Kokemuksia kodin ledivalaistuksesta?

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana Dickler, 15.10.2006.

  1. Burana

    Burana Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    12.10.2001
    Viestejä:
    1 036
    Saadut tykkäykset:
    10
    https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/osram-gu10-350lm-himmennettävä-led-kohdelamppu#spst

    Osram gu10 350lm himmennettävä LED-kohdelamppu

    Tuolta tilasin sitten kahdeksan kappaletta samantien. Saa nähdä toimiiko Helmi-sarjan himmennin noiden kanssa suoraan vai pitääkö ohittaa koko roska sokeripalalla. Jos ei ole kiirettä, niin sikapäivien aikaan on yleensä myös postikulut halvemmat.
     
  2. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Päätoiminen Lediaika on minulla alkanut 1.2.2015. Noin 50...55 euroa kuussa sähkölaskuni on (viileinä kuukausina kun ei tarvita ilmanviilennyskonetta) ja tätä rahanhukkaa pyrin pienentämään ledivaloilla ja muilla konsteilla.

    1) Lopetin loistelamppujen käytön helmikuun 2015 alettua. Uusia loisteputkituotteita en enää aio ostaa tai ilmaiseksikaan huolia. Käytän nykyistä 30 watin 2000 lumenin loistelamppuani tilapäisesti joitakin minuutteja kerrallaan jos tarvitsen kirkasta valoa esim. imuroinnin ajaksi. Kunnes sekin lamppu hajoaa. Tai kunnes saan rakennettua 0...4000 lumenin Kirkkaan Ledivalon (osat on jo ostettu, rakenteluvaihe vielä tekemättä).

    2) Pakastin otettiin pois käytöstä. Vaatii elintapamuutosta eli kerran viikossa kaupasta kotiin tultua ahmitaan jäätelöt heti naamariin. Pakastavihannekset saavat lojua jääkaapissa. Kai ne muutaman päivän syömäkelpoisina siellä säilyvät.

    2½) Ensi talveksi rakennan tee-itse-ulkoilmaviilenteisen jääkaapin, eli kompuratoiminen vakiojääkaappi poistetaan käytöstä talvikuukausiksi. Kunhan ulkona on +7 tai sitä kylmempi niin Oivariini säilyy.

    3) Nettimodeemi on nykyään virta päällä vain kun netissä pompin.

    4) Lähiverkkokytkin on päällä vain muutamia tunteja päivässä kun siirtelen datamassoja koneiden välillä.

    5) Tietokoneet lähiviikkoina organisoin paremmiksi (4 kpl 53 W kuluttaville suurin työvastuu ja 400 W imevälle vähäisempi käyttöaika). Tietokoneet vievät eniten sähköä ja saan niistä suurimmat sähkönsäästöt aikaiseksi kunhan järkeistän niiden tehtävät.

    6) 30 tuuman 150 watin monitorin käyttöä pitää saada vähennettyä ja jaettua työtehtäviä pienemmille vähäruokaisemmille monitoreille, tyyliin 20 tuumaa ja 20 wattia tai mitä hassun pientä se nyt söikään.

    7) Ylipäänsä kaikki kännylaturit ja muutkin sähköä hieman mutustavat laitteet otetaan irti sähköistä jos se vain on mahdollista.

    Helmikuun aikana nämä ja muutkin mieleen tupsahtavat sähkönsäästökeinot otetaan käyttöön. Pääsen netissä katsomaan sähkölaitoksen sivuilta kulutuskäppyröitäni ja näen mikä laitemodernisointi/käyttötapamuutos vaikutti parhaiten sähkönkulutusta alentavasti.

    HUOM: EN VOI kytkeä kokonaan virrattomaksi tietokoneita ja littumonitoreita, koska näiden laitteiden hakkuripowerit ottavat sähköjen palatessa valtavan suuren piikkitehon ja sulake palaa. 3 kpl monitorin powereita samassa jatkojohdossa ollen töpseli verkkovirtaan liittäen riittää polttamaan sulakkeen. Automaattisulakekaappini on yliherkkä virtapiikeille. Laitteita saa kytkeä verkkovirtaan vain yksi kerrallaan ja on annettava muutaman sekunnin sulakkeenviilennystauko joka välissä. Joten päivittäiskäytössä tarvittavat tietokoneet ja niiden monitorit saavat olla ikuisesti sähköverkossa ja olen tällöin kyseisten laitteiden StandBy-tehonkulutuksen armoilla.



    MIKÄÄN UUS-INVESTOINTI EI KANNATA. Jokainen uusi ostos, jolla luulee alentavansa sähkönkulutusta, ei ikinä kuoleta investointikustannuksia takaisin sähkölaskun alentumisena.
    Esimerkiksi jos haluaa poistaa 6 W kuluttavan kiintolevyn ja korvata sen 1 W kuluttavalla SSD-asemalla, säästää 5 W sähköä, joka tarkoittaa ympärivuorokautisella päälläololla 5 euron sähkön säästöä VUODESSA. Jos laite on käytössä puolet vuorokaudesta, vuotuinen säästö on vain 2,50 euroa.

    Millaisen SSD:n saa ostettua 2,50 eurolla, jotta se kuolettaisi investoinnin yhdessä vuodessa? Ihan paskan. Käytännössä huonokin SSD maksaa 40 euroa, joten sitä pitää käyttää 16 vuotta ENNEN kuin se alkaa säästää yhtään rahaa sähkönkulutuksen muodossa. Kuka hullu käyttää samaa SSD:tä 16 vuotta jotta se alkaisi vasta sen jälkeen tuottaa säästöjä?

    Sama kaava pätee kaikkeen pienelektroniikkaan, oli se sitten LED-valo, teholähde, kännylaturi, aktiivikaiutin tai mikä hyvänsä. IKINÄ EI SAA KUOLETETTUA SEN HINTAA alentuneena sähkönkulutuksena. Laitteen käyttöikä loppuu kesken ennen kuin se alkaisi säästää rahaa sähkölaskun alentumisena.



    Ledivaloni nykyään syövät sähköä näin:

    0...1 wattia bruttotehoa kuluttaa pari himmeää lediä ympärivuorokautisesti päällä ollen. Energiamittarini ei pysty näin pientä kulutusta kunnolla mittaamaan, mutta 1 euro tämä hupi minulle vuodessa maksaa jos 1 watti näiden takia tehoa kuluu. Tämä valo on yleisvalona kun monitoria tuijotan.

    11 W bruttotehoa kuluu kun kirkastan nuo samat ledit näppiksen naputtelun tai lehden lukemisen ajaksi. 1 watin tehonkäyttö siis muuttuu tilapäisesti 10 W suuremmaksi eli 11 watiksi. Tällaista kirkastumista on ehkä 4 tuntia vuorokaudessa eli vuodessa sähköä kuluu 10 W 4 tunnin päivittäisen lisäkulutuksen takia 1,66 €.

    Keittiössä on yleisvalona runsaan 5 W tehoinen ledi (1,03 A 5,05 V sanoo usb-tehomittari). Sitä ruokkii USB-laturi 1,5 ohmin tehovastuksen läpi. Vastus siis hukkaa 1,5 wattia lämmöksi ja varsinaiseen lediin päätyy vain 3,5 wattia. Energiamittari sanoo 7 W bruttotehoa kuluvan. Surkea powerin hyötysuhde siis, puolet energiasta hukkuu lämmöksi. 15 tunnin polttoaika vuorokaudessa tekee vuosikustannukseksi 4,375 euroa. Tätä lamppua kannattaa hyötysuhteen osalta parannella sitten kun on enempi aikaa.

    Vessassa on noin 6 W bruttokulutuksinen ledikaksikko, mutta koska valo siellä palaa vain sekunteja kerrallaan (silloin kun ikkunasta ei tule tarpeeksi valoa vessaan), niin en edes viitsi laskea paljonko tämä sähkö maksaa. Ledien hakkuripoweri on irti verkosta valo pimeänä, joten 0,0x euroa vuotuinen kustannus vessan valosta ehkä syntyy. Se, että tässä mainitsin tämän valaisimen tietoja, maksoi jo minulle enemmän rahaa, koska 11 W ledivalo on nyt käytössä ja se vei enemmän rahaa tässä naputellessa kuin vessan ledivalaiseminen vuoden aikana!

    Yhteensä asuntoni tämänhetkinen ledivalaiseminen kuluttaa sähköä vuodessa arviolta 7,04 euroa. Kun käytetään kaavaa, jossa 1 watin jatkuva sähkönkulutus maksaa 1 euron vuodessa. Käytännön sähkölasku on hieman pienempikin, riippuen sähköpörssin hinnoista.

    "Sähkön säästämiseksi" ei kovin paljon ole enää tehtävissä minun tapauksessani, kun siis puhutaan valaistuksen osuudesta sähkölaskuun.

    Kuinka kauan metsämökin mummo voi polttaa ainokaista 60 W hehkulamppuaan samalla 7 euron vuosibudjetilla? 2 tuntia 48 minuuttia per vuorokausi.

    Hehkulamppuun verrattuna minun ratkaisuni on parempi, koska valon kirkkauteni riittää ympärivuorokautisesti valaistuna estämään kompuroinnin ja lisäksi valveilla ollessani on riittävän suuri kirkkaus kriittisissä työpisteissä. Koska olen optimoinut asiat omien tarpeitteni mukaisiksi.

    Optimointi toki jatkuu edelleen, eli etsin parempihyötysuhteisia hakkuripowereita ja otan oikeasti hyötykäyttöön aiemmin ostettuja ledejäni, joilla valon laatu ja kirkkaus paranee nykytilanteeseen verrattuna. Valaistuksen sähkölasku saadaan putoamaan 6 euroon... 5 euroon... 4 euroon ja ties mihin.

    Miksi sitten ostan (jahka hieman rikastun) 200 euroa maksavia maailman parhaimpia ledejä huippulaatuisine värintoistoineen? Huvin vuoksi! Mitään taloudellista perustetta kalliiden ledien ostoon ei ole olemassa. Jokainen, joka ostaa kalliita ledejä "hyödyn vuoksi" pettää vain itseään. Kuten laskelmani osoittavat, ökyledi ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin sähkölaskussa tai missään muussakaan säästöhaaveessa.

    Jokainen euro mikä ledituotteisiin uhrataan, on nimenomaan sitä. Vapaaehtoinen Uhrilahja Teknologian Evoluution Alttarille™. Että insinööreille riittäisi leipää suunnitella yhä uudempia ja kalliimpia ökyledejä.

    Otan "entiset uhrilahjaledini" eli vanhat ostokset täysimääräiseen valaisukäyttöön ennen kuin ostan uusia huippuledejä silmieni iloksi. Mitä useampia ledejä, vanhojakin, saadaan palamaan samaan aikaan, sitä paremmalla hyötysuhteella valaisu toimii ja värintoistokin samalla paranee kun eri firmojen erilaiset ledit yhdessä palaen tasaavat toistensa sävyvirheitä.
    .
     
    Viimeksi muokattu: 03.02.2015
  3. aheikkinen

    aheikkinen Tuttu käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    05.04.2007
    Viestejä:
    5 011
    Saadut tykkäykset:
    121
    Mikä olisi se ihmemateriaali, mitä voisi asentaa ledinauhan eteen hajottamaan valon, mutta ilman valotehon heikkenemistä?
    Nauhan yksittäiset pintaledit eivät saisi erottua. Etäisyyttä diffuuserin ja ledin välille on mahdollista tehdä tarpeen mukaan väliltä 2....10 cm. Kyseessä olisi alustava tee-itse-kattolamppu -testailu.

    Ps. kännykän laturit kuluttavat nykyään vain 0,5W tyhjäkäynnillä. Ei ole sen vaivan arvoista kyykätä laturia irti pistorasiasta päivittäin, kun saatava säästö hukkuu laskussa senttien pyöristykseen. Suunnilleen sama pätee modeemeihin ja reitittimiin.
     
    Viimeksi muokattu: 03.02.2015
  4. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Modeemini syö mitälie 10 wattia tms. vaikka siihen ei olisi kytketty mitään muuta kuin puhelinjohto. Netistä päin joku yrittää jatkuvasti kräkätä minulle päin eli modeemi toimii pirun kuumana ja nettiledi vilkuttaa. Siksi on pakko sammuttaa modeemin virtakytkimestä sähköt pois kun en modeemia käytä. Luultavasti modeemini on kräkätty itsenäiseksi botiksi, eli kräkkerit osaavat "ohjelmoida" modeemini aina uudestaan vaikka siihen tekisin tehdaspalautuksen aika-ajoin. Modeemin verkkolaite sentään saa olla seinässä, se kun ei kuluta lähes mitään sähköä ilman modeemia. Tai kuluttaa niin vähän, ettei sitä voi mitata kuluttajatasoisilla mittalaitteilla, eikä voi tuntea mitään lämpöä kosketellessa sitä. Jos jokin laite eli poweri kuluttaa puolikin wattia tehoa, sen tuntee sormella, laite on selvästi huonetta lämpöisempi.

    Laserprintterini saa olla ikuisesti verkossa, se nukuttaa itsensä totaalisesti xx minuutin valmiustilan kuluttua ja valmiustilassakin se syö vain watin tai jotain minimaalista. Vaikka printtaus viekin melkein kilowatin tehon muutaman sekunnin ajan, koko laite kaikkineen kuluttaa sähköä vuodessa olemattoman vähän. Mittasin ja laskin printterin sähkönkulutuksen joskus, ja niin pieni se oli vuositasolla, että en halua edes painaa Power OFF -nappia, koska napin painaminen kuluttaa sitä nappia ja laite voi rikkoutua. Printtaan kaksi A4-arkkia päivittäin eli joudun käynnistämään printterin kerran vuorokaudessa, mutta nukkumaan se menee itsekseen.

    Virtakytkin on ensimmäiseksi rikkoutuva osa kuluttajalaitteissa. Jos mahdollista, kannattaa korvata kiinalaisen alkuperäiskytkimen tehtävä omalla eurooppalaisella kestävällä kytkimellä. Tai puolijohdereleellä, jossa tosin on pieni vuotovirta eli sähköhukka.

    Aion lisätä kunnollisen virtakytkimen ainakin modeemin virtajohtoon, koska modeemin oma painonappi hajoaa jos sitä naksuttelee eestaas useita kertoja päivässä.

    Verkkopistoke on kestävä "kytkin". Jos laitteen oma virtakytkin vaikuttaa heiveröiseltä, laitteen saa virrattomaksi ottamalla töpselin irti. Tietotekniset ja AV-laitteet pitää virtajohdon "katoamisesta" huolimatta aina pitää maadoitettuna, muuten savu nousee jostain laitteesta töpselin liittämis/irtoamishetkellä.

    Esim. GigaLAN-kytkimeni on maadoitusruuvistaan yhdistetty pc-peltikoteloon, jotta virtajohdon poisto ei hävitä maadoitusta.

    Virtakytkimellisissä jatkojohdoissa maadoitus pidetään aina voimassa vaikka nolla ja vaihe katkaistaankin. Tällaisia jatkojohtokytkimiä voi hyödyntää lähinnä keraamisten HITAIDEN sulakkeiden kanssa. Automaattisulakkeet poksuvat sähkökaapissa jos vaikka 6 kpl mitä vain sähkövekottimia yhdellä naksaisulla liitetään verkkoon kiinni.

    Siksipä en voi kytkimellisiä jatkojohtoja käyttää. Pitäisi olla 6 erillistä kytkintä 6-antoisessa jatkojohdossa, eikä sellaisia valmisteta!

    Ledejä EI kannata virroittaa tietokoneiden energialla (usbiliitäntä tai pc-poweri), koska kaapelien induktanssi rikkoo pc-kamaa kun valo katkaistaan pc:n pysyessä toiminnassa. Valon kytkentähetkellä taas pc voi BSOData kun äkillinen virran pois imeytyminen pudottaa kyseisen käyttöjännitteen alle turvarajan ja poweri nukuttaa koneen tai muistipiiri sekoaa alijännitepiikistä. Turvallisin vaihtoehto (ei äkillisiä tehopiikkejä) on kytkimetön ledivalo, joka palaa aina kun pc itsekin on päällä ja valo pimenee samalla kun pc menee nukkumaan.

    Vaikka poweri/emo olisi militaariosilla rakennettu kestämään äkilliset virrankulkumuutokset ja kaapeli-induktanssit, niin pitkät piuhat koneesta lediin kuitenkin keräävät itseensä staattista varausta, joka pääsee plusjohdinta pitkin tietokoneen sisään tekemään tuhojaan viimeistään sitten kun vie sormen lähelle lediä ja kävelee villasukissa ja hinkkaa kissaansa muovilevyllä ja vetelee paperiarkkeja ulos (ESD-suojaamattomista vanhanaikaisista) muovitaskuista. Ihminen ei saa koskea tietokoneen mihinkään muuhun potentiaaliin kuin maahan. Kaikki datasignaali- ja jännitelinjat päästävät ihmiseen kertyneet ylijännitteet tekemään tuhojaan puuceen sisuksissa tai systeemiin liitetyissä muissa laitteissa. Langallinen näppis ja hiiri voi tuhoutua jo ennen kuin sormi edes koskettaa niitä, tai viedä tuhon tietokoneelle asti jos ihminen on karvat pystyssä saattisähköinen ja alkaa hiplata hallintalaitteita.

    Minulla on juuri tämä ongelma kun muovitaskuni ovat vanhoja ja paperien pois veto niistä nostaa varaukseni niin pahaksi, että joudun purkamaan sen näkyväksi ja kuuluvaksi minisalamaksi koskettamalla kookasta peltilevyä ja sen jälkeen vielä erikseen suojamaadoitettua metallia. Ennen kuin voin taas koskea näppikseen. Juu, ostan ESD-muovitaskuja heti kun muistan, ja ESD-maton alleni kun saan rahaa ja niin edelleen. Ennen ostoksia jatkan minisalamointiani "turvallisiin kohteisiin", jotta pc-sälä pysyisi elossa.

    Aina kun staattinen purkaus näkyy valonvälähdyksenä tai kuuluu naksahduksena äänessä, se on niin voimakas, ettei mikään kulutuselektroniikka sitä kestä. Kestää, jos purkaus kohdistuu vain peltikuoreen ja pääsee siirtämään energiansa valtakunnanmaahan.
     
  5. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Ikiliikkuja. Palaan siihen alempana. Ensin omat kokeiluni asian tiimoilta:

    Minä käytän 4-kerroksisen wc-paperin (5 € LIDL kallein laatupaperi 160 palaa/rulla, 10 rullaa) irti revittyjä erillisiä kerroksia diffusoimaan noin 5 watin ledin synnyttämää kirkkautta. Paperikerros sijaitsee 2 cm etäisyydellä ledistä:

    1. Yksi ainoa paperikerros neljästä: diffusoi valoa hieman ja päästää eniten valoa läpi, mutta ledi näyttää liian kirkkaalta läiskältä silmällä katsottavaksi. Varjot ovat onneksi edes hieman pehmenneitä eli paljaan ledin ruman terävät varjot ja pelottavan jyrkkä luonnoton maailma on poissa. Näppiksen naputtelussa on liikaa kontrastia ja sormista tulee haitalliset varjot näppishattuihin. Lehden lukeminen sujuu paremmin kun valo on näin kirkas.
    2. Kaksi paperikerrosta yhä kiinni toisissaan: diffusoi valon selvästi paremmin. Päästää keskimääräisen paljon valoa läpi. Lediä voi katsella silmällä, kirkkaus on alentunut ja valolähde on laajempi, oikeastaan koko paperin pinta-ala toimii valolähteenä ja ledin tarkka sijainti alkaa häipyä. Näppiksen naputteluun tämä on parempi, ei ole liian jyrkkiä varjoja kun koko paperiala valaisee. Lukeminen on hieman hankalaa, valoteho ei ihan riitä. Yleisvalona kuitenkin tämä on mukavampi, varjot pehmeitä ja maailma rento ja luonnollinen.
    3. 3-4 kerrosta kiinni toisissaan: Valo pimenee jo liikaa, oikeastaan valtaosa valosta jää paperin taakse piiloon. Ei saa enää diffuusiohyötyä verrattuna 2-kerroksisuuteen. Ei kannata käyttää. Liikaa valo himmenee; 5-wattinen ledi alkaa näyttää 1-wattiselta eli liian tehottomalta.

    VALKOISTA Voipaperia/Leivinpaperia/Pergamiinia voi käyttää, mutta niissä se diffuusion säätämisen vaihtoehto puuttuu, paperia kun ei saa ohennettua, eli nämä paperit vastaavat monikerroksista WC-paperia ja pimentävät aika paljon valoa. Näiden paperilaatujen läpinäkyvyyttä voi lisätä öljyämällä, mutta samalla voi kadota diffuusiokin, paperista tulee liian läpinäkyvä.

    Lisäksi valoala on "laikukas" koska paperin tuotannossa ei ole keskitytty optiseen tasalaatuisuuteen. No ei ole WC-papereitakaan suunniteltu valodiffuusoreiksi, mutta omituisen hyvin ne siihen työhön silti sopivat, ja absoluuttisella varmuudella halvempaa diffuusorityyppiä ette löydä.

    Mitä maksaa WC-paperi-diffuusori 1-kerroksisena (esimerkki vain, paperilaatuja on loputon valikoima):
    0,50 € per rulla, 200 palaa eli 800 diffuusoria = 0,000625 euroa per diffuusori. Sopii mennä ammattikuvausliikkeeseen kysymään mitä heillä valodiffuusorit maksavat. Miljoonakertainen hinta on elokuvauskäyttöön tarkoitetuissa malleissa, mutta onhan niissä se läpäisevän valon diffuusio vastaavasti täydellinen, eli maisema täysin laikkuvapaa. Koska en ole vielä lottovoittaja, käytän näitä itse kehittämiäni 0,000625 € hintaisia malleja.

    Teipillä minä olen kiinnittänyt diffuusorini alumiiniprofiilin ympärille. Ledi asustaa profiilin uumenissa, jotta profiilin laidat tarjoaisivat mekaanista suojaa ja valokeilan rajausta. Käytän L-profiilia ja U-profiilia tarpeen mukaan ja pari senttiä saadaan ilmarakoa ledin ja paperin välille, joten paperi ei syty palamaan tai muutenkaan ylikuumene. Leivinpaperihan kestää 250 asteen kuumuuden ja ledihän hajoaa jo 80 asteessa, eli ledillä on pirun vaikea sytyttää mitään paperia liekkeihin.


    ------------------------------


    Ikiliikkuja eli valon häviötön diffusointi ei ole mahdollinen nykytieteen vallitessa. Jokin nanohilarakenne kenties voidaan suunnitella sirottamaan valo ilman häviöitä, mutta kyse on erikoisoptiikasta ja hintalapuissa on useita nollia pilkun ikävämmällä puolella.

    Käytännössä diffuusori aina tappaa osan valosta.

    Loisteputkille/hehkulampuille tarkoitetut röpelömuoviset kirkkaat eivät todellakaan kelpaa ledin kanssa, koska maisema muuttuu diskopallomaiseksi miljoonan valoläiskän kakofoniaksi. Jokainen parin millin röpelömuhkura toimii linssinä ja heijastaa ledin kuvajaisen omaan suuntaansa ja tuhannella muhkuralla tuhat lediä pitkin seiniä melskaa.

    Pikkuröpelöiset kirkkaat 0,x mm kohoumilla: sama ongelma, valotäplien määrä vain on moninkertainen ja täplät pienikokoisempia. Liian levoton maisema.

    Maitolasiset läpinäkemättömät eli läpikuultavat mallit toimivat ledeillä hyvin. Mattapinta on tehty hapolla lasin toiseen pintaan, tai muoviversiossa valettu mattapintaisessa muotissa. Toinen pinta on sileä, jotta sen voi pyyhkiä puhtaaksi helpommin. Mattapuoli siis pannaan lediä kohti.

    Materiaaliltaan diffusoivat eli läpipigmentoidut molemminpuolisesti silepintaiset aineet diffusoivat (ja himmentävät) sitä enemmän, mitä paksumpi materiaali on. Lasi tai muovi, molempia löytyy pigmenttisinä. Näiden hyvä puoli on se, että valon sävyn voi muuttaa haluamakseen kun käyttää halutun sävyistä materiaalia. Kannattaa ottaa leditaskulamppu mukaan kun menee (Teollisuus-) Etolaan kokeilemaan millainen muovilevy olisi sopiva. Tai lasiliikkeeseen maitolaseja vertailemaan. IKEA:ssa voi olla jokin halpa käyttöesine, jota voi väärinkäyttää diffuusorina.

    Kankaat ovat huonoja, koska lanka ei läpäise valoa. Sama kuin hyttysverkossa ja metalliverkossa, eli osa materiaalista kertakaikkisesti estää valon etenemisen täydellisesti.

    Mitä lähempänä lediä diffuusori sijaitsee, sitä järeämpi diffuusion pitää olla, eli valoa joudutaan tappamaan sitä pahemmin mitä lähemmäksi lediä diffuusori pannaan. Kyllä se pari senttiä pitäisi rakoa saada ledin eteen.

    Mitä kapeakeilaisempi ledi, sitä kauemmaksi diffuusori pitää sijoittaa. Dedomed-ledi on paras, se säteilee valoa lähes 180 asteen avaruuteen, kun siitä on linssi poistettu tai jätetty kokonaan asentamatta. Sentin päähän voinee diffuusorin pistää. En ole kokeillut näitä ledityyppejä itse.



    Peilaavat diffuusorit eli "appelsiinipinnoitteet" vaativat laajan heijastinalan, muuten valosta tulee ruman laikukas. Mitä kauemmaksi ledistä (= kookas = kallis) peilidiffuusori saadaan, sitä tasaisemmaksi valokuvio tulee. Aivan ledin viereen pantuna mikään kuviointi ei riitä, vaan valo heijastuu laikukkaana ja ledin värisävyvirheet maisemaan korostuvat. Ledihän lähettää eri suuntiin erisävyistä valoa ja peilidiffuusorit pahentavat tilannetta jos ne on väärin sijoitettu. Peilidiffuusori, tyypillisesti paraabelimuotoinen, täytyy suunnitella ledimallikohtaisesti ja sijoittaa tarkasti oikeaan paikkaan suhteessa lediin. Jos ledin ja heijastimen optiset akselit poikkeavat toisistaan, maisemaan piirtyy ovaalin muotoisia väririnkuloita, hyi helvetica sentään.

    Peilidiffuusorin kaveriksi tarvitaan lisäksi sekundaarinen lisäpeili tai heijastimen päähän asetettu läpäisydiffuusori, muuten ei saa ledin silmään näkymistä peitettyä, eli ledi näkyy kirkkaana pisteenä jota ei saa silmällä suoraan katsoa.

    Jos suuntaa ledin ampumaan kaiken valonsa kohti peilidiffuusoria, jotta vain ledin takaosa näkyy silmään, silloin ledi ei häikäise. Tämä vaatii radikaalimpaa jäähdytystä. Pienin optinen haitta tulee lämpöputkesta tai nesteletkusta. Jollain tavalla on ledin kuumuus vietävä ledistä pois, eikä se terminen kanava saisi peittää heijastinsysteemin valoaukkoa liikaa. Jos valoaukko peittyy 10% alalla, menetettiin 10% hyötysuhteesta samantien.

    Peilioptiikoissa ja peilikaukoputkissa tämä valoaukon peittymisen ongelma kierretään asentamalla keskellä oleva pikkupeili läpinäkyvään linssiin, joten vain se pikkupeili itsessään peittää valoaukkoa. Ledin tapauksessa sama kikka ei toimi, on saatava lämmönsiirtoyhteys ledistä optiikan reunan ylitse huoneeseen. Tai toimii, mutta se vaatii KAKSI linssiä, joiden välissä kulkee virtaava neste. Menee liian vaikeaksi.

    Ledin sähkönjohtimet ovat niin ohuita, ettei niistä tule merkittävää valon vähenemää.



    Mitä eroa on heijastavalla ja läpäisevällä diffuusorilla, tai optiikalla ylipäänsä? Hyötysuhde. Hassua sinänsä: käytännön peilaava pinta (esim. hopea) imee valoa pois enemmän kuin läpäisevä optiikka. Vaikka luulisi asian olevan päinvastainen. Ja heti kun peilipintaan kertyy pölykerros tai siihen koskee millä hyvänsä puhdistustavalla, paineilmalla vaikkapa, peili menettää taas prosentin tai pari heijastavuudestaan. Peilaavat tuotteet pysyvät optisesti ennallaan vain hermeettiseen suojakaasuun piilotettuna, että ilman happi ei pääse oksidoimaan peilin pintaa himmeäksi, tai pöly/hiekka/jne. naarmuttamaan.

    Suosittelen läpäiseviä diffuusoreita, ne tulevat halvemmaksi. Jopa niin halvaksi, ettei niiden puhdistaminen kannata, vaan uusitaan koko diffuusori jos se pölyyntyy. Jos vain saa anottua pankista asiaan tarvittavan 0,000625 euron lainan 25-vuotisella takaisinmaksusuunnitelmalla.



    MINÄ käytän molempia diffuusorimetodeita omissa viritelmissäni. Koska alumiiniprofiilini ovat anodisoituneen alumiinin värisiä melko himmeitä, teippaan profiilin sisäpintoihin alumiiniteippiä, jossa on teippiliima toisella puolella ja kromimainen kiilto näkyvällä puolella. Näitä teippejä myydään 50 mm leveänä rullatavarana PiliTeemassa sun muualla.

    Miksi? Paperidiffuusori heijastaa valoa myös takaisinpäin aluprofiilia kohti, ja kun siellä on vastassa kromikiiltoinen pinta, saadaan enemmän valoa pomppaamaan uudestaan kohti diffuusoria ja sen läpi huoneeseen. Ilman kiiltävää teippiä se takaisin kimmonnut valo kuolisi kokonaan pois, jos aluprofiili olisi vaikkapa mattamusta, kuten monet jäähdytyslevyt eli siilit ovatkin.

    Lisäksi teen valonrajaimia samasta alumiiniteipistä. Jos haluan luoda paraabelimuotoisen tee-itse-röpelöheijastimen, käytän paraabelimuotoista möykkyä urosmuottina ja alan teipata sen päälle alumiiniteippiä, kiiltävä pinta kohti muottia eli teippipinta sormiin tahmaten. Muutamia teippikerroksia kun painelee päällekkäin, voi poistaa muotin päältä valmiin heijastinhärvelin. Ei saa kosketella sitä kiiltävää pintaa ikinä millään, koska kiilto katoaa siitä äkkiä.

    Todella röpelöisen pinnan saa aikaan kun ensin ruttaa hellävaraisesti melkein palleroksi tavallista keittiö/uuni-alufoliota (paksumpaa vahvempaa versiota, se ei repeile reikäiseksi niin herkästi kuin ihan vakio ohut keittiöfolio). Vedellään ryppyinen pallero takaisin auki ja asetellaan se urosmuotin päälle ja sen jälkeen alumiiniteipillä kiedotaan+kerrostetaan muoto tukevammaksi heijastimeksi. Koska optisena pintana nyt toimii ruttuinen keittiöfolio, teippausvaiheen voi tehdä liimapuoli kohti muottia, se helpottaa operointia huomattavasti.

    Alumiiniteippiä kannattaa käyttää kerrostamiseen siksi, että metalli "pitää muotonsa" eikä siihen jää jännitystiloja. Jos teippailee heijastimia muoviteipillä tai kangasteipillä rakentaen, heijastin romahtaa kasaan muotista poiston jälkeen, tai ledivalon lämpö pehmittää sen ja heijastin löysenee ja valahtaa lopulta kasaan.

    Ei ehkä kannata uhrata epoksia ja lasikuitua/hiilikuitua tällaisten "kertakäyttöisten" heijastimien tekoon, koska heijastavan pinnan likaantuessa heijastin pitää kuitenkin hävittää parin vuoden välein. On nopeampaa ja halvempaa käyttää keittiöfoliota ja alumiiniteippiä.



    Minulla kaikista tärkein alumiiniheijastimen tehtävä kuitenkin on rajaimena toimiminen. Pääni päällä oleva ledivalo ei saa osua 30-tuumaiseen monitoriin. Valon pitää osua monitorin alle ja näppikseen ja muuallekin ympäristöön, mutta nimenomaan monitoriin se ei saa osua. Alumiiniteipistä on todella helppo käsikopelolla taivutella/kasvattaa juuri sopivan kokoinen ja muotoinen valonrajain.

    Alumiiniteippirulla ja keittiöfoliorulla toki maksavat muutaman euron per ostettava tuote (= 0,0x euroa per tee-itse-heijastin), mutta menkää kysymään elokuva/valokuvausalan liikkeistä mitä siellä maksaa valonrajain ja heijastin. Kolme numeroa on pilkun vasemmalla puolella. Yrittäkääpä selittää sellainen investointi "sähkön säästämisen vuoksi" ledivalon lisävarusteena tarvittavaksi. Taitaa tulla kaulimesta jos ledivalo vaatii Zeiss-merkkisen rajaimen ostoa. Siispä mars Liiteriin tai Piliteemaan teippiä ostamaan ja maitokaupasta ne foliot messiin.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 03.02.2015
  6. vps358

    vps358 Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    3 954
    Saadut tykkäykset:
    292
    Tuo on erittäin yleinen harhaluulo, että kuvitellaan x W parhaimmillaan antavan hakkuriteholähteen ottavan verkosta aina sen x W koko ajan.
    Näinhän se ei ole, vaan siitä saadaan maksimissaan se x W ja muina aikoina kulutus on x-(ottoteho+häviöt) W.
    Itse asiassa se voi olla samaa luokkaa kaikilla tietokoneillasi ja saatava "hyöty" on vain mielentilasi parantumisesta johtuva pseudoefekti...

    Sen sijaan allekirjoitan tuon todistelusi laitehankintojen hinnan kuolettamisesta.
    Markka-aikana vanhemmille piti hommata uusi arkkupakastin, jollon tein vastaavan vertailun eri mallien välillä ja sain energiatehokkaimmalle 100mm eristeiselle mallille takaisinmaksuajaksi huimat 25 vuotta. Sanomattakin lienee selvää, että valinta osui 75 milliset eristeet sisältävään malliin, jolla takaisinmaksuaika oli "vain" 15 v, mutta johon mahtui huomattavasti enemmän tavaraa, jota (silloinen) perhe tarvitsi....
    Nykyään ei 2-henkinen perhe oikeastaan kaappipakastinta kummoisempaa tarvitse (tuli asunnon mukana)....

    T: Vesku
     
    Viimeksi muokattu: 07.07.2015
  7. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Yleisestä harhaluulosta en tiedä mitään, mutta minä listaan vekottimistani MITATTUA TIETOA tai sitten erikseen ilmoitan jonkun lukeman pyöristetyksi summittaiseksi arvioksi, joka perustuu aiempaan kokemukseen vastaavasta tilanteesta.

    Minulla on ollut noin 30 tietokonetta Commodore=64:stä alkaen ja öbaut sama määrä töllöjä/monitoreita, ja kaikista on mitattu kaikki mahdolliset tehonkulutukset kaikissa mieleen juolahtavissa eri moodeissa ja käyttämällä erilaisia kuormituksia (CPU/GPU/HDD/PCIeSSD/jne.) ja ilman niitä kuormituksia. Printteristä ja modeemista ja muistakin on mittaukset tehty, mutta koska en muista ulkoa tuloksia, en voi niitä luetella. Ne mitä lähipäivinä mittasin, vielä muistan ja tarkemmin mainitsinkin.

    Eräskin Win8.1-kone ottaa noin watin ollessaan virta poissa tai Hibernoimassa.
    Noin 4 wattia se mussuttaa Sleep-tilassa (josta kestää max 3 sekuntia nousta takaisin työpöydällä; monitorilla kestää tuo aika herätä, joten en osaa sanoa onko pc sitäkin nopeammin toimintakunnossa).
    85 W pyöreästi idlaus vie, lukema tosin heittelehtii kun käyttis päivittelee ties mitä lokifilettä aika-ajoin.
    Yli 100 wattia IDLESSÄ hukkaantuu mikäli videoplayeri on auki vaikkei video edes pyöri tai mikään muukaan tapahdu. Tämä on Radeonin ajurin bugi, se pitää GPU-kellotaajuudet koholla ja kiihdytyssirut hereillä aina kun jokin videotoiminto tai peli on avoinna, vaikkei mitään GPU-laskettavaa sirulla edes olisi.
    Sitten kun eritasoisia SD/HD-videoita aletaan rautakiihdyttää ja kuvankäsitellä eri moodeilla, tehonkulutus nousee 200...300 wattiin. En ole kaikkia variaatioita kokeillut, mutta ärsyttävä tehosyöppö tämä uudempi kone videon kanssa on (entinen eli nykyinen videokone kuluttaa vain jotain 80...100 W kun sillä katsoo 1080-videota rautakiihdytyksellä).
    3D-kiihdytyksessä yli 400 wattiin kulutus nousee. Sekin vaihtelee sen perusteella paljonko kuvassa on toimintaa. Kun paussaa 3D-testiohjelman liikkumisen aloilleen, että se rendaa samaa maisemaa, jossa tuuli heiluttelee heinää ja puita, niin voi testata erilaisia AntiAliasointiarvoja ja muita muutoksia, niiden vaikutusta sähkönkäyttöön ja kuvanlaatuun. Samalla voi muuttaa ylikellotusarvoja ja saada selville vaikuttaako jokin muutos oikeasti mihinkään. Sähkönkulutus jos lisääntyy niin näytönpäivitysnopeus nousee. Moni säätöarvo ei muuta sähkötarvetta eikä päivitysnopeutta mihinkään, eli jokin muu pullonkaula vallitsee tai jokin turvarajoitus estää säädön aktivoitumisen.

    Käytän muuten SpeedFanilla ohjattua näytönohjaintuuletusta PCIe-SSD-aseman viilennykseen. SpeedFan kiihdyttää GPU-tuulettimien kierroslukua mikäli mikä tahansa mittauksen piirissä oleva levyasema tai GPU itsessään kuumenee tavoitelämpötilansa yläpuolelle. Lienen ainoa kuluttajakäyttäjä, joka soveltaa 300 watin viilennystehon pois imemisen kykyistä R9 290 -näytönohjainta Intel 910 -aseman viilentämiseen. Intel 910 kuluttaa piikkitehoa vain 38 wattia, mutta se tosiaan tarvitsee serveritasoisen tuuletuksen (300 LFM), että takuu säilyisi. Saan pidettyä SSD:n ihan niin viileänä kuin haluan, sen verran radikaali ilman imaisu vallitsee muutaman millimetrin verran SSD:n alapuolella, jossa R9 290 sijaitsee (DELL BTX-kotelo, näytönohjaintuulettimet osoittavat kohti kattoa ja imevät ilmaa ylhäältä alaspäin). Varmuuden vuoksi erillinen 92 mm tuuletinkin on pantu puhaltamaan ilmaa kiinteällä kierrosluvulla SSD:tä päin ylhäältä alas. Naureskelen partaani kun muut Intel 910 -kuluttajakäyttäjät menevät kärventyneitä asemiaan yrittämään takuukorvauksen piiriin. Ei onnistu, asema muistaa maksimilämpötilan, jossa sitä on kiusattu.

    Samoin jäähdytän ledini tarvittavalla tehokkuudella. Lämpöputkisiilillä+tuulettimella 90 W teholedi esimerkiksi. Passiivisesti jäähtyvät aluprofiililla/siilillä alle 6-wattiset.

    1-wattiset ja tehokkaammat ledit tarvitsevat erillistä jäähdytyslevyä. Jotain metallipintaa tai lämmönjohdekeramiikkaa, jonne ledin kuumuus pääsee pakenemaan. Vaikka piirilevyn kuparifoliota, mutta mieluusti erikoispaksua ja molemminpuolista, jossa on tiehein välein rasteroituna kuparoituja läpivientejä, jotta piirilevyn molemmat puolet saavat kosketuksen vapaaseen ilmaan ja ledin kuumuus pääsee poistumaan.

    Hermeettiseen muoviputkiloon piiloon tungettu ledinauha ei ole pitkäikäinen. Puolet putken kehästä pitäisi olla huoneilmalle alttiina olevaa alumiinia. Muoviputkilokin käy, jos se täytetään öljyllä. Kuumuus siirtyy lediarmeijasta öljyyn ja kuuman muoviputkilon pinta-ala riittää jäähdytyslevyksi. Lasiputki olisi parempi lämmönjohde, mutta se hajoaa painevaihteluiden vuoksi ja öljyt valuvat ties minne.

    Myös pienet 0,5 watin pintaliitosledit tarvitsevat erillistä jäähdytystä, niitä ei saa roikottaa ilmassa paljaana. Piirilevyfolio on niiden toiminnan kannalta olennainen jäähdyttäjä. Jos ledin vierellä ei näy leveitä jäähdytysfoliovetoja, niin sellainen kuitenkin saattaa olla piirilevyn takapuolella piilossa, eli ledin keskimmäinen lämmönsiiirto-juotostäplä johtaa läpiviennin kautta taustapuolelle, jossa laaja maafoliotaso toimii ledien jäähdytyslevynä. Piirilevyn takapuoli voi jopa olla lämpöä johtavan 2-puoliteipin avulla yhteydessä kotelopeltiin, ja kotelo on jäähdytyslevy.

    20...100 mA eli 0,06...0,33 watin koivelliset 3 mm tai 5 mm tai 10 mm ledit käyttävät niitä pitkiä koipiaan siirtämään lämpönsä pois. Koivet pitää juottaa tukeviin kuparijohtoihin, joihin lämpö poistuu, tai jos johtimet ovat hentoja ohuita säikeitä, niin silloin ledin jalkoja ei saa lyhentää, vaan ne pitkät paljaat jalat toimivat jäähdytyslevyinä. Piirilevylle kun ledin asentaa, jalat voi lyhentää ja kuparifolio vie lämmön pois ledistä. Oikosulkusuojauksen takia yleensä paljaat jalan osat piilotetaan kutisteletkun sisään, jolloin ledin jäähdytys ja käyttöikä heikkenee.

    Ilman asianmukaista jäähdytystä ledi kärvähtää muutamassa sekunnissa pilalle. Ja vaikkei hajoa heti, niin ledin valontuotto jää pysyvästi alentuneelle tasolle lyhytkestoisenkin ylikuumuusvaurion seurauksena. Jokainen lisäkuumennus pudottaa kirkkautta JA lisää sähkönkulutusta, eli ledin hyötysuhde huononee sen ikääntyessä ja vaurioituessa.

    Jos haluaa kirkkauden pysyvän ehdottoman kiinteänä (animaatiokuvaus, valokuvaus ym.) optisen takaisinkytkennän avulla, niin ledin käyttöikä romahtaa kiihtyvällä vauhdilla. Loppuviikkoina...tunteina...millisekunteina ledin tehonkäyttö nousee pilviin ja se huonontaa ledin terveyttä kiihtyvällä vauhdilla. Itse saa päättää sietääkö 30000 tuntia hissukseen hiipuvaa valoa, vai käyttääkö 3000 tuntia "vakiokirkkautta" eli kasvattaa sähkönkulutusta sitä mukaa kun ledi ikääntyy.

    ALIkellotettuna ledin käyttöikä toki pitenee ilmoitetusta, ja alikellotuskäytössä voi ylläpitää vakiokirkkautta jopa 100000 tuntia, mutta se tosiaan edellyttää, että lähdetään liikkeelle reilusti vajaatehoisena ja noustaan ledin ikääntyessä enintään nimellistehoon asti.

    Ledien käyttöikä on jo nyt liian pitkä suhteessa tekniikan edistymiseen. Siksi minä YLIkellotan ledini, jotta ne kuolisivat ilmoitettua selvästi nopeammin, että uudet ledisukupolvet saadaan käyttöön varhaisemmin kuin vasta 20 vuoden päästä, jonne ledi muuten kestäisi.

    Juu, 4 tunnin ledipoltto päivittäin nimelliskirkkaalla moodilla = 1460 eli pyöreästi 1500 tuntia vuodessa, joten 30000 käyttötunnin kestävä ledi puksuttaa 20 vuotta. Ihan liian pitkä aika. Tänään ostettu ledi on vuonna 2035 antiikkinen tehosyöppö rumalla värintoistokyvyllä. Ihan kuten tänään on antiikkinen tehosyöppö 20 vuotta vanha vuoden 1995 tietokonekin 2-värisellä vihermusta-kuvaputkimonitorillaan. Vai oliko niissä jo peräti 256 eri väriä silloin? En muista ulkoa. Kuten ei kukaan muista vuoden 2015 lediteknologiaa vuonna 2035.

    Olen saanut rikottua vasta pari teholediä. Yksi kaunissävyinen 5 watin Luxeon sekä pari kiinalaista 3-wattista olen kärventänyt kuoliaaksi. Pari muuta vanhaa huonoa teholediä on poistettu ennenaikaisesti käytöstä järkyttävän ruman värisävyn vuoksi. Loput ovat edelleen elossa tai käyttöön ottamatta. Tulee ostettua liikaa ledejä niiden tarpeeseen nähden. En näemmä ehdi polttaa rikki kaikkia ledejäni, vaikka ylikellotan niitä. Pitää jatkossa ylikellottaa entistä rajummin. Mokomat kiusankappaleet, jotka eivät suostu hajoamaan. Tai sitten osaan jäähdyttää ledini "liian hyvin" eli valmistajan ohjeita paremmin. En suostu vajaakykyisen jäähdyttämisen avulla rikkomaan ledejäni, se kuvastaisi amatööripellemaista toimintaa. On ammattimaisempaa rikkoa ledit nestetyppiviilennyksen alaisena...

    .
     
    Viimeksi muokattu: 04.02.2015
  8. JJtalo

    JJtalo Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2010
    Viestejä:
    161
    Saadut tykkäykset:
    1
    heh, jotenkin alkoi hymyilyttään kun aloin ynnäileen omien valon sähkönkulutusta. Kärjestä löytyy autotalli, katossa 18kpl 58w loisteputkia = 1044w, tähän liiketunnistimella toimiva led työmaavalaisin (20w) ja irralliset autonhinkutus/maalausvalot (4kpl 2x58w) = 1528w ! Ulkona valona 16kpl x 20w halogeenejä = 320w, nämä vain koristamassa talon seinää eivätkä käytännössä valaise mitään, tulevat kyllä vaihtumaan ledeiksi (pihan teko ens kesänä, sinne vois laittaa jo etukäteen ledejä). Nämä tosin palavat välillä yötä myöten, joten syövät nyt talven aikana jonkin verran.
    Eli parannettavaa olis melkosesti, myös sisälle pitäis vielä vaihtaa spotteihin ledit ja ruokapöydän lamppuun 3kpl e27 ledejä. Noille loisteputkille ei vaan vielä oo keksitty järkevää led-korviketta, ainakaan sen hintasta ei oo tullut vastaan että kerkeisivät maksaa ittensä joskus takas.

    Edit. Niin ja kiitokset dvb-g:lle päivänpiristyksestä :) Sai taas hekotella itekseen
     
    Viimeksi muokattu: 04.02.2015
  9. TheRealThing

    TheRealThing I WANT TO BELIEVE Tukijoukot

    Liittynyt:
    03.05.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    658
    Onko kohtuuhintaisia (E27) LED-päivänvalolamppuja saatavilla?
     
  10. jusylin

    jusylin Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.10.2007
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ostin wc:n peilin reunoilla oleviin valoihin G9-kantaisten halogeenien (18W, 2800K, 205 lumen tai 25W) (kuvassa 2 alinta) tilalle LEDit
    https://www.dropbox.com/s/49a4pqtrh8...63813.jpg?dl=0

    Dealextreme (HZLED G9 3W LED Bulb Warm White 3000K 384lm SMD 3014 (220V) US$ 3,60):
    http://www.dx.com/p/hzled-g9-3w-384l...5#.VMiP3cscT5o

    Mistä voisi johtua, että vaikka valot eivät ole päällä, LEDit palavat himmeänä:
    https://www.dropbox.com/s/67ky4j5k3b...63930.jpg?dl=0

    Vasta huomasin, että LEDien käyttöjännite on speksien mukaan 220V. Onkohan tässä syy...?

    Testasin toisessakin vessassa ja havainnot, joita oma ymmärrys ei riitä selittämään:

    Lamppuja on siis 2 kpl, yksi peilin kummallakin puolella.
    Toisessa LED, toisessa halogeeni: --> LED ei pala himmeästi valojen ollessa pois päältä
    Molemmissa LED: --> LEDit palaa himmeästi valojen ollessa pois päältä
    Toisessa LED, toisessa ei mitään --> LED palaa himmeästi valojen ollessa pois päältä

    Muiden valojen päällä/suljettuna olo ei LEdien palamiseen vaikuttanut.
     
  11. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Minäpä selitän asian ja joku kolmas tulkatkoon tämän maallikon kielelle:

    1) Halogeenilamppu. Tai mikä tahansa muukin hehkulankainen lamppu pimeänä ollessaan vastaa lähes oikosulkua eli hehkulangan vastus on kylmänä erittäin pieni. Yleismittarin ohmialueella voi mitata lampun vastusarvon jos haluaa. Järeillä projektori/autovalopolttimoilla tarvitaan konduktanssimittaria kun yleismittarin kyvyt eivät riitä alle yhden ohmin tarkkaan mittaamiseen. Eniweis, kylmän hehkulangan ohmiarvo on jossain nollan ja parin sadan ohmin välillä ja tämä on oleellista muistaa, vaikkei tarkka arvo edes olisi tiedossa.

    2) Ledi. Jotta paljas ledi alkaisi tuottaa valoa, se tarvitsee volttiluokan jännitteen, vaikka varsinainen teho ja virta ledin lävitse olisi mitättömän pieni. Esimerkiksi 0,001 mA virralla 2 voltin kynnysjännitteellä tehoa kuluu ledissä 0,002 milliwattia eli 2 mikrowattia. Mitätön teho, mutta ledi silti tuottaa pikkuruisen valomäärän, vaikkei valaisekaan ympäristöään. Näkee suunnistaa lediä kohti, mutta ei näe lukea lehteä näin hennossa valossa.

    3) Teholähde. Mainittu 2 mikrowatin teho voi imeytyä lediin ihan mistä tahansa lähteestä, jopa kissan kävely ohi nostaa staattisuuden tasoa ja ledi kirkastuu. Nyt ei kuitenkaan kannata spekuloida mistä miljardista eri vaihtoehtoisesta kohteesta minimaalinen teho lediin voi siirtyä, se ei ole oleellista tämän replyn opetuksen kannalta. Kukaan ei tiedä mistä se teho lediin hyppää sinun tapauksessasi, kaikki voivat vain arvailla. Mittauksia tarvittaisiin totuuden selvittämiseksi. Teho nyt vain tulee jostain oudosta paikasta ja sillä sipuli. Vuotovirta, induktio, noituus, menninkäinen... lista on pitkä.

    4) Synergiametamorfoosi. Mitä tapahtuu kun ledi JA halogeeni (tai mikä vain hehkulanka) liitetään rinnakkain eli samaan valaisimeen? Käy niin, että ledin rinnalle ilmestyy "lähes oikosulku" ja samalla hetkellä "ledi katoaa maailmasta". Teknisesti ajateltuna helposti ymmärrettävä lopputulos, mutta maallikon silmin katsoen tällainen lamppujen yhdistelmä lähenee noituutta. Ohmin laki selittää onneksi kaiken, noituutta ei asiaan liity.



    Mainittu 2 mikrowatin jostain mystisesti ilmestyvä teho hakeutuu helpoimman reitin luokse ja juoksee hehkulangan lävitse mieluummin kuin ledin lävitse. Sähkövirtaus eli elektronien pomppiminen kulkee aina helpointa reittiä pitkin, pienimmän vastuksen lävitse.

    Energia kulkee nyt vain hehkulangan lävitse. Jännitetaso ledissä laskee alhaisemmaksi kuin pelkän ledin ollessa olemassa yksinään. Hehkulanka lähes tappaa jännitetason, koska mystisen teholähteen antoimpedanssi on liian suuri, teholähde on liian "joustava". Riittävän jäykällä teholähteellä asiat olisivat aivat toisin, mutta nyt puhutaan vain olemassaolevasta tilanteesta ja miten se nyt ilmenee ja miten se selitetään auki.

    Oletetaan huvin vuoksi, että hehkulangassa olisi 100 ohmin vastus. Ja että mikälie-mystinen-teholähde edelleen jaksaa tuottaa saman 2 mikrowatin tehon.

    Jännite on tällöin 0,0141421 volttia eikä ledi voi silloin loistaa, koska se tarvitsee voltin tai useamman voltin alkaakseen tuottaa minkäänlaista valoa. Ledi on pimeänä alle kynnysjännitteensä suuruisilla jännitteillä. Missään ledissä ei ole 0,0x V kynnysjännitettä. Voltti tai kaksi volttia pitää olla ennen kuin ledi "käynnistyy".

    Virta on tällöin 0,141421 milliampeeria (shit, valitsin huonot esimerkkilukemat, tämä luku ikävästi muistuttaa äskeistä volttilukemaa ja hämmentää maallikon matemaattisia kykyjä) ja se sinänsä kyllä riittäisi ledille pienen valon tuottamiseen, mutta pimeänäpä ledi pysyy kun kaikki virta karkaa hehkulankaan. Ledi ei kuluta virtaa käytännössä lainkaan.

    Ledi "katoaa olemasta" jos sen rinnalla on kylmä hehkulanka. Voit yrittää mitata hehkulangan vastusarvoa tai hehkulangassa näkyvää minimaalista jännitettä samalla kun liität hehkulangan rinnalle ledin ja otat ledin pois. Mittari ei rekisteröi mitään. Sama jos liittäisi hehkulangan rinnalle pahvinpalan tai kumilenkin, niilläkään ei ole vaikutusta hehkulangan sähköisiin ominaisuuksiin.



    Jos siis haluaa kokonaan "pimentää" ledit niiden ollessa OFF-asennossa, riittää kun ledin rinnalle liittää minkä tahansa hehkulampun tai vastuksen. Kunhan se hehkulanka tai vastus kestää hajoamatta myös sen jännitetason, joka ledille päästetään silloin kun ledi loistaa ON-asennossa. Suosittelen hehkulampun lisäämistä jos on kyse verkkojännitteisistä vekottimista, ettei tehdä tulipalokonetta. Lampun teho saa olla olemattoman pikkuinen, alle watin tehoinen merkkilamppu tai vastaava. Senkin hehkulanka riittää tappamaan lediloisteen.

    HUOM: tämän pimentäjävastuksen täytyy sijaita riittävän lähellä lediä (alle parin metrin päässä). Eipä ledi pimene jos pimennysvastus viedään kilometrin pituisten piuhojen päähän. Paras paikka vastukselle/hehkulampulle olisi ledin kannassa eli liitinpinneissä. Pienjänniteledeille helppo modaus, mutta verkkojänniteledeille vaarallinen paikka lisäillä yhtään mitään ylimääräistä.



    Kun ihminen koskettaa ledin yhtä koipea, sekin voi riittää ledin valon käynnistymiseen. Viimeistään sitten kun ledin toiseen koipeen liitetään sähköä johtavaa ainetta (tiskipöytä, lämpöpatteri, metallihenkari, jatkojohto, usbikaapeli...) ja toiseen ledikoipeen koskee ihminen, ledi alkaa loistaa. Kuten olen itsekin testannut ja jossain täällä asiasta raportoinut.

    Mitä "pidempiä antenneita" ledin koipiin liitetään, sitä kirkkaammaksi ledin tuottama valo muuttuu. Myös antennien eli piuhojen asennolla on vaikutusta. Kannattaa kokeilla siirrellä piuhoja eri asentoihin tai kiepeille, niin saa rakennettua ilmaisen merkkivalon vaikka valokytkimen löytämiseksi pilkkopimeässä. Nolla euroa paristokulut, akun lataamiseen tai muuhunkaan. Yksi ainoa ledi ja pöllittyä paukkulankaa muutama metri ja näin on ilmainen merkkivalo luotu.



    Miksi ledi + hehkulamppu sitten ylipäänsä kumpikin voi loistaa kirkkaana silloin kun valaisimeen kytketään päävirta eli ON-asento napsautetaan päälle?

    Siksi, koska jännite nostetaan riittävän suureksi (jännite ylittää ledin kynnysjännitteen sekä ylittää hehkulangan hehkujännitteen) JA teholähde jaksaa ruokkia kumpaakin valonlähdettä riittävällä teholla. Ohikävelevän kissan "teho" ei riitä hehkulangan valontuoton käynnistykseen, mutta paljaan yksinäisen ledin kynnysjännite ylittyy jos kissa hieroo turkkiaan ledin yhteen koipeen ja ledin toinen koipi on kiinni jossain metallissa tai viereisessä kissassa.



    Siinä oli yksinkertaistettu selvennys yhdestä tilanteesta. Käytännössä tilanne on paljon monimutkaisempi, johtuen mm. siitä, että ledin kanssa sarjassa ja jopa rinnan on "jotain" tuntematonta, jonka lähdeparametreja ei ole minulle annettu tiedoksi. Selostin paljaan ledin kanssa ilmeneviä ilmiöitä ja kun lediin liitetään muuta sälää, tilanne monimutkaistuu ja selitysten määrä nousee potenssiin X.

    Jännitearvot eniten muuttuvat. Kun siis mittaa ledilampun ylitse näkyviä jännitteitä valot poissa tai päällä, niin jännitearvot poikkeavat aiemmin kerrotuista. Variaatioiden määrä on loputon, mutta muutama vinkki silti, jotta voi soveltaa aiemmin kerrottua käytännön tilanteeseen:

    A) "Ledi+sarjavastus" eli halvin mahdollinen virransäätelymetodi ledien käyttämisessä. Jos lamppuolion sisällä on ledi ja sen sarjavastus, silloin lamppuotuksen koivista kun asioita mittailee, niin kaikki jänniteasiat ovat suurempia kuin 1...4 volttia per ledisiru. Esim. 12 voltin tasajänniteledissä voi olla 1 tai 2 tai 3 ledisirua sarjassa, plus loputon määrä tällaisia ledisarjoja rinnakkain.
    12 voltin vaihtojänniteledissä voi olla jopa 5 ledisirua sarjassa, plus loputon määrä niitä sarjoja rinnakkain. Lisäksi näissä on tasasuuntaussilta ja mahdollisesti konkka. Ilman tasasuuntaussiltaa pelkällä yhdellä diodilla tasasuunnattuna ledisiruja voi olla sarjassa 3 kpl ja niitä sarjoja rinnan haluttu määrä. Yhden diodin ledilamppu tosin välkkyy ärsyttävällä tavalla 50 mustaa + 50 välähdystä sekunnissa, joten kahden diodin ratkaisu on käytännössä halvin vaihtojännitemalli. Mitä isompi konkka, sitä vähemmän välkkyminen häiritsee. Koska konkka on kallis, on halvempaa lisätä diodeja.

    B) "Ledi+jännitemuunnin" on normaalimpi rakenne ja pakollinen ratkaisu 230 voltin lampuissa. Ei ole taloudellista käyttää sataa lediä, että pärjäisi simppelillä tasasuuntauksella+vastuksella+konkalla. On halvempaa pudottaa jännite alemmaksi, jotta pärjätään pienemmällä ledimäärällä. Jännitemuuntimellisissa ledeissä on kaksi tilaa: 1) muunnin on hereillä ja toimii ja komentaa lediä, 2) muunnin ei ole tajuissaan eikä kontrolloi lediä. Kun mitataan tilannetta 1 niin nähdään vain muuntimen ulospäin näyttämä tilanne, tehomuunnoksen ensiöpuoli. Toisiopuoli eli ledipuoli on piilossa eikä ledin arvoja pääse mittaamaan. Kun käyttöjännite pudotetaan niin matalaksi, että jännitemuunnin ei ole käynnistynyt (tilanne 2), silloin päästään mittaamaan vekottimen sisuskaluja hieman pidemmälle. Tai kaikki riippuu millainen muunnin siellä vastassa on, mutta joka tapauksessa se on päästänyt ledin "irti" ja ledi on nyt alttiina himmeälle loistamiselle, kunhan edes ledin yhdessä koivessa olisi yhteys ulkomaailmaan. Jos vehkeessä on täydellinen galvaaninen erotus, lediin ei pääse mitenkään käsiksi, mutta ledi voi silti hehkua himmeästi siksi, koska muuntimen toisiopuolella on keloja tai johdotuksia, joihin ympäröivä sähkömagnetismi pääsee imeytymään langattomasti, vaikka langallista yhteyttä ei ole olemassa.

    Jännä ilmiö voi tapahtua kun "kissajännitettä" lisätään jännitemuuntimellisen ledilampun koipiin:
    Lamppu siis on kytkettynä jollain tavalla ympäröivään maailmaan, jotta jokin sähkönjohde voi toimia antennina ja imeä pikkuista tehoa ledin syötäväksi.
    - Kun piuhojen kautta lediin imeytyvä jännite on pieni, niin ledi alkaa loistaa, mutta jännitemuunnin ei jaksa vielä lähteä käyntiin. Ledi kirkastuu sitä enemmän mitä enemmän sille saadaan imettyä mystistä hajatehoa; kaapelien pidennys kirkastaa valoa.
    - Jossain vaiheessa jännitetaso nousee niin ylös, että muunnin lähtee käyntiin. Silloin ledi luultavasti sammuu, koska muunnin käyttää hakkurointiinsa enemmän tehoa kuin ledin hentoon loistamiseen äsken tarvittiin. Muunnin kuluttaa kaiken tehon itseensä, joten tehoa ei enää riitä ledin loistamiseen. Valo tavallaan sammui kun piuhoja saatiin pidennettyä tietyyn rajaan asti eli antennin tehokkuus ylsi käynnistämään hakkurin.
    - Kun piuhoja pidennetään entisestään tai nostetaan kunnollisen teholähteen jännitetasoa vieläkin suuremmaksi, jossain vaiheessa ledi alkaa taas loistaa, ja tällä kertaa se loistaa lamppuobjektin sisäisen hakkurin ohjaamana. Jos hakkuri on ohjelmoitu kirkastamaan lediä ottojännitteen mukaan, niin lediä kirkastetaan sen mukaan millaisella jännitteellä kapinetta ohjataan. Esim. 6...24 voltin toiminta-alueen omaava ledilamppu syttyy loistamaan himmeänä 6 voltilla ja kirkastuu maksimiinsa kun se saa 24 volttia syötäväkseen. Kiinteäkirkkauksinen malli taas pitää ledin yhtä kirkkaana vaikka lamppuun ajaisi mitä tahansa jännitettä 6...24 voltin alueella.

    Lyhyesti sanottuna jännitemuuntimelliset ledit voivat olla "epämääräisessä" himmenä loistavassa tilassa TAI hakkurikomennettuna täysin pimeänä TAI hakkurikomennuksella määrätyssä kirkkaustasossa.

    PWM-ledilampuissa eli himmennyksen sietävissä ledilampuissa hakkurilogiikka pidetään järjissään konkkaan varastoidulla energialla ruokkien myös niillä hetkillä kun lamppuun ei mitään energiaa anneta. Jos lamppuuun on ohjelmoitu välkkymätön valontuotto, ledi loistaa nätisti vilkkumatta sillä kirkkaustasolla millä himmenninlaite pätkimistään ulostaa. Vaikka himmennin siis antaisi 10% kirkkauskomentoa eli 100 kpl 1 ms energiapulsseja sekunnissa, ledille menee tasainen 10% nimellisteho, eli 10 watin maksimitehoinen ledi loistaa tasaisella 1 watilla. Bruttotehoa ledi ottaa tällöin noin 1,1...1,2 wattia. Tämä teho imaistaan niiden hetkellisten 1 ms sähköpiikkien aikana, piikkitehoa otetaan noin 12 wattia.



    Ohmin Lain mukaisia laskuja voi itsekin laskeskella nettilaskurilla:
    http://www.1728.org/ohmslaw.htm

    Kissan Turkin sähköntuottotehoa voi itsekin laskeskella nettilaskurilla:
    http://www.tämäonloppukevennys-jotenlinkkieitaatustitoimi.htm
    .
     
    Viimeksi muokattu: 18.02.2015
  12. jusylin

    jusylin Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.10.2007
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitos DVB-G varsin kattavasta selityksestä!

    Voisiko selitys maallikon kielellä siis kuulua: "Jostakin" tuleva jännite kulkiessaan ledin läpi ylittää ledin kynnysjännitteen ja saa sen palamaan himmeästi hyvin pienellä virralla. Samasta jännitteestä aiheutuva virta ei kuitenkaan riitä sytyttämään halogeenia?

    Yritin laskeskella vuosittaista hintaa ledin palamiselle DVB-G:n mainitsemien arvojen, "0,001 mA virta ja 2 voltin kynnysjänniteä --> tehoa kuluu ledissä 0,002 milliwattia". Ovatko a) em. arviot todenmukaisia ja b) laskelmani oikein tehty? Hintaa vuoden yhtäjaksoiselle palamiselle tulisi vain

    0,000 000 002 kW x (24 x 365) h x 8 snt/kWh = 0,0014016 snt

    Vaikuttaako ledin jatkuva palaminen ledin käyttöikään millään tavalla? Onko ledin jatkuvasta palamisesta mitään vaaraa? Muuta huomioitavaa?

    E: Tämä (http://www.dx.com/p/hzled-g9-3w-384...ite-light-lamp-white-220v-300225#.VOTagi61c-I) siis ehkä hivenen liian himmeä. Mitä (esimerkiksi) dealextremen lamppua suosittelisitte tilalle? Meneekö jo aivan liian kirkkaaksi: http://www.dx.com/p/jr-led-g9-8w-60...ght-mini-bulb-ac-220-240v-329042#.VOTb8C61c-I ?
     
    Viimeksi muokattu: 18.02.2015
  13. JJtalo

    JJtalo Käyttäjä

    Liittynyt:
    13.12.2010
    Viestejä:
    161
    Saadut tykkäykset:
    1
    Juurikin noin sen voi selittää lyhennettynä.
    Arvot on oletettavasti villejä veikkauksia, mutta suuruusluokkaa tuonnepäin. Oikeat arvot pitäisi mitata, eli paljonko johtoihin hikoilee sitä sähöä.
    Veikkaan että ledin elinikään tuolla ei ole minkäänlaista vaikutusta.



    Tuli nämä vaihdettua airamin ledeiks, minimanissa oli 3 kpl 9,95e = 40e. Vanhoja kun otin irti niin olivatkin 35w, eli sähköä ovat hörppineet 420w. Ledit ovat 4,5w ja kirkkaammat mitä halogeenit, värilämmöksi muistelen paketissa olleen 2800, ovat miellyttävämmän näköiset kuin kynttilänkeltaiset halogeenit. keskimäärin 3 tunnin polttamisella maksavat itsensä vuodessa takaisin, sitten toivotaan että kestävät vähintään sen mitä valmistaja lupaa niin ei tarvitsisi seuraavaan 14 vuoteen vaihtaa :)
    Nousi vähän led kuume, jospa vaihtais tässä lähiaikoina kaikki lamput sisältäkin ledeiks, jonkin verran tuotakin jo alottanut( kokeeks ostin 3kpl e27 keittiöön ja hyvä tuli )
     
    Viimeksi muokattu: 18.02.2015
  14. joonak

    joonak Käyttäjä

    Liittynyt:
    10.02.2006
    Viestejä:
    105
    Saadut tykkäykset:
    0
  15. jusylin

    jusylin Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.10.2007
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Plafondien vaihto edennyt pikkuhiljaa. Toiseksi viimeisen kohdalla vastaan tuli ongelma, katosta tuleva ruskea piuha puuttuu, sinisiä on kaksi kappaletta:

    https://www.dropbox.com/s/5owojdk3pvzwdew/20150228_110214.jpg?dl=0

    Osaisiko joku sanoa VARMASTI, kumpi sinisistä (kuvassa oikean puoleinen vai vasemman puoleinen) täytyy kytkeä uuden plafondin L:ään (ruskea)?

    Ja miksi sähkömies on päätynyt tämän plafondin kohdalla muista poikkeavaan kytkentään??
     
  16. säätäjä

    säätäjä Käyttäjä

    Liittynyt:
    06.10.2015
    Viestejä:
    28
    Saadut tykkäykset:
    5
    Ei ole väliä kummin päin kytket lamppupäässä, seinärasiassa pitää olla vaihe oikealla
     
  17. jusylin

    jusylin Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.10.2007
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Koska olen täysin amatööri näissä hommissa, on pakko varmistaa! Kumpi tahansa sinisistä piuhoista käy siis plafondin L:ään (jolloin toinen sininen kytketään plafondin N:ään)? Tarkoitatko seinärasialla kytkintä, jolla lampun saa päälle/pois?
     
  18. Don MC

    Don MC Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    19.05.2005
    Viestejä:
    1 163
    Saadut tykkäykset:
    17
    No, johan on kytkentä! Ihan varmastiko oikea sähkömies tuon on aikoinaan tehnyt?

    Osaatko yhtään kertoa mihin nuo MMJ:t (valkoiset kaapelit) tuosta kattorasiasta menevät? Lähteekö esmes kuvassa ylempänä oleva virtakytkimelle? Silloin voisi olettaa, että ylempi ruskea menee virtakytkimelle ja ylempi sininen olisi paluukarva kytkimeltä (ylempi KeVi ei tuolloin ole kytketty mihinkään). Se selviää jos irroittaa seinässä virtakytkimen ja katsoo, onko siihen kytketty tuo ruskea ja sininen karva.

    Jos asian laita on näin, niin kuvassa ylempänä oleva sininen karva on ohjattu vaihe ja tulee lampun L-terminaaliin (karvaan voisi kietaista mustan sähköteipin merkiksi).
    Alempi kaapeli tulee siinä tapauksessa sähkökeskukselta.

    Syy moiseen kytkentään on mitä ilmeisimmin se, että sähkäriltä on loppunut sellaset piuhat joista löytyy ruskea ja musta piuha ja hän on käyttänyt yleisemmin saatavilla olevaa Sin/Rusk/KeVi -kaapelia (löytyy kaikista rautakaupoista). Tämä on tietenkin sääntöjen vastainen kytkentä, mutta mitään "palovaaraa" ei ole, kunhan tosiaan tietää mistä nuo eriväriset karvat tulevat.

    EDIT: Säätäjä tarkoitti seinärasialla pistorasiaa, eli tuttavallisemmin töpseliä. Niissä vaihe on oikealla (tai alhaalla, jos töpseli on "kumollaan").
     
    Viimeksi muokattu: 28.02.2015
  19. jusylin

    jusylin Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.10.2007
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllä tuo on oikean sähkömiehen tekemä kytkentä.

    Irrotin seinästä virtakytkimen etuosan

    https://www.dropbox.com/s/fcrujs8a63l1367/20150228_213442.jpg?dl=0

    Näyttäisi siltä, että ruskea piuha tulee kohtaan L (vasen yläkulma) ja sininen piuha kohtaan "nuoli alas" (vasen alakulma). Tihrustamalla näkyy myös kelta-vihreä piuha, mutten saa selvää meneekö se johonkin. Uskaltaako ruuveja ruveta itse aukomaan (sulake ensin pois päältä) ja onko se ylipäätään tarpeen? Osaatko Don MC (tai joku muu) varmasti sanoa tämän perusteella kuinka lamppu tulee kytkeä?

    Edit: oma päätelmä Don MC:n viestin perusteella on, että kytken valaisinrasian kannen kattoon seuraavasti
    ylempänä oleva sininen piuha - L
    alempana oleva sininen piuha - N
    keltavihreä - maa

    Menikö oikein? JOS L ja N menisikin väärin, mitä tapahtuisi?
     
    Viimeksi muokattu: 28.02.2015
  20. Don MC

    Don MC Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    19.05.2005
    Viestejä:
    1 163
    Saadut tykkäykset:
    17
    Jos sulakkeen nappaa päältä pois, niin uskaltaa kyllä löysätä noita kahta kehyksen ruuvia ja irroittaa kytkin. Ruuveja ei tarvi irroittaa kokonaan, vaan vain sen verran että kytkintä saa hieman kierrettyä ja otettua pois.

    Arvaukseni taisi siis osua oikeaan. Kattorasian kuvassa alempi kaapeli tulee sähkökeskukselta ja sen voi olettaa olevan kytketty oikein sähkökeskukseen (Ruskea = L, Sininen = N ja KeVi = Maa). Alempi ruskea on kattorasiassa jatkettu huppuliittimellä ja lähtee ylempänä virtakytkimelle. Virtakytkimeltä se palaa sinisen värisenä ja menee kattovalaisimelle. Ylempi KeVi on tuskin kytketty mihinkään. Sen pää on jätetty kuorimatta, eli ei ole tarkoituskaan kytkeä mihinkään.

    Summasummarum: Ylempi sininen = Ohjattu L (virtakytkimeltä). Alempi sininen = N. Kuorittu KeVi = Maa. Nämä tulevat kattovalaisimeen.
    Ruskeat = L (menevät virtakytkimelle). Kuorimaton KeVi = ei mitään.

    Oma päätelmäsi osuu siis oikeaan. 101% varma en tottakai parin valokuvan perusteella voi olla. Mutta itse kytkisin valaisimen tämän päätelmän mukaisesti. Jos tuossa on ennenkin ollut toimiva valaisin, niin kytkemällä kummin päin tahansa saa toimivan valaisimen.
    Jos kattovalaisimeen menevät L ja N väärin päin, niin se ei vaikuta toimintaan millään lailla.

    En itse ole sähkäri, mutta valosähkön karvat ovat kyllä suht hyvin hallussa.