Kiintolevy ja PC

Keskustelu osiossa 'Topfield' , aloittajana pekkajp, 21.01.2011.

  1. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Kuumin paikka kapineessa on moottorin alue, levyn pohjassa näkyvä pyöreä muutaman sentin halkaisijainen pullistuma. Ja tätä kautta pakastimen kylmyyskin pääsee erittäin tehokkaasti kiekkoihin. Kiekot saattavat jopa jäätyä ennen laitoja, jos moottorin jäähdytys on hyvin suunniteltu.

    Siispä kannattaa ensin lämmittää levy tasaisen lämpimäksi, vaikkapa uunissa 40-50 asteessa, se on sallittu lämpötila kaikille kiintolevyille.

    Sitten levy kääritään lämpöeristeeseen niin, että pohjapuoli ja laidat eristetään hyvin. Polyuretaanivaahtolevyllä eli retkipatjalla tai vastaavalla. Kansi jätetään paljaaksi, ainakin kannen keskialue.

    Levyn mennessä pakkaseen, sen kansi jäätyy ensimmäisenä ja kiekot viimeisenä. Ikävä kyllä kannesta voi sitten käytön aikana tärinän vuoksi "sataa lunta" tai jopa vettä ylimmän kiekon yläpintaan, ja silloin data tuhoutuu.

    Eli lumisadeturvallisempaa olisi jäädyttää ensiksi pelkät laidat, koska laidoilla oleva lumi/vesi valuu laitoja pitkin alas eikä osu kiekkoihin. Mutta silloin kasvaa riski, että paksu alumiini laidoissa siirtää kylmyyden liian tehokkaasti moottoriin ja kiekkoihinkin, eli nekin ovat huurteessa ja jääkiteiden pinnoittamia.

    Kiintolevyihin suunniteltu jäähdytyksen optimointi tosiaan taistelee pakastinkokeiluja vastaan.



    Datanpelastusfirmoilla tietenkin on omat salaiset tutkimustuloksensa jäätymisongelmien ja pakastamisen etujen saralta, mutta eivät taatusti julkaise niitä, joten yritys+erehdys-menetelmällä tavallisten pulliaisten pitää keksiä mikä on paras menetelmä pelastaa datoja kotioloissa. Pääasia, että mahdollisimman moni tallaaja paljastaisi kaiken mitä on kokenut (myös epäonnistumiset ja olosuhteet) ja mitä arvelee syyksi epäonnistumiseen tai onnistumiseen. Joku tilastotieteilijä voisi kokemuksien perusteella löytää yhteisen tekijän, joka selittää lukuisat epäonnistumiset tai onnistumiset.

    Yksi minun levyni odottaa yhä pakastinkokeiluja, levy kuoli aikanaan hitaasti edeten. Kaksi muuta hajonnutta levyä ei pakastinkokeista hyödy, se ovat saaneet äkillistä fyysistä osumaa ja ammattipelastus on ainoa vaihtoehto niille.

    Minun tietotaitoni ei vielä riitä minulle itselleni, en siis uskalla pakastaa levyäni vielä. Odottelen pari vuotta, josko joku viisaampi keksisi/paljastaisi parhaan tavan pelastaa data kylmennysmetodin avulla. Missään tapauksessa en kuuntele "levy on hermeettinen"-menetelmää koskevia neuvoja, koska minun levyni ei ole hermeettinen vaan filtterihuohottava.
     
  2. vjhl2000

    vjhl2000 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.12.2009
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hieman ihmetyttää miksi tuo TopfHDRW tiedonsiirto ei onnistu tuon räkin kanssa. Onkos se levyn jumpperointi nyt ihan varmasti oikein asetettu ? Jos tiedonsiirto ei onnistu sillä uudellakaan kiintolevyllä, unohda se räkki ja kokeile asentaa tuo levy suoraan pc:n PATA-väylään, jumpperointi tällöin tietty slavena. Itselläni on ollut useampikin erilainen ide/usb adapteripalikka käytössä, eikä niiden kanssa ole ollut tuollaista ongelmaa.

    Ja jos on tarvetta yleensä siirrellä enemmän dataa pc:lle suosittelen tuunaamaan paremman usb-liitännän tähän tyyliin http://www.cyvr.de/topfield/
    Itse olen tuunannut sekä 5100, että 500 mallit ( kuva liitteenä ), tiedonsiirtonopeus kasvaa noin kymmenkertaiseksi, siis turbomoodin verrattuna, 1G siirtyy alle minuutissa.

    Ja jos tuo digiboxi on tosiaan jo peräti 2,5v vanha, on jo todella korkea aika tarkistaa powerin jännitteet. Ei mikään ihme, jos jumittaa.

    Jos itselläsi ei ole tarvittavaa yleismittaria, lainaa joltakin. Mutta lue nuo ohjeet ennenkuin alat mittailemaan jännitteistä boxia.
    https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=84028
    http://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_TF5X00/Kondensaattorien_vaihto
     

    Liitetyt tiedostot:

    • 500.jpg
      Tiedostokoko:
      31,2 KB
      Katsottu:
      60
  3. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    1) PATA-levyn kun asettaa oikosulkupalalla CS-moodiin, kuten minä aina teen, ei tarvitse loppuikänään miettiä mihin kohtaan kaapelia minkäkin levyn liittää (tietokoneen sisällä siis).

    Joskus pistän levyn kaapelin keskimmäiseen liittimeen ja pään liittimen jätän tyhjäksi. Vaikka teknisesti ottaen tämä on laitonta signaaliheijastusten vuoksi, mutta toimiipa se levy siinäkin yksinään. Etenkin jos levy on iäkäs (heikkolaatuiset linjapuskuripiirit) ja lattakaapeli laittoman ylipitkä (46...100 cm), kannattaa minimoida etäisyys levystä emolevyyn ja pitää levyä Slave-paikassa eli kaapelin varrella eikä siis kaapelin päässä Master-paikassa.

    Liian pitkästä 2-paikkaisesta PATA-kaapelista voi jopa tehdä yksipaikkaisen tee-itse-Slave-Only-kaapelin kun leikkaa irti toisen liittimen ja ylimääräisen kaapeliosuuden. Silloin kaapeli ulkonäöltään sekoittuu Master-Only-kaapelin kanssa, eli kaduntallaaja on aivan haavi auki kun levy ei toimi, vaikka se on "kaapelin päässä" ja pantu "Master"-moodiin. Ulkoapäin ei näe kumpaako tyyppiä kaapeli edustaa. Vaan eipä hätää, kun tottelee universumin tärkeintä sääntöä numero 1) niin levypäs toimii aina, modatuissakin kaapeleissa ja kaikissa liitinpaikoissa.
     
  4. lasset

    lasset Uusi jäsen

    Liittynyt:
    01.11.2010
    Viestejä:
    39
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ihan hyvää tietoa kovalevyistä ja enpä tosiaan tiennyt, etteivät kaikki levyt välttämättä ole hermeettisesti suljettuja.

    Semmoinen kommentti ny kuitenkin, että on sillä kait vähän levyllä ja levyllä eroa? Ei kait kukaan rupea jotain digiboksin sisällä ollutta levyä Norman-IBAS:lle Norjaan lähettämään elvytettäväksi? Eihän siellä sellaista sisältöä ole, jota kannattaa tuhansilla euroilla elvyttää?

    Joten sinänsä kommentti ettei uskalla kokeilla pakastinkikkaa levyyn kuulostaa vähän ylivarjelulta? Levyhän on jokatapauksessa menetetty jo eikä sen pelastamiseen suurta määrää aikaa tai rahaa kannata laittaa?

    Mut ihan hyvää tietoa vastaisen varalle kun on tärkeämmistä levyistä kyse.
     
  5. jusky

    jusky Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ennen pakastamista yms. kannattaa kokeilla ihan kiintolevyn kääntämistä kyljelleen. Olen kerran yhdestä levystä saanut tietoja pelastettua ko. konstilla. "normaalissa asennossa" kiintolevy heitteli sinistä kuvaa windowsissa, mutta koneen kääntäminen kyljelleen (tai vaihtoehtoisesti pelkän kiintolevyn kääntäminen) tuo sen verran lisäaikaa, että tiedostoja ehtii kopioida muualle. Tämä auttaa ilmeisesti, jos kiintolevyssä on jotain mekaanista väljistymistä laakerissa tai lukupäässä. Kiintolevyn kääntäminen erilaiseen asentoon "pudottaa" välykset tiettyyn paikkaan ja levy toimii jälleen. Tämä on vain arvailua, mutta joku tämmöinen täytyi olla ainakin siinä minun tapauksessani.
     
  6. pekkajp

    pekkajp Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    No ei varmasti monikaan digiboksin omistaja enkä minäkään lähetä levyä tuhansien eurojen korjaukseen, kaiken tuon minunkin levyn sisällön saa varmasti DVD:nä tai netistä ja uusinnathan pyörivät koko ajan.

    Mutta tässähän on kyse ongelman selvittämisestä ja ratkaisusta ja harrastelusta enemmänkin. Tässähän oppii koko ajan uutta ja kuten mainitsit hyvää tietoa tulee kun lukee tätäkin threadia. Jatkakaamme harjoituksia...
     
  7. lasset

    lasset Uusi jäsen

    Liittynyt:
    01.11.2010
    Viestejä:
    39
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos nyt muistat kontekstin kuitenkin ennenkuin lämpiät, pekkajp

    DVB-G esitti, että pakastekikka voi pilata levyn lopullisesti (siis kuntoon josta sitä ei palauta enää Norman-IBAS:kaan).

    Pointti, jonka syvempi järki ei ihan mulle avautunut. Koska konteksti on kuitenkin että puhumme digiboksin levyvainajasta, emme mistään korvaamattoman arvokkaasta firman myyntikontaktit sisältävästä läppärin levystä, josta ei ole ainuttakaan varmuuskopiota 5 vuoden ajalta.

    Jos esitys oli, että ongelma ratkeaa jättämällä pakastekikka tekemättä ja pistämällä levy hyllylle (odottamaan lottovoittoa?), niin mulle ei ainakaan ihan auennut, mikä ongelma siinä ratkaistiin? Kerro.
     
  8. lasset

    lasset Uusi jäsen

    Liittynyt:
    01.11.2010
    Viestejä:
    39
    Saadut tykkäykset:
    0
    Toi pointti ei mulle oikein aukea.

    Mikset muka uskalla pakastaa? Mitä oikeasti tärkeää sulla voi niillä levyillä muka olla (oot seisottanut niitä hyllyllä risana jo 2 vuotta!)

    Kuulostaa vähän hifistelyltä toi "lumisadeteoria", ei se nyt kovin yleistä voi olla, sen verta monelle toi pakastinkikka on toiminut ihan käytännössä!
     
  9. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Kun levyn antaa olla rauhassa, datalla on suurin mahdollisuus pelastumiseen. Pelastuspalvelufirmojen teknologia kehittyy, hinnat jatkuvasti halpenevat. Ideaali pelastushetken rajapyykki ohitetaan silloin kun pelastettava kiintolevymalli on niin harvinainen, ettei sille enää ole olemassa sopivia varaosia. Minä odotan päivää, jolloin palvelun hinta on alimmillaan ja varaosia vielä löytyy. 5-10 vuotta saatan vielä odotella, sitten hintataso lienee siedettävä. Max 300 euroa voisin maksaa yhden levyn pelastuksesta, eli tonnilla saisi 3 levyä takaisin henkiin, mutta vain jos datat oikeasti pelastuvat. Ja 10 vuotta minulta hyvinkin kuluu ylimääräisen tonnin ennakkosäästämiseen.

    Jokainen tehköön omille levyilleen mitä haluaa, mutta jos homma menee mönkään, siitä on syyttäminen vain itseään.

    Data muuten tuhoutuu aivan samalla tavalla, oli se sitten mpeg2-elokuva, lisensiaattityö tai elämän mittainen päiväkirjatallenne. Jokainen arvioikoon itse onko pelastaminen tarpeellista ja taloudellisesti järkevää. Mitä tärkeämpi data, sitä kauemmas kiintolevystä omat näpit pitää viedä. Pelkkä levyn fyysinen liikuttelu voi raapia dataa pilalle jos lukupää makaa kiekon pinnalla ja roska on siinä välissä.



    Tärkein varoitus opittavaksi on se, että pelastustapahtumia on yksi kappale. Jos operaation tekee itse ja raapii kiekot hileiksi, toista pelastustapahtumaa ei ole, se juna meni jo. Varminta on antaa ammattilaisten tehdä se ensimmäinen ja ainoa pelastusoperaatio. Ammattimenetelmillä tehty pelastusoperointi ei tuhoa dataa. Kotimenetelmillä "pelastaminen" voi olla täydellistä tuhoamista.

    Lotto+tuulipukukansan luonteeseen luonnollisesti kuuluu, että tekee mieli itse ensin kokeilla kepillä jäätä eli katsoa saako euron kustannuksilla (pakastimen sähköt) miljoonan päävoiton (datat pelastettua). Lottovoittajia tässä maassa on, kyllä, mutta tuleeko sinusta seuraava lottovoittaja jäisen kiintolevysi kanssa? Vai jääkö käteen arvotonta magneettista pölyä...

    Joskus pelastustapahtumia on useita peräkkäisiä. Eli data ei tuhoudukaan tee-itse-pelastuksessa. Tällöin, jos ei saa datoja pelastettua itse, on vielä mahdollista antaa levy ammattilaisten käsiin. Näissä onnellisissa tapauksissa levyn pinnat ovat säilyneet ehjinä ja jokin muu seikka estää datan pelastamisen (lukupää rikki, moottori rikki, elektroniikka rikki).

    Jos TIETÄÄ, että jokin tuollainen kriittinen osa on rikkoutunut ja estää datan lukemisen, silloin on järjenvastaista mennä pakastamaan levyä. Pakastin ei osaa juottaa katkennutta käämilankaa tai tehdä muitakaan komponenttivaihdoksia.

    Esim. jos salamanisku (tai tikipoksin powerin ylijännite) on polttanut levyn sähköisiä osia rikki, silloin ei saa mennä pelleilemään pakastimen kanssa. Pitää toimittaa levy ammattipelastukseen.

    Pakastaminen tepsii vain yhdenlaisiin ongelmiin, mekaanisiin jumituksiin.

    Kylmyys voi tepsiä myös toisenlaisiin vikoihin, puolijohteiden väsymisiin/ESD-piikkivaurioihin. Puolijohdekomponentit voivat olla osittain rikki, jolloin ne eivät toimi huonelämpötilassa, mutta toimivat viilennettäessä. Näissä elektroniikkavikatapauksissa pitää viilentää vain piirilevy komponentteineen, ei saa viilentää mekaanisia liikkuvia osia. Homma vaatii lyhyiden piuhojen juottamista kiintolevystä piirilevyyn ja lämpöeristettä kiintolevyn ja piirilevyn väliin. Peltier-elementillä tai nesteblokilla (pakastimessa neste viilennetään) kylmennetään piirilevyä komponentteineen, kunnes elektroniikka tulee järkiinsä. Voi joutua lämmittämään/eristämään elkoja ja muutenkin säätämään eri komponenteille eri lämpötasoja, jopa nestetyppeä joillekin osille. Mutta tämäkin kikkailu on datalle turvallisempaa kuin koko kiintolevyn pakastaminen.

    Kaduntallaaja luultavasti ei osaa päätellä onko vikatyyppi mekaaninen vai sähköinen, eikä osaa valita oikeaa korjausmetodia. Sattuman kaupalla korjausmetodi (pakastaminen esimerkiksi) voi osua oikeaan, mutta yhtä hyvin voidaan valita täsmälleen väärä menetelmä eli datat varmuudella tuhoava.
     
  10. lasset

    lasset Uusi jäsen

    Liittynyt:
    01.11.2010
    Viestejä:
    39
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tämä tuulipuku on kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että jos kovalevy makaa hyllyllä pölyyttymässä 10 vuotta, ilman että sitä kaivataan, niin tuskin siellä mitään elämää suurempaa tärkeää on.

    Kestääkö muuten kovalevy (levyn magneettisuus) loputtomasti säilytytystä käyttämöttömänä? Olen ymmärtänyt, ettei kestäisi. Elektroniikka kait freeshaa levyn magneettitäpliä kun niitä käytetään?
     
  11. pekkajp

    pekkajp Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Juu, ei ole tarkotuskaan lämmetä :)
    Kokeilin eri koneessa ja eri käyttiksellä tuota levyä, sama juttu, jumittaa.
    Viikonloppuna jatkan kokeiluja.
     
  12. vjhl2000

    vjhl2000 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.12.2009
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    0
    Oletko koko ajan käyttänyt sitä räkkiä näissä kokeiluissa vai suoraan PC:n PATA väylään ? Entäs oletkos jo kokeillut sillä uudella levyllä tätä TopfHDRW siirtoa ?
     
  13. pekkajp

    pekkajp Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Räkkiä olen käyttänyt kokoajan ku on läppäri vaan käytössä, ns. tower-mallia ei ole enää kämpillä.


    Kokeilen tätä huomisaamuna ja ilmoittelen sitten miten kävi. Jos tuo uusi levy toimii normaalisti niin silloinhan tuo räkki on OK.

    Laitan myös tuon vanhan levyn takaisin Topfieldiin kiinni ja jos se edelleen toimii siinä jotenkuten, niin siirtelen sillä nuita tallenteita Altairin avulla minkä pystyn. Tämän jälkeen jätän sille vanhalle levylle jotakin ja ihan näin "loppuhuipennukseksi" laitan sen pakkaseen muutamaksi tunniksi ja kokeillaan toimiiko tuo pakkas-teoria :thumbsup:
     
  14. paaton

    paaton Käyttäjä

    Liittynyt:
    22.03.2005
    Viestejä:
    848
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mittaa ihmeessä se topparin jännitekkin samalla, ei kait digiboxienkaan kuulu noita levyjä syödä parin vuoden välein.
     
  15. pekkajp

    pekkajp Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Uusi levy toimi moitteettomasti räkin kanssa TopfieldHDRW-ohjelmassa

    Laitoin vanhan rikkinäisen levyn kiinni boksiin ja sain siirrettyä tavaraa Altairilla yli 30 gigaa ilman jumimisia läppärille

    Virtoja en mittaillut vielä, pitää perehtyä siihen paremmin

    Pakaste-jutun kokeilen myöhemmin kun nuo loput ohjelmat siirtelen tuolta pois
     
  16. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Minulla on tarpeettomia ikäloppuja (myös 5 tuuman) kiintolevyjä, mitä lie antiikkiromuja. Voisin piruuttani tehdä niille pakastinkokeiluja, yrittää tietoisesti jäähileen muodostamista tai muuta jäynää. Että saisimme valokuvattua todisteita jään olemassaolosta tai sen puutteesta.

    Datoja niistä en pysty lukemaan, kontrollerikortti puuttuu (ajalta ennen PATA-liitännän keksimistä). En edes tiedä kenen ja mitä datoja levyillä on, huutokaupparoinaa ne ovat.

    Levyt ovat matkalla koristeeksi lasikaappiin, avoimena, mahdollisesti lukupäätä heilutella huvin vuoksi, esim. bassomusiikin tahdissa. Toisaalta "VU-mittari-kiintolevy" on helpompi tehdä nykyaikaiselle 3 tuuman levylle, joten isot 5 tuuman möhkäleet mieluummin hitsaan muodottomaksi metallimöykyksi eli tuhoan niiltä datat. Tai jätän koristeeksi avattuna.
     
  17. janilxx

    janilxx Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.08.2004
    Viestejä:
    3 174
    Saadut tykkäykset:
    0
    En nykyään useinkaan lueskele näitä Topfield-threadeja, mutta huomasin DVB-G:n vastanneen tähän threadiin ja päätin sen vuoksi lukaista tämän läpi.
    Enkä pettynyt :D

    Kyllä nämä jutut lauantai-illan huumoriohjelmat voittavat hauskuudellaan mennen tullen :p
     
  18. pekkajp

    pekkajp Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0

    Löytyisikö nuista mittaus- ja kondensaattorien-vaihtotöistä yksinkertaisempia ja vaikka kuvilla varustettuja ohjeita jostain...?
     
  19. bluray

    bluray Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.01.2011
    Viestejä:
    223
    Saadut tykkäykset:
    1
    Ainakin minun toimittamissa kondensaattoriseteissä tulee mukana työohje värikuvilla. Mittaamisestakin löytyy ohje, mutta lopetin sen toimittamisen koska mielestäni: jos joutuu ohjeita mittaamiseen kysymään, niin silloin ei ole riittävän kokenut mittaamisen suorittamiseen. Jännitteellisen hakkurin mittaamisen harjoittelua ei kannata ainakaan 230 VAC primary switching flyback-hakkurilla aloitella vaan kannattaa ymmärtää jättää se osio väliin ja siirtyä suoraan kohtaan: konkkien vaihto. Miksi? Koska siinä ei aloittelija ota jännitetyön riskejä, jos sen oikein (ohjeiden mukaan) tekee.

    Ei sitten mitään viisastelua tähän perään, että kuinka joku on elämänsä ensimmäisenä jännitetyönään mitannut nuo konkat ja selvinnyt hengissä. Kyllä minä tiedän. Olin itsekin alunperin siihen mittausvillitykseen opastamassa kunnes heräsin: ei tämä homma mee nyt ihan oikein, että kokemattomia kehotetaan mittailemaan. Eihän teistä jokainen tai edes jokatoinen toki kuole mittaamiseen. (Jos kuolisi, niin meillä olisi jo STUK niskassamme).

    Vaan yritän ajatella vähän pidemmälle: Toppyn virtalähde ei ole oikea kohde aloittelijalle aloittaa jännitetöiden harjoittelu. Taatusti jollekin käy käpy (ehkä 1/1000:sta yrittäjästä täällä) ja ainakaan minä en halua sellaista henkeä tunnolleni että olen ollut kokemattomia kannustamassa jännitetyöhön.

    Kondensaattorit Topfieldiin maksavat "mäyräkoirapakin" verran ja se on hajoaminen on taatusti joka toppyllä ennenpitkää edessä, koska on fysikaalinen fakta, että hakkurikäytössä oleva tasauskonkka on kulutusosa. Sitä faktaa ei pääse pakoon vaikka kuinka jeesustelisi, että on vuonna 2006 ostettu boksi, joka sattuu toimimaan. Tottakait jossain on aina jokin boksi, joka sattuu toimimaan. Se kuuluu suurten lukujen lakeihin. Toinen ajaa Volvolla 20 vuotta. Toiselta sama kaara hajoaa alta jo 10 vuoden jälkeen, kun sattui alle maanantaikappale.

    Mittaamisen tarve poistuu kokonaan kun kylmästi vaihtaa ne konkat uusiin. Vaihtamalla konkat työ oikein suorittaen ei altista itseään millekään terveydelle haitalliselle (pl. juotoskäry, mutta siitäkään nyt ei suurta haittaa satunnaisesti hengitettynä ole)
     
  20. Jekkuli

    Jekkuli Uusi jäsen

    Liittynyt:
    08.05.2009
    Viestejä:
    72
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sen verran blurayta peesaan, että kaikki tf500 ja tf5100 powerit joita olen korjannut ovat olleet kondensaattorien osalta huonossa hapessa. Olen aina mielenkiinnosta mitannut vaihdetut konkat LCR-mittarilla autorangella ja osaa ei enää edes tunnisteta automaattisesti kondensaattoreiksi. Siitä huolimatta boxi on saattanut toimia kohtuullisen hyvin, mutta tuho on jo ollut ovella kolkuttamassa. Ikää boxeilla on ollut kahdesta vuodesta eteenpäin.
    Kiinalaisillekin sattuu vahinkoja valmistusprosessissa ja jotkut konkat kestävätkin sitten paremmin kuin suurin osa tuotannosta.
    Kovalevystä tulee ne kovemmat kustannukset kuin powerin korjauksesta. Se huono puoli tuossa toppyn kovassa käyttölämpötilassa on, että jos boxi on ahkeralla käytöllä ja ajansiirto päällä, niin kovalevy on vaihtokunnossa jo 2-3 vuoden iässä, joskus jopa aiemminkin.