eli nyt tulee uusi subi, ground zero gzrw30spl. myyjältä saan mukaan ite tehdyn refleksikotelon, tilavuus reilu 60l ja siinä on 4 tuuman säädettävä putki. miten tämä viritystaajuus lasketaan, ja mikä sen olis hyvä olla? ja vahvarissahan subsonic säädetään sitten samaan mikä on tuo kotelon viritystaajuuskin?? olis itellä myös 30l suljettu kotelo, kannattasko laittaa siihen vai jättää tuohon refleksikoteloon? painettahan ois tarkotus saaha mahollisimman paljon, mutta miten tuossa refleksissä sitten käy ns. iskubasso äänien, "jumputus" bassojen jne?? ne kuuluis paremmin suljetussa?
joo no ehkä oon vähä liian innokkaasti kirjotellu tänne ja availlu uusia aiheita.. mutta ku itellä ei vielä kokemusta autohifistä eikä tietoa paljon mutta kiinnostaa kuitenkin kovasti nii tulee sitte aina vaan täällä kyseltyy kun on semmosta porukkaa mikä tietää. sorry
Kyse nyt ei varmaankaan ollu siitä, etteikö kysyä saisi. Kysyä saa ja pitääkin. Mutta ei jokaista kysymystä varten tarvi silti uutta aihetta tehdä. Kysymyksiä voi esittää vanhoissa aiheissa.
pahoittelen, otan opiks. mutta jos joku kehtais neuvoa tuon viritystaajuuden laskemisen, ja vahvarin subsonic säädön, niin en hajottais elementtiä.. eli kotelo oli reilu 60l, 4 tuuman putki, nii mihin taajuuteen vois virittää, ja miten sitten laskea millä putken pituudella se tulee?
Itse suosin laskentaohjelmien käyttöä putkien pituuksien selvittämiseen. Ei tarvi turhaa pyöritellä monimutkaisia laskentakaavoja. Helppoa, tarvii tietää haluttu viritystaajuus, kotelotilavuus, putkien paksuus ja määrä ja syöttää ne oikeisiin ruutuihin. Oikeista laskukaavoista tarvi olla hajuakaan. Ja putken paksuuden ja/tai määrän vaikutus pituuteen on helppo selvittää, muuttaa vain ko. arvoja. Vaikkkapa http://www.autosound.fi/bbd/index.htm Vahvistimen säätämiseen ohjeet löytyy ainakin http://www.powerset.fi/autohifi/ohjeet/vahvistimet-gain.htm
eli tuo ohjelma anto normal vaihtoehdolla viritystaajuudeks 36,84Hz, niin minne tuo subsonicci kannattas sitten säätää jos tuohon kotelon viritän? kun powersetin sivuilla luki että 20-30Hz:iin riippuen kotelon virityksestä.. ja taas fanatic audion sivuilla lukee että säädetään leikkaamaan heti viritystaajuuden alapuolelta ettei elementin liikerata ylity.
Kun kerran subbaria ilmeisesti olet tekemässä, niin päälle 30 hertsin viritykset kannattaa unohtaa, 25 voisi olla melko sopiva tarkoituksiisi. Onnistuukohan 60 litran kotelossa järkevällä putkella? 100 milliä minimi putken halkaisija, mieluummin enemmän, jos mahdollista. Herkkyys paranee, kun koteloa isontaa, sekin kannattaa pitää mielessä. Ja jos uuden kotelon teet, niin kannattaa tehdä kunnollinen, riittävä materiaalipaksuus, tukia tarpeeksi ja tiivis. Kun oletan, ettet kuitenkaan ole tekemässä mitään äänenpainemonsteria, joka viritetään korkealle taajuudelle, jotta saadaan mittausta varten maksimaalinen paine vaan haluat ihan käyttövehkeen, jolla voi popitella lujaa?
kotelo siis on jo mikä on 60l ja siinä on 4tuuman putki joka on säädettävä. niin ja kyllä, ei oo siihen tarkotukseen tulossa että saan vaan mitata huippupaineita, normikäyttöön jolla tosiaan voi popitella mahd. kovasti mutta laskin tuossa autosoundin laskurilla niin pitäs olla 55cm putki että tuo viritys tulis tuolla putkella, joten ei taida se onnistua
Lienee paras, että laitat sen putken niin pitkäksi kuin saa. Selvität viritystaajuuden(vt) vaikka tuolla AS:n laskurilla, haet sellaisen viritystaajuuden, jolla putken pituus vastaa kotelossa olevaa. Sitten säädät subsonicin jonkinverran alle vt:n, vaikka 0.8-0.9x vt. Pitäisi suojata vielä melkoisen hyvin, vaikkei ihan vt:n taajuudelle laitakkaan. Toisaalta, et varmaankaan ihan hertsilleen ilman mittalaitteita tiedä kotelon vt:ta.
Ja vaimennusainetta kannattaa laittaa koteloon, ja sitä kautta tilavuutta lisää ja viritystaajuuden saa hieman hieman alemmaksi kuin ilman.
Kuka sano, että tuolla laskurilla tarvii kotelokokoa laskea? Sillä voi laskea ihan vaan haluamalleen viritystaajuudelle putken pituudekin, käyttää vain sitä (tietokoneen käyttäjästä katsoen) oikean alanurkan refleksiputkilaskuria. Se mitään muuta tarvi. Tietenkäänhän sillä konstilla ei saa mitään edes suurinpiirtein simuloituja vasteita, mutta tarviiko niitä? Refleksiputken mittojahan tässä haluttiin selvittää...
J_A_K:in suosittelemaa 25hz:n viritystaajuutta en (vieläkään) autosubille ymmärrä, en, vaikka kokemusta autolaitteista, toki ihan vaan harrastepojalta, on takana about 12v. Siinä ajassa on tullut aikalaillakin seurailtua autohifi-aiheisia nettifoormeita, luettua erillaisia ahetta ksitteleviä kirjoja lehtä jms. Koskaan en muista törmänneeni yhteenkään autosubikotelosuositukseen, jonka viritystaajuus olisi noin alhainen, kyllä ne siellä 35-38hz:n välillä ovat. Myös pidempään autohifiä, jopa kilpailumielessä, harrastaneiden taholta, olleet. Jokunen kotelokin on siinä ajassa valmistunut. Erinnäisen kerran on siinä ajassa keretty niin omien, kuin kavereidenkin jms. autoihin laitteistoja asennella. Muutamia satoja eri autolaitteistoja kuunnella. Jne. 25hz:n viritystaajuudella tulee todennäisesti aika mielenkiintoinen toistovaste sinne 25-30hz:n tienoille. Kotelokoko pitäisi saada sellaiseksi, ettei se ainakaan korosta tuota ympäristöä yhtään enempää.
Niin, ja sillä 35-38 hertsin virityksellä kyseessä ei ole subbari ja silloin on aivan turha haaveilla kuulevansa tai tuntevansa alle 30 hertsin taajuuksia. Möykkää kyllä saa enemmän aikaiseksi, muttei matalia bassoja.
Miksi suositellaan, se on mielenterveysviranomaisten pohdittava, mutta siis terveellä järjellä ajateltuna (ei ole minun ajatukseni, olenhan pähkähullu sub-sub-sub-wooferisti) 35 Hz viritys on bassokaiutin, ei sub-bassokaiutin. Etenkin refleksikäytössä. Koska refleksikaiuttimen toisto romahtaa noin 24 dB/oktaavi viritystaajuuden alapuolella (siis 12 dB/oktaavi autossa), eli todellakin ne matalimmat bassot sitten katoavat kokonaan kuuluvilta tai rikkovat elementin jos niitä yrittää toistaa ilman ylipäästöfiltteriä. Suljetulla kotelolla tietenkin viritystaajuuden (Fb) voi suunnitella jonnekin ylemmille taajuuksille, koska sitä alemmilla taajuuksilla vaste laskee samaa tahtia kuin auton (tai muun mini-kuuntelukopperon) pieni sisätilavuus niitä korostaa, noin 12 dB oktaavilta. Eli suljetulla kotelolla vaste on vaakasuora viritystaajuudesta alaspäin, jos viritystaajuus sovitetaan sopivasti auton tyyppikohtaisen kulmataajuuden kohdalle. Mitä jäykempi ja pienempi ja tiivistetympi auto on, sitä ylemmiltä taajuuksilta alkaa 12 dB/oktaavi bassokorostuma. Ääriesimekkinä dB-Drag-autot, jotka rakennetaan erittäin jäykiksi, tiiviiksi ja pieniksi. Vastapään esimerkkinä taas on iso rättikattoinen avoauto, joka vuotaa ääniä kuin seula, rätti lepattaa bassojen tahdissa ja jos kyseessä on vanha jenkkilaiva, tilavuuttakin on reilusti, verrattuna Smartiin nyt ainakin. Onkohan joku jo tehnyt painetiiviin erikoisjäreän 3,5 tonnia painavan Smartin, jossa 180 dB paukkuu iloisesti? .
Pitäähän sen taajuusvasteen totta mooses ainakin 18Hz:iin mennä, milläs sitä muuten ne urkumusiikin isoimmat pillit toistetaan? ...tai sitten voidaan palata merenpinnan tasolle ja huomata, että esim. akustinen bassorumpu tuottaa suurimman osan äänestä välillä 50-200Hz ja menee alimmillaan tuonne juuri alle 40Hz, viisikielisellä bassolla taas matala B on luokkaa 31Hz. Onhan se ihan kiva kuull^Z tuntea ne alimmatkin taajuudet, joita tietyistä äänitteistä löytyy, mutta se miten olennaista se on 99% normaalista musiikin kuuntelusta onkin aivan toinen asia.