon akunkestoon. Tekniikanhan pitäisi mennä siihen suuntaan, että kännykän akkua ladataan yhtä harvoin kuin kellon paristo vaihdetaan eli 5 vuoden välein. Silloin ihminen saisi keskittyä omaan elämäänsä sen sijaan, että "hoivaa" laitteitaan kuin kotieläimiä ja raataa itsensä burnouttiin, jotta kaikkeen on rahaa.

 

Paljon on asiaa, mutta osittain olen erimieltä. Ja koska sinulla ei ole ns älyluuria ollut, voi se tietenkin olla vaikea perustella parempaa puhelinta. En itsekään tosin puhelimien perässä juokse. Viime vuonna vaihdoin 2013 ostetun HTC One -luurin iPhone 5S:ään. Sinänsä hauska vaihto, koska molemmat ovat samana vuonna julkistettu eli 2013. iPhone tosin edelleen pyörittää uusinta käyttistä ja uusia softia vallan mainiosti, kun taas HTC melkein kuolee jo uusimman käyttiksen kanssa. HTC on ilman simmiä käytössä lähinnä treenisoftan vuoksi. iPhone oli jo aikanaan hieman tehokkaampi, mutta täytyy sanoa, että varmastikin sen käyttiskin on kevyempi kuin Androideissa. Akkukin kestää paljon pidempään kuin HTC:ssä. Vaihdoin tein sen vuoksi, että tytär rikkoi näytön ja HTC:kin on liian iso pienelle miehelle ja on melkeinpä pienimpiä Android-luureja, mitä on olemassa. iPhoneissa sen sijaan löytyy noita pienempiäkin malleja.

Käytin itse myös Nokian 225 -mallia hetken aikaa tuossa välissä, mutta kun poikani piti sitä vähän aikaa suussa, meni luuri täysin pimeäksi. Sen lisäksi siitä puuttui joitakin itselleni tärkeitä juttuja.

Mutta varsinaiseen asiaan: kerroit noista tarpeista, että luurit synnyttävät niitä ja toisaalta eivät paranna elämänlaatua. Olen kyllä täysin eri mieltä. Toki kaikki asiat, mitä puhelimella voi tehdä, voidaan tehdä myös muuten. Mutta, jos mietin vaikka omalla kohdallani tärkeitä asioita:
-Päivittäisillä juoksulenkeillä käytän äänikirjasovellusta, jonka ominaisuuksia ei suoraan voi korvata musiikkisoittimella. Kuuntelen siis englanninkielisiä äänikirjoja Bluetooth-kuulokkeiden kautta. Satunnaisesti musiikkia. Toki Sonyn Walkmanit tai iPod ajaisi osittain saman asian, mutta sitten pitäisi olla useampi laite mukana lenkeillä.
-Toinen tärkeä juttu on op:n pankkisovellus. Laskut ja kaikki pankkiasiat hoidan sen avulla. Laskujen viivakoodin voi lukea kännykän kameralla, jolloin laskujen tiedot saa ilman naputtelua. Saman voi toki hoitaa erillisellä viivakoodinlukijalla (maksaa noin 40e) ja tietokoneella. Mutta tietokoneen käynnistely vain laskuja varten ja viivakoodinlukijan käyttäminen on aika paljon hitaampaa.
-Kännykässä on kamera. Jopa varsin hyvä sellainen satunnaista kuvaamista varten. Erillistä kameraa ei tarvitse kuin ehkä juhliin ja pidemmille lomamatkoille.
-Navigointi. Autoon ei tarvitse erillistä navigaattoria. Tosin Suomessa sitä harvoin kyllä tarvitsee muutenkaan, mutta joskus kaupungeissa pitää etsiä yksittäistä osoitetta. Paljon helpompaa ja nopeampaa kuin katsoa paperikartasta ja halvempaa kuin erillisen navigaattorin hankkiminen.
-Netti. Tämä on lie se yksi asia, jota tarkoitat, kun puhut tarpeista, joita kännykät ovat luoneet. Jos nyt turhat sometukset yms. jätetään pois, niin nettiin pääseminen on nykyään kyllä muuten hyvä asia. Voit ostaa vaikka junaliput ilman, että pitää mennä jonottamaan lippuluukulle. Löydät osoitetietoja ja aukioloaikatietoja jnejne.
-Itselleni myös treenisovellus on tärkeä ja päivittäin käytössä. Toki tässä tulee se ikävä juttu, että käyttämääni softaa ei saa iPhonelle, joten joudun käyttämään Androidia siihen. Ei hyvä, mutta jospa tuosta kuitenkin tulisi oma versio iPhonellekin. Voisin toki myös kynää ja paperia (vihkoa) pitää mukana, mutta onhan tuo sovellus sata kertaa näppärämpi.
-Toki myös Netflixit yms. voivat olla monelle mukava juttu matkalla mukana pidettäväksi. Varsinkin, kun kuvan saa Chromecastin kautta mihin telkkariin tahansa. Itse mielellään lueskelen kirjoja matkalla, mutta viime aikoina myös Dr. Gentlyn holistinen etsivätoimisto on saanut ruutuaikaa juuri Chromecastin kautta.
-ja varmasti vielä paljon muuta mitä ei nyt tule mieleen

Jos nyt miettii, että olisi tuo Nokia 225 käytössä, niin teoriassa mukana pitäisi vielä olla iPod, läppäri+mokkula+viivankoodinlukija, kamera, navigaattori/paperikartta, Dr. Gentlyn tv-sarja -bluraynä sekä jonkinlainen matkabluraysoitin, jos vaikka pariksi päiväksi johonkin lähtisi ja haluaisi varmistua, että kaiken saa tehtyä, mitä nykyäänkin.

Että kyllä tuo pieni kännykkä ainakin jonkin verran omaa elämänlaatua parantaa. Toki akkua saa ladata parin päivän välein, mutta sekin on sentään paremmin kuin HTC:n kanssa.

 

Itselläni on ollut älypuhelin vasta alle vuoden ja olen huomannut että kyllähän se helpottaa paljon elämää. Siitä huolimatta etten whatsuppaa, snäppää, instaa, faceta, tinderöi tai mitään muutakaan tuollaista. Ne perusominaisuudet jo itsessään on sen 80 euron arvoisia jonka siitä Microsoftin Lumiasta maksoin. Oikeastaan näin jälkikäteen ajatellen 80 euroa on todellinen alihinta...

 

Nordean pankkisofta on vielä parempi koska ei tarvitse edellistä koodilappua, vaan kännykkä itse toimii automaattisena "koodilappuna" (myös koneella kirjautuessa).

 

Iphone 5S on ominaisuuksiltaan mulle riittävä sekä näppärä puhelin pitää taskussa ja kädessä. Kun tuo hajoaa niin pienin/halvin iPhone tulee varmaan tilalle jos menee omasta pussista.

 

Viisaita puheita 71 dB. Itsekään en ole koskaan käyttänyt älypuhelinta vaikka sellainen minulla jossakin kaapissa on kun jostain ilmaiseksi on tullut. Neljä puhelinta olen jouttunut ostamaan tähän mennessä, 3 siksi että akut menivät hajalle 1 siksi että se ei enää käynnistynyt.Oli erikcon 337 nokia 6110 ja 3310. Nyt on käytössä samsung joku alle 20 euron puhelin oli uutena. Ei siis ole mitään tarvista parempaan tämäkin puhelin palvelee niin kauan kunnes hajoaa. Monesti jos ostaa jotain parempaa niin siitä saattaa tulla niin riippuvaiseksi että ei pysty monikaan olemaan enää sitä ilman. En halua sellaista kohtaloa,Eniten mikä mikä ehkä häiritsee muiden ihmisten puhelimen käytössä on se että ne jatkuvasti räpläävät sitä vaikka esim leirinuotiolla tai ravintolassa ja kaikkialla. Ei ole kiva jos esim jonnekin mökille joku tuo älypuhelimen eikä kykene nauttimaan alkeellisesta elämästä ilman mitään sähkölaitteita vaan laittaa esim nuotiolla biisit soimaan tai on keskittynyt puhelimeen enemmän kuin muihin paikalla olioihin.

Jos esim tarvitsen tietokonetta vaikka laskujen maksamiseen se käy ihan yhtäkätevästi pöytäkoneella kun ei totuta itseään muuhun vaan ei edes kokeile uutta systeemia. En edes tajua miksi minun pitäisi pystyä esim laskut maksamaan jossain muualla kuin kotona työpöydällä.Ainahan joitain etuja tietenkin joskus voisi olla silläkin mahdollisuudella että pystyisi esim katsomaan jotain remontti ohjeita vaikka mökillä korjaamiseen. Mutta mihin tässä on niin kiire katson ne sitten kotona ja jatkan vaikka kuukauden päästä Kunhan vain saan olla ilman koukuttavaa älypuhelinta. Tämä pöytäkonekin tekee jo aivan liian riippuvaiseksi nytkin voisin olla mieluummin tekemässä jotain hyödyllistä eikä kirjoittelemassa tänne jonnin joutavia.

Epäilen että valtion tarkoitus onkin tehdä ihmiset riippuvaisiksi älypuhelimista että voisivat kontroloila kansalaisiaan helpommin. Tarkoitus on varmaan että valtio tietää tarvittaessa tarkalleen missä kansalainen liikkuu ja mitä puhuu ja tekeekö jotain mikä on kiellettyä yhteiskunnassamme. Tähän me joudumme ja olemme jo osittain joutuneet ja ihmiset ovat siihen mennessä niin koukussa älypuhelimiin että eivät enää edes välitä siitä kunhan saavat vain leikkiä älypuhelimillaan vaikka niillä olisi mikit perseessä.

 

Eri mieltä saa toki olla, ihmisethän ovat erilaisia. Sikäli mikäli älypuhelin on olleellinen osa elämääsi niin ei siinä mitään.

- Juoksulenkeillä en juuri käy enkä koskaan kuuntele äänikirjoja.
- Verkkopankki kotikoneella on tarpeeksi näppärää minusta.
- Kamera on kiva juttu. Nokia 225:n kamera on käsittämättömän surkea, pennin kenno.
- Ei ole autoakaan, ei tarvetta navigaattorille. Jos pitää mennä julkisilla jonnekin, suunnittelen matkan etukäteen netissä kotona.
- Juu, mutta toisaalta on ihan tervettä olla offline edes joskus. Kotona on kokoajan netissä, kirjottelemassa näitä viestejä...
- Treenisovellus? Ennenwanhaan treenattiin vaan, ilman sovellutuksia...
- Netflixiä en ole koskaan käyttänyt.

 

Kiitos, kiitos. En tiedä viisaidesta...

Näistä asioista olen samaa mieltä. Kotona on netin orja, joten on hienoa elää "vapaana" miehenä kun astuu kotiovestaan ulos. Voi astua sisään omiin ajatuksiinsa, sisäiseen nettiin. Se, että joku räplää kapulaa porukassa vaihtaen todellisen kanssakäymisen pienen ruudun välityksellä tapahtuvaan on hyvä esimerkki nykyajan älyttömyyksistä. Näitä älyttömyyksiä vastaan voi "kapinoida" siten, että kieltäytyy ostamasta kaikkia uusia teknisiä vempaimia ja palveluita ihan vaan siksi että muutkin ostavat.

Uuden kokeilemiseen pitäisi olla hyvä syy. Joskus jonkun laitteen hajoamisen takia pitää ostaa uusi laite ja siinä on sitten jokin uusi ominaisuus. Viivakoodinlukija voisi olla kiva, mutta kyllähän se koodit käsinkin naputtelee. Ihminenhän tyhmistyy, jos ei koskaan vaivaa päätään. 50 vuoden kuluttua ihmiset ovet varmaan lähes aivokuolleita hihittelijöitä ja tekoäly ajattelee puolestamme kaiken. Taskulaskimet ovat käteviä, mutta niiden takia ihmisten päässälaskutaito on surkea. Joskus olen "harrastuksena" treenannut päässälaskua viikon pari (bussissa istuessa laskenut päässä mahdollisimman tarkasti esim. 50 neliöjuuren) ja sitä huomaa että päässälasku on tosi helppoa. Sitten kun treenauksen jättää, niin taantuu taas takaisin normaalille tasolleen.

Niinpä. Kusellakin käydään vessassa paitsi taiteiden yönä, jolloin mikä tahansa seinusta kelpaa virtsaamiseen.

Niin, tässä sitä vaan joutavia kirjoitellaan joutavien kirjoittelusta...

Asiaa puhut. Pitäisi välttää vainoharhaisuutta, mutta totuushan se on, että älypuhelimet ovat nerokkaita kapistuksia, jos tarkoitus on kyylätä ihmisiä. Peruspuhelimen kanssa liikkuessa kyyläysmahdollisuudet ovat pienemmät.

 

Tekniikan kehityksessä voi pysyä mukana tai olla pysymättä. Jos valitsee olla omaksumatta uutta, tulevaisuudessa todennäköisesti välttämätöntä teknologiaa, ajautuu sivuraiteelle ja on tulevaisuuden eläkeläinen joka on hädissään siitä, "kun pöytäkoneella ei voi enää maksaa laskuja, pitäisi vaan kännykällä maksaa, nii". Tästä on osoituksena nykyiset eläkeläiset ja iso osa nuoremmistakin ikäluokista. Oli 30 vuotta aikaa ottaa ne tietokoneet haltuun, mutta ei niin ei - "MINÄ en tarvi, mihin niitä muka tarvii". Nyt sitten ollaan huonot housussa ja raivotaan pankkien tiskeillä.

On helposti nähtävissä, että nykyään entistä harvemmalla on enää edes läppäriä (saatikka pöytäkonetta, jota voi pitää jo reliikkinä), mikä tarkoittaa sitä että mobiili on tulevaisuuden väline kaikessa.

Itse yritän omalle lähipiirilleni korostaa ja opettaa nykyajan teknologiat (esim. korttimaksaminen, verkkopankin käyttö, mobiilipankin käyttö jne.) niin kauan kuin järki vielä pelaa, jotta osaisivat sittenkin "autopilotilla", kun se ei enää niin leikkaa.

Näitä voisi sanoa ihan kansalaistaidoiksi.

Vaikka iPhone Plus oli kallis omalla rahalla ostettuna, niin kyllähän tämä myös ylivoimaisesti eniten näkee käyttöä kaikista laitteista. Ja halpahan tämä oli, kun vertaa Macbook Prohon..

 

Itse vaihdan parin vuoden välein, kun takuu loppuu. Tänä vuonna tulee vaihdettua taas uuteen vehkeeseen.