Eli katsotko elokuvan käytännössä loppuun asti. Taas huomioin käydessäni elokuvateatterissa että jo hetken päästä kun lopputekstit olivat pyörineet niin sali oli lähes tyhjä mihin ihmeeseen nykyajan ihmisillä on niin kauhea kiire että hyvin harva katsoo leffan loppuun asti jaksaa vain vuodesta toiseen ihmetyttää. itsellä ei ole tullut koskaan mieleen että jättäisin lopun katsomatta olenhan yleensä siitä maksanutkin se loppumusiikin aika on yleensä sellainen tärkeä rauhoittumisen hetki jolloin mietitään että mitä juuri näin ja mitä se tarkoitti varsinkin hienoimmissa loppu swisteissä. Joskus vuosia sitten näin että jollakin neloskanavalla ruvettiin puhumaan lopputestienpäälle että mikä on seuraava ohjelma. Eli tämä kiireellisyys on ilmeisesti levinnyt myös televisio kanavien puolellekin
Vähän vaihtelee. Totta kai silloin, kun tietää, että lopputekstien jälkeen tulee vielä jotain. Muuten riippuu siitä oliko leffa hyvä ja onko soundtrack hyvä. Useasti kyllä jään ainakin joksikin aikaa kuuntelemaan musaa ja monesti loppuunkin asti. Harvoin poistun heti. Sillä välttää ruuhkatkin käytävillä ja vessassa.
Kakarana katsottiin kaverin kanssa Jääasema Zebran lopputekstit. Sillä välin koneenkäyttäjä oli sulkenut paikan ja jouduttiin hakkaamaan uloskäynnin ovia. Tuli lopulta helvetin vihaisena avaamaan ovet ja haukkui meidät, koska olimme jääneet saliin maleksimaan. Aina välillä huvittaisi käydä muistuttamassa miehelle asiasta, mutta ukko on varmaan jo kuollut.
Teatterissa katsotaan loppuun ja kotonakaan ei hoppua niiden kanssa. Kuvauspaikat, käytetyt kamerat jne. tsekkaukseen.
Kun elokuvat tulee katseltua kotisohvalta, niin ei ole kiire mihinkään! Viimeisin elokuva josta oli "pakko" katsoa lopputekstit oli "The Shape Of Water". "Alexandre Desplant":n sovittama ja "Renee Flemmingin" esittämä " You'll never know just how much I miss you" sopi niin hienosti elokuvan lopun tunnelmaan, että oli vaan hiljennyttävä kuuntelemaan! Hieno elokuva kaikin puolin -minun mielestä.
Kerran kävi itselle niin että koneenkäyttäjä sammutti elokuvan kesken lopputestien kun olin enää ainoa teatterissa. En muista mikä elokuva oli mutta vitutti suunnattomasti. Jännä kun elokuva ei jäänyt mieleen minkä aikana tapahtui. En kuitenkaan käynyt valittamassa mutta olisi kyllä pitänyt.
No jäi. Ja ei tuota spoilereihin välttämättä kannata laittaa, jotta muutkin tietävät. Yleensä meidän teatterissa ei valoja sammuteta, jos jotain vielä tulee. Jostain syystä valot laitettiin nyt päälle. Jonkin aikaa istuskelin ja ilmeisesti lähdin aikalailla just, kun se olisi tullut. Leffan musiikki ei niin meikäläiseen nyt iskenyt, että olisin jäänyt sen kuuntelemaan. No onneksi tuo löytyi netistä, kun tarpeeksi etsi.
Lopputekstit katsotaan aina kokonaan sekä teatterissa että kotona (vaikka olisi surkeakin elokuva), ja kotona pakotetaan vieraatkin katsomaan. Kerran elokuva-arkistossa oli Paganinin esityskopio niin kulunut, ettei lopputekstejä tai salistapoistumismusiikkia voitu ajaa kokonaan, ja joku (muu kuin minä) meni narisemaan koneenkäyttäjälle.
Jos elokuva on herättänyt jollakin tavalla tunteita tai tempaissut täysin mukaansa jään monesti katsomaan lopputekstit. Saan samalla aikaa palautua takaisin todellisuuteen. Joskus katson lopputekstit jos elokuvassa on kiinnostavia roolisuosituksia, haluan nähdä näyttelijän nimen. Jos elokuvan lopputekstit sisältää hyvää musiikkia, saatan jäädä vain kuuntelemaan sitä lopputekstien ajaksi. Yleensä elokuvateatterissa tämä ei onnistu, koska valot sytytetään välittömästi tekstien aloitettua ja alkaa hirveä ryysis kun kaikilla on kiire ulos teatterista.
Tähän vielä. Katson siis myös huonot loppu tekstit ja kuuntelen huonot musiikit. Joskus on ihan mielenkiintoistakin pohtia miksi ohjaaja on valinnut leffaan paskan loppumusiikin ja joskus harvoin on tarjolla jopa täysin äänettömät lopputekstit. Sitten korealaisia tai japanilaisia kiekuroita on ihan mielenkiintoista ihmetellä. Tosiaan once upon time in hollywood aikana tuli ihan vahingon iloisesti naureskeltua kun tarantinoakin on ilmeisesti ruvennut ärsytttämään se kun porukka lähtee liian kiireesti leffasta ja oli päättänyt laittaa yllättäen kohtauksen tekstien aikana. Tämä kesken lähteminen kiireellä saattaa liittyä siihen nykyajan adhd sairastuneiden lisääntymiseen
Jos ne on visuaalisesti mielenkiintoisen näköisiä. Ei kukaan selväjärkinen katso 20 minuuttia rullaavia tekstejä mustalla taustalla.
Nyt katoin kotona 10 marvelia putkeen ja kyllähän ne lopputekstit tuli katsottua. Aika moni oli aiemmin jäänyt noista loppukohtauksista näkemättä.