2 päivää Pariisissa elokuvalla hurmanneen Julie Delpyn toinen ohjaustyö kertoo legendaarisen Erzsébet Báthoryn (1560-1614) tarinan. Delpy itse esittää unkarilaista kreivitärtä, joka uskoi pysyvänsä ikuisesti nuorena ja kauniina kylpemällä neitsyiden veressä. Báthory on listattu Guinnesin Ennätystenkirjassa varsin kyseenalaisiin faktoihin nojautuen historian suurimmaksi sarjamurhaajaksi. Legendan avaaminen on innoittanut lukuisia elokuvantekijöitä. Kreivittären roolissa on aiemmin nähty Paloma Picasso, Lucia Bosé, Ingrid Pitt ja Anna Friel mutta Delpyn tulkinta on kaikkein uskottavin. Kauhuelokuvan sijaan kyseessä on muotokuva kiehtovasta ja monisäikeisestä persoonasta, joka joutuu hovijuonittelujen uhriksi mutta ei ole viaton itsekään. Báthoryn ympärillä mehiläisparven lailla pörräävinä miehinä nähdään Daniel Brühl (Goodbye Lenin, Inglourious Basterds), William Hurt (Huuma) ja Sebastian Blomberg (Baader Meinhof Complex). Uskottua hovineitoa esittää 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää -elokuvassa läpilyönyt Anamaria Marinca. Opettajan roolissa nähdään Klaus Kinskin poika Nanhoï Nikolai Kinski. Ohjauksen ja pääosan lisäksi Delpy vastaa jälleen myös elokuvan käsikirjoituksesta ja musiikista, joka yhdessä Martin Ruhen (Control) tyylikkään kuvausjäljen kanssa antaa elokuvalle jylhän goottilaisen tunnelman. Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 07.08.2009
Aiheen puolesta kyllä kiinostaisi nähdä. Kunpa vain tästä aiheesta tehtäisiin kunnollinen elokuva(siis enemmänkin historiallisiin "faktoihin" perustuva).
Olipahan varsinainen ilopilleri tämä elokuva... Kukaan ei kertaakaan nauranut tai muutenkaan häiriköinyt - ja kokemukseni mukaan tällaista tapahtuu todella harvoin. Todellakin, harvinaisen synkkä tarina, vaikka oli mukana pari kohtaa joissa jotain huumoriakin oli havaittavissa. Sanoisin että tämä on yksi parhaita pukudraamoja (ei tätä mihinkään muuhun genreen voi sijoittaa) mitä on tehty... sinänsä todella makaaberi tarina on onnistuttu esittämään tyylikkään arvokkaasti ja ilman mitään ylilyöntejä vaikka verta ja ruumiita riittäisi pariin muuhunkin leffaan... jos tätä johonkin pitää verrata niin Hieronymus Boschin maalauksiin... Mitäpä tästä enempää kertomaan, kaikki oleellinen on oikeastaan jo mainosmateriaaleissa todettu. Julie Delpy tekee loistavaa työtä ja jos joku ei vielä ole sitä huomannut niin hän on kyllä yksi eurooppalaisen elokuvan lahjakkaimpia tekijöitä nykyään. Pakkohan tälle on täydet pisteet antaa. 5/5 Edit: Keksin just yhden elokuvan johon tätä voisi ehkä verrata: Der Untergang / Perikato.... okei, pääosassa on tässä nainen ja kaikenlaista muutakin poikkeamaa on mutta yleisfiilis on samankaltainen ja juonenkaari myös... siis tässä on sotaa, politiikkaa, uskollisia alamaisia ja vähemmän uskollisia pettureita, romantiikkaa jne ja aika lailla pieleen hommat lopulta menee...
Ei oikeastaan ylläolevaan kommenttiin juurikaan lisättävää tai mukisemista. Ilahduttavan leveällä repertuaarilla Julie Delpy on lähtenyt elokuvien tekemiseen mukaan, sillä näyttelijöitä lukuunottamatta The Countessilla ei ole mitään yhteistä edellisen ohjauksen 2 Days in Parisin kanssa, mutta laadullisesti liikutaan edelleen korkealla tasolla. Ja varsinainen auteur naisesta on todella kehittynyt, kun tässäkin myös musiikki oli Delpyn käsialaa. Tarina olisi tosiaan mahdollistanut vaikka minkälaisen shokkikauhuleffan, mutta myös itseäni miellytti keskittyminen syvemmin kiistanalaisen kreivittären persoonaan ja tämän ihmissuhteisiin aiheuttaen toki tälläkin tavalla katsojissaan kauhunväristyksiä. Elokuvan nopea tempo oli myös aika poikkeuksellinen ratkaisu tämäntyyppiseen maalailevaan pukudraamaan, mutta näin senkin varsin onnistuneena. Toki kreivittären ja Istvan Thurzon rakkaustarina tällä tavalla jäi hieman pinnalliseksi, minkä lasken elokuvan ehkä ainoaksi silmiinpistäväksi heikkoudeksi, mutta koko tehoa se ei tarinalta missään nimessä vienyt. 4/5
Hyvä että oli naisen ohjaama versio naisesta. Tosiaan, onneksi myös ei valuttu hollywoodkauhulinjalle, mitä aina pelkää kun puhutaan historiallisesta henkilöstä johon liittyy kasa kuolleita. Paljon olen neiti/rouva Bathorystä jo lukenut ja ollut kiinnostunut pidemmän aikaa... tätä elokuvakokemusta pidin eteerisenä ja kauniina kuvauksena. Hyvin onnistui ainakin minut tavoittamaan ja pidin kyllä näkemästäni. Olisi voinut olla pidempikin, jotta ihmissuhteet olisivat saaneet lisää syvyyttä. 8/10
Ei käy moniosaaja Delpyn taitoja kiistäminen, vaikka tämä ei itselle hänen tuotannostaan parasta osaamista edustanutkaan. Aihe oli kiinnostava ja sitä lähestyttiinkin normaalista pukudraamasta poiketen hieman erilaisella rytmityksellä. Harmi vain että kokonaisuus kuitenkin jätti osin kylmäksi, päähahmo oli suhteineen etäinen eivätkä juonittelutkaan luoneet kylliksi jännitteitä.