Passon tahtiin pärisevä korotuslattia?? AV-rakennusvalvonta ei näköjään käy siellä kohteessa?? Menisi nimittäin HETI purkuun... Laita mielummin hyvin lähelle kuuntelupaikkaa (lähikenttään) liuta ISOJA subwoofereita rutistelemaan huoneen ilmamassaa. Sohvan taakse, elementit lähes selkänojassa kiinni esimerkiksi. Tuohon sinun sohvan taakse mahtuisi juuri sopivasti vaikkapa kaksi kappaletta Genelec 7x73:sta päällekkäin, kirjaimellisesti raiskaamaan katsojat alabassolla signaalin niin pyytäessä.
AV-rakennusvalvonta on varmasti jo päivittänyt ohjeistustaan ja itse asiassa vaatii, että kuulon lisäksi matalat myös tuntuvat uusissa kotiteattereissa. JOS puulattiasta aiheutuu mittauksiin kauneusvirheitä, niin ne ovat hyväksyttäviä tappioita isomman hyödyn edessä. Lähikenttäsubbarit olivat yksi vaihtoehto, kun ratkoin tätä ongelmaa. Erillisiä laatikoita en tilaani olisi huolinut, mutta takarivin korokkeeseen integroitu ratkaisu oli kilpaileva vaihtoehto. Tekisi kovasti mieli joskus testata lähikenttäsubbareita. Omat ongelmansa kyseiseen ratkaisuun tapauksessani kuitenkin liittyy, minkä takia päädyin valitsemaan entuudestaan tutun vaihtoehdon.
Pitää tuntua joo. MUTTA. Tuntoaistimus pitäisi saada aikaan puhtaana paineilmakäsittelynä bassokaiuttimien elementeistä. Samalla tuottomekanismilla kuin muukin ääni syntyy. Basso ei ole poikkeus. Tässä tapauksessa köörillinen taktisiin paikkoihin sijoiteltuja subwoofereita liikauttaisi valtavan määrän ilmaa ja kuuntelija tuntisi sen nahoissaan. Mekaanisilla vibraattoreilla, tässä tapauksessa tärisevällä lattialla, tehty tuntoaistimus on puhdas lofistin ratkaisu. Huijaamista, eikä taatusti ainakaan oikean kokovartalo-ilmakylvyn tasolla paineaistimuksen luonnollisuudessa. Tuommoisen käänteisen passiiviresonaattorin toimintaa on sitäpaitsi todella vaikea ennustaa/hallita. P.S. Kun äänisignaalin käyttöä lähdetään kerran laajentamaan mekaniikan puolelle, niin kannattaa lähteä sitten kunnolla! Muistappa siis myös subbarisignaalilla ajettava pääntaputin: päätevahvistimen lähtöön + katselutuolin niskatukeen integroitu kumivasara takomaan katsojaa kalloon basson tahtiin. Kun taju lähtee screenillä, se voi lähteä myöskin katsomossa... monenko oz:n kumiastalo herralle saisi olla? Edes ameriikan passofoorumin johtavimmalla mekano-vibraattorilla ei saata vielä olla tätä tulevaisuuden innovaatiota käytössä.
Itse en kauheasti näe hyötyä tusinalla subwooferilla, kun niitä ei kuitenkaan kuulon takia voisi pitää niin lujalla (varsinkaan suljetussa tilassa), että saavat ääntä tuottamalla kunnon tuntoaistimuksia aikaan. Alapään kepitys 20 dB kuumana OIKEILLA katseluvolumeilla ottaa kuitenkin tärykalvojen päälle siellä infrataajuuksillakin Ja toisaalta, mitä useampi subanen, sitä vähemmän yksi liikuttaa ilmaa. Myös vaiheensäätö voisi olla liudallisella subwooreita aika tuskallinen iltapuhde... venyten aamuyön tunneille saakka Itse lähtisin neljällä järeällä subwooferilla hakemaan mahdollisimman tasaista taajuusvastetta ilman minkään sortin EQa. Komealta näyttää Artun teatteriprokkis.
Tarkoitatko, että suljetussa ilmatilassa ei ylipäätään voi pitää subwooferia niin kovalla, että "tuntoaistimuksia" syntyisi, vai että se ei ole mahdollista "tusinalla subwooferilla"? Miten se on eri asia, tuleeko se SPL yhdestä vai monesta lähteestä? Eikö 115db ole 115db siitä riippumatta, tuleeko se yhdestä vai kuudesta kaiuttimesta? Vaiheensäädönkään hankaluutta en nyt ihan heti keksi. Säädetään subwooferit 1 ja 2 samaan vaiheeseen. Sen jälkeen sovitetaan kolmas näihin kahteen, neljäs edelliseen kolmeen jne. Sama prosessi, kuin sovittaa subbarit 1 ja 2 keskenään. En tosin itsekään keksi mitään syytä yhtään enemmälle, kuin neljä subwooferia, eli sinänsä en ole eri mieltä.
Niin lähinnä hain sitä, että mitä järkeä on tusinalla subwooferilla, kun esim. neljällä järeälläkin päästään jo sellaisiin tuloksiin, että kuulo lähtee, jos kunnolla irroittelee. Toki läjällä järeitä subbareita saa enemmän SPL:ää aikaiseksi, mutta mitä hyötyä siitä olisi, kun kyseisessä tilassa ei pystyisi olemaan (jos ei sitten halua kovaa kipua ja kuulon menetystä)? Toki, jos saa nautintoa vaikka siitä, että seurailee talon niiaamista sen ulkopuolelta, niin mikäs siinä
Lisäsubbareita tarvitsee tietysti vasta sitten, kun/jos jo olemassaolevista ei saa kuuntelupaikalle ja -paikoille riittävästi outputtia. Huone voi esim. tehdä tuhojaan (melko yleinen ongelma... erityisesti usean kuunteluposition systeemissä, kuten tässä). Tai jo olemassa olevien subbasien alabasso-outputti lerpahtaa kun kyyti kylmenee. Subbasien säätöön pitää tietysti olla käytettävissä jokaiselle subbarille itsenäisesti säädettävä (viive)-DSP. Mehevät alabasson tuntoefektit on etupäässä videoäänen ominaisuus ja niiden suhteellinen voimakkuus on jo äänisuunnittelijan toimesta säädetty. Ja tietenkin kokonaisvolumea pitää olla alabasson ilmestymiseksi esiin piilostaan. Hifismin core-tason perusperiaatteeseen kuuluu kunnioittaa ihmisen kuulon luonnollista balanssia. Eikä lofistaa sitä jollain vibraattori-loudnessilla. Mikä olisi tekninen nimitys tärinäefektin välityksellä ennen aikojaan esiin huijattavalle alabassolle.
Takarivin korokkeesta tosiaan piti tehdä liikuteltava uppopumpun takia, siksi pyörät. Korokkeen levytin samalla 22mm P6-lastulevyllä kuin lattiankin. Pintamateriaaliksi hallitus valitsi Vorwerk Nutria Comfortin. Yhteensä korkeutta on n. 33 cm. Molemmat mittaukset ovat ilman smoothingia ja taajuuskorjauksia. Sininen subbarin vaste kuuntelupaikalla ennen puulattiaa ja koroketta. Keltainen vaste on suurin piirtein samasta kohdasta, mutta lastulevylattian, korokkeen, kokolattiamaton ja kotiteatterisohvan asennuksien jälkeen. Samoista mittauksista vesiputouskuvaajat. Jälkikaiunta näköjään hieman tasoittui ja kuoppa siirtyi 85 herzistä joitain herzejä alemmaksi. Tilanne nyt. Tällä saa käyttöön subbarin ja 11 kaiutinta. Vihreä on oikean pääkaiuttimen ja subbarin yhteisvaste (60Hz jakotaajuus), keltainen subbari ja punainen jakotaajutettu oikea pääkaiutin. Mittauksissa näkyy Audysseyn säätämä vaste, jota muutin lisäämällä subbarin tasoa. I like it.
Eipä hassumpi korjaus Audysseyltä. 80 Hz jyrkkä vaimentuma siellä toki edelleen subbarin vasteessa (koskee LFE:tä), mutta liekö kuinka häiritsevä sitten.
Onko tietoa mikä tuon vaimentuman aiheuttaa? Ei pitäisi olla takaseinäheijastus, koska se pitäisi näkyä myös pääkaiuttimen vasteessa. Muodoltaan tuo on kyllä destruktiivisen heijastuksen näköinen.
Olikos Artun projektilla mitään uusia kuulumisia? Omakaan teatteri ei vielä ole edennyt, sillä talon valmistuminen on muutaman kuukauden myöhässä - ehti lukea Artun vaiheet uudelleen läpi Hyviä joulunpyhiä!
Olikos Artun projektilla mitään uusia kuulumisia? Omakaan teatteri ei vielä ole edennyt, sillä talon valmistuminen on muutaman kuukauden myöhässä - ehti lukea Artun vaiheet uudelleen läpi Hyviä joulunpyhiä!
Rokkihommissa vastaavat mekaaniset ratkaisut ei ole kauhean epätavallisia. Rumpaleille on jo pitkään ollut tarjolla perseentäristimiä penkkiin kiinnitettäväksi jotta bassorumpua ei tarvitse tuutata monitorista tolkuttomalla paineella ja silti se tuntuu. Samaten basisteilla tiedän olleen käytössä nimenomaan tärisevä lattia jonka päällä soittaja seisoo. Esim TV-hommissa (esim. livebändi talk-showssa) on tarkkaa ettei bändin volume karkaa haittaamaan muuta toimintaa, samoin kuin pelkkiä korvamonitoreita käytettäessä basistilta jää usein se miehen korkuisen kaiuttimen tuoma housujen lepatus ja tunne äänenpaineesta pois ja kuulemma tuollainen tärisevä lattia on erittäin autenttinen korvaaja.
Tämänhetkinen tilanne. Sorry, mutta kännykän ominaisuudet eivät vaan riitä mustien pintojen kanssa. Kattomateriaalina käytin EQ Acoustics Classic Wedge 60 Tile greytä, jonka liimasin kattolautoihin the t.akustik Contact Gluella. Omassa mielessäni kotiteatteriin on vielä tulossa joitain yksittäisiä projekteja (esim. oven ja oviaukon sekä laitehuoneen ehostaminen), jotka toteutan inspiraation iskettyä. Muuten tuo on yhtä verhoilupaneelia vaille valmis. Kirjoittelen jotain loppuraporttia kattavampien mittausten yms. jälkeen ja yritän saada parempaa kuvaakin otetuksi.
Mahtavan näköistä! Onko niin, että tuo vaalea matto ei haittaa tumman kuvan kanssa? Hieno homma, jos näin on kun kokonaan tumma huone tuntuisi jo ehkä ahdistavalta kun omaa suunnittelen...
Tuo matto homma itseäkin kiinnnostaisi. Voisitko Arttu testata heittämällä tuohon vaikka jotain mustaa lakanaa / peittoa päälle.. Onko mitään vaikutusta tyyliin mihinkään?
hieno on kyllä miten toimii muuten atmos noilla kaiutin paikoilla? oletko testannu atmosta jossa olisi etuylä kaiuttimet käytössä?
Tein mattotestin samalla mattamustalla kankaalla mitä on seinissäkin. Levitin kankaan valkokankaan edustalle ja katsoin pääkatselupaikalla Avaruusseikkailu 2001:n avaruuskohtauksen alkua, joka sisältää välillä pimeitä, pimeitä ja kirkkaita sekä kirkkaita pätkiä. Poistettuani mustan kankaan matolta katsoin pätkät uudestaan. Mustan kankaan poistamisen jälkeen en havaitse eroa kuvassa, mutta lattialta heijastuvan valon eli lattian näkee sitä katsoessa siinä missä mustaan kankaan kanssa sitä ei nähnyt. Täydelliseen immersioon pyrkiessä musta lattia on siis parempi vaihtoehto. Lyhyt katseluetäisyys, suuri kangaskoko ja reclinerin makaava istuma-asento pitävät kuitenkin huomion niin vakaasti valkokankaalla, ettei vaaleasta matosta ole käytännössä huomion herättäjäksi.
Dolby Atmos, Auro 3D ja DTS:X on toki tullut testattua, mutten ole vielä tehnyt kunnollisia vertailuja. En ole myöskään vielä kokeillut kaikkia kokoonpanoja, minkä takia jätän kommentit myöhemmäksi. Kysymys on niin hyvä, etten osaa siihen ainakaan vielä kunnolla vastata.
Hieno on! Paljonko ton kuvan koko on? Itse pähkäilen meinaan laittaako 332x187 16:9 vai 266x149 2.35:1 -kuvasuhde...