Kannatatko Marinin (aiemmin Rinteen) hallituksen politiikkaa?

Pitäisikö sitten asumiskuluja kompensoida etelän vetelille jotka asuvat kalliilla pääkaupunkiseudulla?

 

Miksi pitäisi? Tulotaso on pääkaupunkiseudulla parempi ja lisäksi autoa ei välttämättä tarvitse esimerkiksi töissä käymiseen niin kuin muualla maassa. Jos siellä muuten vaan asuu eikä ole töitä niin sitten kannattanee muuttaa sinne missä raha riittää siihen asumiseen.

Edit. Käsittääkseni kallista asumista kompensoidaan jo asumistukien muodossa. Eikö sinne pääkaupunkiseudulle mennyt suurin osa tuosta maksettavasta potista? Näin muistelen jostain lukeneeni.

 

Eiköhän tuon pitäisi koskea koko maata. Mielestäni kaikenlaiset verovähennykset (asumis, työmatka yms) pitäisi lopettaa ja tuloverotusta laskea kautta linjan. Sen jälkeen olisi jokaisen oma valinta mihin tunkee rahansa, joko seiniin tai bensaan jne.

 

No sulta meni nyt tuo pointti ohi. Tuolla polttoaineveron korotuksella ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä siis rangaistaan nyt eniten niitä, joiden hiilijalanjälki on kokonaisuudessaan pienin. Huolimatta auton käytön pakollisuudesta siis. Eli pakotetaan ihmiset, joilla ei todellisuudessa ole varaa ostaa sitä sähköautoa, muuttamaan sellaisiin olosuhteisiin joka saastuttaa enemmän. Ei tuossa ole mitään logiikkaa.

 

On siinä logiikka, nimittäin ansaintalogiikka. Teet mitä teet, valtio nappaa verot siitä.

 

Ehkä ne ei nosta veroja enää kunhan kokonaisveroaste on jotain 90%. Sitten on kansa onnellinen.

 

Nyt meni ohi.
Eli jos asut helvetin kaukana, niin sinun hiilijalanjälki on pienin?

 

Kyllä. Ei siis tarvetta rangaista eniten ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ja sitä paitsi noista kompensaatioista on aina puhuttu ennen vaaleja, lopullisissa päätöksissä niitä ei ole kuitenkaan näkynyt.

 

Onko tästä haja-asumisen pienemmästä hiilijalanjäljestä jotain faktaa olemassa? Helpompi maallikkoväite olisi, että ihmislajin on huomattavasti ekologisempaa asua isossa asutuskeskuksessa?

 

Ilmeisesti on, odotellaan lähdettä.

 

Kelpaisko nyt sitten lähteeksi vaikkapa tämä :

Vuonna 2011 ilmestyi Aalto-yliopiston tutkijoiden Jukka Heinosen ja Seppo Junnilan tutkimus Implications of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas, jonka mukaan, jos tuotannon päästöt kohdistetaan kulutuksen mukaan, eläminen tiiviissä kaupunkirakenteessa ei tuota pienempää hiilijalanjälkeä kuin maalla. Kannattaako kaupunkirakennetta siis tiivistää? Tulos perustui siihen, että tiiviissä kaupunkirakenteessa, vaikkapa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaampaa väkeä, jotka matkustavat paljon ulkomailla ja joiden ylellinen elämä muutoinkin kasvattaa hiilijalanjälkeä. ( https://www.researchgate.net/public...e_on_carbon_consumption_in_metropolitan_areas )

Tai kelpaisiko lähteeksi suoraan esim. Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus tilastot, sieltä löytyy esim. kulutus taajama-asteen mukaan vai halutaanko lähteeksi joku erittäin yksinkertainen rautalankaselitys ?



https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001852360.html

Maalaiset eivät tuota henkeä sen enempää kasvihuonekaasupäästöjä kuin kaupunkilaisetkaan, Tilastokeskuksen tekemästä vertailusta selviää. Tilanne on pikemminkin päinvastoin.

Erot ovat erityisen pienet, jos vertaillaan kulutettua euroa kohti tuotettuja päästöjä. Kotitalouksia vertaillessa eroja syntyy, mutta kotitalouksissa asuu eri määrä ihmisiä maaseudulla ja kaupungeissa.

Henkeä kohti laskien kasvihuonekaasupäästöt ovat suurimmat kaupunkien kehysalueilla, eli välittömästi kaupunkien lähellä, mutta ei vielä maaseudulla. Päästöt ovat 13 183 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Vertailua varten kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muutettu hiilidioksidiksi.

Pienimmät päästöt olivat suhteellisen tiiviisti asutulla maaseudulla, 11 458 kiloa henkeä kohti. Käytännössä yhtä pienet päästöt (11 460 kiloa) olivat harvaan asutulla maaseudulla.

 

Löytyy aika helpostikin kun vähän viitsii. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002843509.html googleen hiilijalanjälki, kaupunki ja maaseutu niin tapahtuu taikoja. Jos tässä jotain ilmastonmuutosta vastaan halutaan taistella niin joku kaupunkivero olisi aiheellisempi.

Itse siis en nää että Suomessa olisi tarpeellista kurittaa sen enempää maalaisia kuin kaupunkilaisiakaan ilmastonmuutoksen varjolla koska meillä on asiat ihan hyvin. Mutta kun kuitenkin kuritetaan niin siinäkin mennään metsään että ne maksavat enemmän joiden hiilijalanjälki on pienempi.

 

Eli päästöt eivät ole pienemmät vaan tulos johtui maalla asuvien varallisuudesta?

 

Ei kun päästöt ovat yksiselitteisesti pienemmät.

 

(siirto koronavirus-ketjusta):

Myönnän, että en edelleenkään ymmärrä mitä nämä paljon puhutut kerroinvaikutukset ovat. Pari konkreettista esimerkkiä voisi auttaa? Minkälaiseen kohteeseen julkisen rahan laittamisella on paras kerroinvaikutus? Miksei me vain laiteta kaikkia rahoja sinne?

Pakko kysyä, oletko milloin viimeksi vilkaissut talouden indikaattoreita Suomessa? Talous ei ole kasvanut ns. finanssikriisin jälkeen enää ollenkaan. Ilman kroonista lainanottoa talous olisi ollut itseasiassa laskussa jo vuosia. Jatkuvan velkaantumisen turvin olemme pitäneet elintasomme nipin napin suurin piirtein ennallaan, mutta Etelä-Euroopan esimerkit kertovat kiistattomasti sen, että loputtomiin näin ei voi jatkaa. Italia putsaa Pohjois-Euroopasta EU:n "elvytyspaketin" avulla sen minkä vielä irti saa, mutta maksukyvyttömyys häämöttää lähitulevaisuudessa siellä kuten Kreikassakin kävi. Ja sen jälkeen eletäänkin "mielenkiintoisia" aikoja.

Suomihan saa lainaa ulkomailta vielä toistaiseksi, koska suomalaisten veronmaksuhalukkuus on jostain syystä eurooppalaista huippua. Sijoittajat voivat luottaa siihen, että suomalainen duunari ei valita vaan maksaa. Kai tämä jossain mielessä on hyväkin juttu, joskin itse en ole täysin vakuuttunut että noin on, etenkin näinä aikoina kun päästään maksamaan muidenkin EU maiden velkoja.

 

Marinin hallitus aikoo jatkaa kirkasotsaista kehitysyhteistyörahojen lisäystä, jonka Rinne aloitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10823983
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006205757.html
Nyt on jälleen kerran kerrottu, että tämä kehitysyhteistyön tie on epäonnistunut:

Matti Kääriäinen on tämän onnettoman rahantuhlauksen kertonut kirjassaan jo vuonna 2015 :
https://yle.fi/uutiset/3-7749065

Miksi Marin edelleen toistaa samaa, jos tiedetään, että homma ei toimi?
Otamme miljardikaupalla velkaa ja jaamme sitä jonnekin ilman, että siitä on meille mitään hyötyä.

 

Katri Kulmuni haluaa sisunautteja:

Joku haluaa kuuden tunnin työpäivän nykyisellä palkalla ja muuta kivaa.
Yksi haluaa, että valtio ostaa paperitehtaan.
Tällaisia ajattelijoita meillä on politiikan huipulla.
Kuka maksaa lystin?

 

Sanna Marin ei olisi sulkenut Kaipolan tehdasta.

"Jos olisi saanut itse päättää, tehdas vielä tulevaisuudessakin pyörisi."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006617603.html

Miksei pääministeriltä kysytty etukäteen neuvoa?!

 

Mikäs itsestäänselvyys 8h työpäivä on? Miksei 10, 6 tai 4 tuntia? Vai onko yhteiskuntamme kulurakenteeseen niin syvälle kovakoodattu yksilön 8h työpanos että sitä on vaikea muuttaa?

 

Nyt on puhuttu kuuden tunnin työpäivästä nykyisellä palkalla. Käytännössä erittäin suuri palkankorotus kriisiaikana.