Hei, ajattelin kysäistä onko täällä kenelläkään kokemuksia Adam audion monitoreista, lähinnä A7:sta? Olisi mukava kuulla muiden mielipiteitä kyseisistä aktiivipöntöistä. Itse olin hankkimassa alunperin joko Genelecin 8030A:t tai Dynaudion BM5A:t. Pääsin kuitenkin kuuntelemaan Adam A7:ja ystäväni luona, jonka jälkeen olin myyty. Omaan makuun päihitti nuo genet ja dynkyt suht kirkkaasti! Erittäin tarkka sointi ja mainio stereokuva. Diskantti on ribbon-mallinen, toimii todella tarkasti. Hieman halvemmalla lähtevät vielä kuin genet tai dynaudiot Äänentoistoa käytän suurimmaksi osaksi musiikin kuuntelemiseen, miksaamiseen sekä masterointiin. Setuppina tällä hetkellä on Choruksen compact 662:set sekä vertigo xls 07 -subbanen. Koska olen tottunut Choruksen soundiin, jätän ne noiden Adamien kylkeen A/B -setuppiin Eksyin tänne foorumeille zipmanin mainioiden subimittausten kautta, kiitos niistä! Ja terve kaikille. t
Alkukesästä ostin A7 parin tietokonemonitoreiksi, kuulostivat paremmilta kuin vastaavat Genet (diskantti, stereokuva). Siitä lähti lumivyöryefekti: vanhat isot pääkajarit ja 2x250W NAD 208 lähtivät, sitten tuli ADAM SA3 tilalle, nyt pitäisi saada SACD-monikanvatoistoa. Vaaralliset vehkeet nuo ADAMit, rahanmenoa... helmeilevän kaunis ääni, muuten.
Minulla on nyt ollut viikon verran Adamin A7: käytössä ja täytyy kyllä todeta, että nämä ovat yhdet parhaista lähikenttämonitoreista mitä olen kuullut. Äänikuva on uskomattoman tarkka ja syvyyttä piisaa. Luultavasti tämä johtuu tuosta ribbonista, joka toistaa kaiken 2,2kHz:stä ylöspäin. Diskantti on mukavan pehmeä mutta saundi ei kuitenkaan ole tumma. Muuten soundi on todella neutraali, puhdas ja väritön. Ääni on aika erilainen verrattuna vastaaviin Genelecceihin (8030) tai Dynaudioihin (bm5a). Jos on mahdollisuus, kannattaa käydä kuuntelemassa Itse ostin nuo Soundatalta mutta näemmä St. Paul's Sound myy noita 355e kappale.
Löytyykö Adamin kaiuttimien mittaustuloksia jostainpäin nettiä? Edam itse ei niitä ainakaan ilmoita mikä sytyttää jo ensimmäisen hälytysvalon pro-valmistajan ollessa kyseessä.
Adamin diskantit eivät ole ribbonit, sitä nimitystä saa käyttää vain alkuperäisistä alumiinisista nauhoista. Tosin nuo AMT:t (http://en.wikipedia.org/wiki/Air_Motion_Transformer) tai ART:it (kuten ADAM niitä kutsuu) taitavat olla jonkin verran paremmat kuin ribbonit. Muistaakseni joistain vastaavista elementeistä olen nähnyt mittaustuloksia jotka olivat ihan kohtuullisia, niistä siis ei ilmennyt mitään huolestuttavaa kuten resonansseja tms. Sivuvaste tietty on pieni ongelma ainakin M&D Maximuksen kanssa jossa on kyllä isohko AMT disu (http://www.soundstagenetwork.com/measurements/speakers/mark_daniel_maximus_monitor/). Herkkyys laskee kyllä alaspäin mentäessä kuin lehmän häntä joten heleätä on sointi, jonkinlainen suuntain tekisi poikaa ja nostaisi herkkyydenkin järkevälle tasolle (siis noissa M&D:ssä, Adameissa voi olla pientä eroa sen suhteen). Noiden AMT:eiden kanssa pelanneet eivät välttämättä pidä kaikista niiden ominaisuuksista. Koska elementti on pinta-alaltaan suhteellisen laaja sen vaihetoisto ei ole ihan täsmällinen (vähän samaa vikaan kuin linjadiskanteissa). Noissa A7:ssa ei kyllä sitä ongelmaa ole kuten esim. Mark&Danielin isommissa malleissa. A7 arvio SOS:ssa: http://www.soundonsound.com/sos/nov06/articles/adam.htm
Olet aivan oikeassa En tiedä tuon art:n mittauksista, tällä hetkellä joudun arvioimaan omalla korvalla Makuasioitahan nämä ovat, mutta jo viikon käytön jälkeen täytyy todeta että näillä voi sekä kuunnella musiikkia että tehdä töitä, ja musiikkia onkin tullut kuunneltua paljon lähipäivinä :thumbsup:
http://www.proaudioreview.com/article/1962 Tuolta löytyy jotakin mittaushavaintoja kyseisistä kaiuttimista, käyriä ei tosin ole. Minulle on tänään tulossa behringerin mittamikki, jonka jälkeen pääsen itse mittailemaan noiden vastetta pienessä kuunteluhuoneessani
maverick: http://home.snafu.de/adam-audio/downloads/aes_paper.pdf löytyi tuolta adamin sivuilta kun vähän kaivoi. mittauksia art-diskantista. Eilen sain ensimmäisen truerta-mittaukset tehtyä kotioloissa, suht hyviltä näyttävät käppyrät postaan ne myöhemmin
No jopas löytyi kämäinen moniste. Yhtä hyödyllistä tietoa kuin ko. lafkan johtokunnan perämoottorin pakokaasukäppyrä vuodelta -82. Tästä mallia Aatamin audiolle ja muille viikunanlehti -amatööreille miten kaiuttimien käppyrät pitää datasheetissä ilmoittaa:
käy maverick kuuntelemassa itse ääni on aika erilainen kuin Geneleceissä, mutta väittäisin että kaiutin on jopa tarkempi kuin G:n vastaavan hintaluokan vermeet. Ja olen siis tehnyt Geneleceillä töitä useita vuosia. edit: täytyy vielä todeta, että en ole merkkiuskollinen. Adamin kaiuttimia kuulin itse ensimmäisen kerran kesäkuussa. Nyt olen Adam-fani.. kunnes löydän paremmat.
No jos ääni on neutraaliuden perikuvaan verrattuna "aika erilainen", kierrän ko. pöntön tällä puheella kahdeksan kilometrin päästä. Jos haluan "aika erilaisen" kuuloisen kaiuttimen, valintani on jo totem arro (ei ansaitse suuria alkukirjaimia). Näennäistä tarkkuutta soundiin (kyllä, soundiin. Neutraalius l. ei "soundia" on jo menetetty) saadaan esim. nostamalla vastetta "sopivasta" kohtaa hiukan koholle yms. hanuroinnilla. Ilmankos Edami ei saitilleen käppyröitä ole ilennyt laittaa, kohderyhmään l. pro-asiakkaisiin sillä saattaa olla melko paljon vaikutusta.
kun puhun erilaisesta äänestä, tarkoitan diskantteja jotka eivät ota korville tunnin käytön jälkeen. Ja ääni on aineettomampi kuin G:llä. Vaikka toistavat tasan saman mitä ah niin puhtaat Genelecit. Ja omaan "ammattilaisen" korvaani adamit kuulostavat neutraalimmilta kuin Genet. Mutta turha tästä on vääntää kai jollet edes halua kuulla noita pönttöjä. Ja kyllä ne genelecitkin on hyviä vekottimia, ottaisin mielelläni vaikka tohon kylkeen vertailukohteiksi.. mutta en tarvitse, noilla kun miksaa niin todella hyvin soi muillakin kaiuttimilla.
Eli g:t on tarkoitettu kuuroille vain vapaakenttävastetta tuppukorvaihmisille, jotka tuijottaa käppyröitä kuuntelematta ja vertailematta kaiuttimia? Olihan siellä aes_paper.pdf:ssä paljon enemmän infoa, kuin sinun g:n vastekäppyröissä, joten miksi vain tuollaiset taajuusvastekuvat vain pitäisi ilmoittaa?? PS. Ja g:hän on pitkään ollut pienellä, koska ei ole mitään syytä käyttää isoa alkukirjainta.
Niin parasta, vääntöä siitä että mikä kaiutinmerkki ansaitsee nimensä kirjoitettavan isolla kirjaimella. No ihan sama, meidän isällä on isommat rukkaset kun teidän isällä.
Pääsia on, että Genelec saa palstatilaa. Ei tuosta kovin montaa viestiä tarvitse ylöspäin mennä kun näkee, että sama peelo taas vauhdissa. "Genelec dvdplazan topicceihin, makso mitä makso" tuntuu olevan tunnari erään puuaivon kallossa. Sori mauton läppä, menee vaan hermot tyhjän vouhottajiin.
Korvia on tunnetusti erilaisia kaksi kertaa enemmän kuin niiden käyttäjiä. Tämänkin takia kunnon mittaukset pähkinänkuoressa datasheetin välityksellä ovat studiokaiuttimena itseään kaupustelevalle esoteerimerkille välttämätön todistus performanssista. Hifipuolellahan vasteita harvemmin ilmoitellaan mutta universaalina spedeilykenttänä vastaavaa ei toisaalta ole olemassakaan. Ammattiaudion puolella on toisin. Tai sitten valmistajalla on tuotteessaan jotain hävettävää. Tarkkailukaiuttimeen mistä minkäänlaisia mittaustuloksia valmistaja ei ilmoita, en luottaisi. Onhan erikoistekniikoita ja kirjainlyhenteitä mm. MDE, DCW, jne kotoisellakin valmistajalla ja saitillaan tarjolla näistä selvitystä animaatiolla ja ilman, täydelliset datalehdet löytyvät (mistä tuokin kaappaus on otettu), jne mutta kyse ei ollut tästä. Adamin monisteesta kupatussa melkein kymmenen vuotta sitten päivätyssä AES-paperissa esitellään erikoista elementtikonstruktiota. Ok, se ei riitä mihinkään eikä luottamus nouse kovin korkealle, kopiokonetta sentään osaavat käyttää. Yksityiskohtaista tietoa juuri kyseisen kaiutinmallin suorituskyvystä kaivataan eikä tällaista yleis-BS:ää.
Vertailin Adameita Genelec 8020 kanssa. Diskantti on selvästi kirkkaampi kun säätöihin ei ole koskettu. Sointi on "miellyttävä", mutta ei neutraali. Sointi on sekoitus neutraaliutta pienellä ylikirkkaudella, joka "parantaa erottelua". Suurin miinus on heppoiset kotelot. Kun naputtelet kotelon sivuseinää, huomaat rakenteen ohuuden ja jäykkyyden puutteen. Tällainen kotelo aikaansaa runsaasti koteloresonansseja, jotka värittävät ääntä. Vahvistimet kuumenevat ja laitteen takaseinässä onkin tekstattuna varoitus, jonka mukaan ne voivat kuumentua sen verran, ettei niihin voi koskea ! Genelecin valettu kotelorakenne on aivan eri tasoa, jäykkä ja resonoimaton. Genelecin ääni ei rasita pitkäänkään kuunnellessa ja sointi on erittäin rauhallinen.
Vilkaisin nopeasti Dynaudion, Mackien, Tannoyn ja Questedin sivuilta monitorien datasheetit. Mikään näistä valmistajista ei ilmoittanut mittauksia. Kaiketi ne kaikki ovatkin niin huonoja etteivät kehdanneet niitä ilmoittaa.. Toki olisihan se hyvä jos niitä käppyröitä julkaisisivat, mutta eihän tuo taajuusvaste tosiaan kerro kuin osan totuudesta.