Kaksoisjohdotus ym.

Keskustelu osiossa 'Aloittelija kysyy' , aloittajana deka, 06.10.2005.

  1. therf

    therf Guest Guest

    Liittynyt:
    13.03.2008
    Viestejä:
    48
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mitähän kaapelia kannattaisi ostaa diskantteja varten? Löytyy 4mm biltemakaapelia ylimääräsenä niin ajattelin, että voisi huvikseen rakentaa toiset kaapelit.
     
  2. therf

    therf Guest Guest

    Liittynyt:
    13.03.2008
    Viestejä:
    48
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyl kaksoisjohdotuksessa jotain eroa tapahtui. Testasin siis siten, että toisessa kaiuttimessa vanha johto ja toisessa uusi. Vanhat oli n. 6mm kaapelia ja uus bassoille 4mm ja diskantti 1,5. Niin eroahan oli, että kaksoisjohdotuksella basson määrä väheni ja ääni tuli jotenkin ohuemmaksi. Tarkkuuskin tuntui lisääntyvän bassossa, koska määrä väheni. Syitä on turha kysyä mistä johtui. Hyvin skeptisesti suhtauduin erojen löytymiseen.
     
  3. Ovelir

    Ovelir Guest Guest

    Liittynyt:
    29.09.2008
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mielenkiintoinen ketju tämä..

    Kuinkahan toimisi kolmoisjohdotus... Eli 3-tie kaiuttimiin kolme terminaalia ja bassoille isolla kaapelilla, keskiääni hieman pienemmällä ja diskantti vaikka sillä koaksiaalilla... Ja lman sitä siltausta, jonka olemassa olo romuttaa (ainakin minun mielestä) koko kaksoijohdottamisen idean.. jos sellaista edes on.

    Toinen asia joka tässä HiKi-messujen jälkeen jäi painamaan, on virtajohdot... Siis seinästä laitteisiin tulevat h**vetin kalliit erikoisvirtajohdot. Onko mitään merkitystä sillä 1,5 m HiFi virtajohdolla, kun seinän sisällä menee mitälie kaapelia ties minkälaisessa sykkyrässä ja jakorasioiden kautta...
     
  4. therf

    therf Guest Guest

    Liittynyt:
    13.03.2008
    Viestejä:
    48
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ehdotuksia miten saisi tuon äänen siten, että bassot tulisi siten kuin yksöisjohdotuksella ja diskantti niin kuin kaksoisjohdotuksella. Kaksoisjohdotuksella ääni on paljon kirkkaampi, mutta basson tehosta lähtee turhankin paljon.
     
  5. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Käytetään kahta koaksiaalia, parikierretään ne toisiinsa, että etäisyys pysyy vakiona niiden välillä.

    Leikitään, että ostetaan 10 m pätkä mustaa koaksiaalia ja 10 m pätkä punaista koaksiaalia, havainnollisuuden vuoksi.



    Koaksiaalien vaipat käytetään bassoelementtiä varten, punaisen koksin vaippa basson plussalle, mustan koksin vaippa basson miinukselle.

    Koaksiaalien keskijohtimet käytetään diskantteja varten, punaisen koksin keskijohdin diskantin plussalle, mustan koksin keskijohdin diskantin miinukselle.



    Koaksiaalikaapeleiden järeydelle ei löydy ylärajaa, miljonäärikin itkee ostaessaan kalleinta 15 cm paksua jöötiä. Kotihifistille riittää noin sentin paksu malli, vaikka 10,8 mm RG214 hopeoiduin kuparein.

    Sellaista rakennetta suosittelen, jossa on 2 tai 3 sukkakudosta vaippana, niistä kertyy yhteensä huikea neliömillimetrimäärä basson tarpeisiin, eikä keskipinni tai kokonaispaksuus kasva turhan isoksi. Yksisukkainen koksi pitää ostaa melkoisen paksuna, noin 15 mm, jotta bassolle tulee tarpeeksi metallia. Tällöin diskantin johtimessa on tarpeettoman paljon metallia.
     
    Viimeksi muokattu: 02.10.2008
  6. JoseK

    JoseK Guest Guest

    Liittynyt:
    27.09.2006
    Viestejä:
    54
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen miettinyt rakentaa seuraavanlaista bi-wire kaapeliviritystä. Mitä mieltä olette?
    Eli Supra Classic 2x2.5mm2 kaapeli keskiääni/bassolle ja korkeille Macab RG-11T koaksaalia. Kaapelin pituudeksi tulisi noin 3-4m. Suprat erotetaan toisistaan ja parikierretään ja koaksaalit samoin kierretään toistensa ympäri. Eli kaksi parikierrettyä kaapelinippua kaiutinkaappilleen. Näiden ympärille sitten kutistesukat, kaapelisukat ja sopivat haarukkaliittimet. Teholuokat on yleisesti jotain 30-60W luokkaa. Onko koaksaali oikeanlaista ko. viritykseen?

    Diskanttielementti:
    http://www.hifitalo.com/elementit/seas/540100.pdf

    Koaksaalikaapeli: (jokin seuraavista)
    https://www.elfa.se/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?shop=ELFA_FI-FI&gq=#toc=20282;item=55-907-40;
    https://www.elfa.se/elfa3~fi_fi/default.jsp?item=55-911-44
    http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=730&productID=8700&productCode=RG59-FLEX/TASKER
     
    Viimeksi muokattu: 18.08.2010
  7. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Bi-wire ilman erillisiä vahvistimia menee suoraan kategoriaan käärmeöljyt. Se ei hyödytä muita kuin kaapelikauppiaita. Kaikki taajuudet "mahtuvat" hyvin kulkemaan yhdessäkin kaapelissa.
     
  8. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Bullshit. Eivät mahdu jos kaapeli on halpa. Kalliissa mahtuvat, mutta muiden kuin lottovoittajien pitää optimoida kaapelinsa taajuuden ja tehotason mukaan.

    Jos laiskuri ymmärtäisit fysiikan lakeja tai edes lukisit aiemmat esimerkkini tästäkin topikista, levittäisit muuta kuin bullshittiä.

    Et pysty todistamaan höpöväitettäsi muuten kuin rajaamalla taajuuskaistaa ja rajaamalla tehotason matkaradioluokkaan. Puhelimen taajuudet+tehotasot tosiaan mahtuvat halpaan kaapeliin, mutta 192 kHz digitoitu ääni 10 kilowatin basso-piikkiteholla ei mahdu halpaan piuhaan, ellei se siis ole monijohdotettu.

    Laiskureille tuhannennen kerran rautalankaa, ultrasuper-karrikoituna:

    Pankaa terahertsin taajuus milliwatilla ja lisäksi 0,1 Hz taajuus terawatin teholla samaan kaapeliin ja katsokaa mitä mittalaite näyttää kaapelin toisessa päässä, jossa on kuormana vaikkapa iso induktanssiton tehovastus. Näin siinä käy:

    1) halpa ruipelo kaapeli: diskantit etenevät jotenkuten ohuen kaapelin pinnalla (nehän osaavat hyödyntää vain pintametallia), kunnes kaapeli palaa poikki x millisekunnissa basson suuren tehon takia.

    2) "halpa" metrin paksu kaapeli: bassot etenevät mukavasti eikä kaapeli nyt sula poikki, mutta diskantit eivät kykene etenemään kunnolla näin kookkaassa kaapelissa. Okei, metrin paksu piuha ei enää ole halpa, mutta rautalangan vääntö vääräuskoisille ("yksöisjohdotus riittää juu") on hankalaa, koska en ole höpökieltä osaava nero. Minulle tupla/tripla/ääretön-johdotuksen edut ovat yksiselitteisiä ja edut voidaan myös todistaa matemaattisesti todeksi. Eri taajuudet etenevät erilaisissa rakenteissa erilailla.

    Monijohdottamalla asia paranee onneksi halvalla, eli taajuuden mukaan optimoitu ja riittävän paksuksi määritelty kaapeliPARI hoitaa työnsä signaalia muuttamatta. Eikä basso enää moduloi diskanttia tai päinvastoin.
     
  9. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hih hih, et kai tosissasi luule signaalin tietävän minkä hintaisessa kaapelissa se kulkee :). Bi-wiressä menee sama audiosignaali molemmissa kaapeleissa fysiikan lakeja noudattaen. Voisitko linkata johonkin sokkokuuntelutestiin, jossa on bi-wirellä saavutettu tilastollisesti merkittäviä äänenlaadullisia eroja?
     
  10. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Sama signaali molemmissa? Todista valhe. Simuloi vaikka tämä:

    Bassoelementtinä olkoon 1 henryn ideaali kela. Käytetään 100 voltin jännitettä.

    Diskanttielementtinä olkoon 1 faradin ideaali konkka, jännitteeksi riittää 10 volttia.

    Mittaa tai simuloi softalla virta, joka kumpaankin "elementtiin" kulkeutuu taajuuskaistalla 0 Hz ... 100000 Hz. Yksitellen simuloiden kumpikin tapaus erikseen.

    Simulointi kertoo, että bassoelementissä kulkee noin nolla ampeeria virtaa 100000 Hz taajuudella. Mutta bassotaajuuksilla useampi ampeeri. Ääretön ampeeria oikeastaan, jos ideaali kela ja ideaali vahvistin simuloitiin. Käytännön vahvistimin ja keloin tilanne on häviöistä huolimatta silti selvä: vain bassoilla tai tasajännitteellä virta kulkee, eli vain bassoilla tarvitaan erityisen paksua kaapelia. Jos sen kelan+vahvistimen yhteinen vastusarvo on 1 ohmi, silloin 100 voltin jännite aiheuttaa 100 A virran eli kaapelissa kulkee 10 kilowatin teho. Bassotaajuuksilla. Kaapeli saa olla huono välittämään diskanttitaajuuksia, koska niitä taajuuksia ei kaapelissa kulje. Ei kulje virtaa diskanteilla, joten kaapeli saa olla sarjainduktanssiltaan ja rinnakkaiskapasitanssiltaan melkein mitä tahansa. Kunhan ne bassot jaksavat edetä moitteetta.

    Simulointi kertoo, että diskanttielementissä kulkee noin nolla ampeeria virtaa 0,001 Hz taajuudella ja tasajännitteellä. Mutta 100000 Hz taajuudella virtaa kulkee reilummin. Taaskin virran tarkka määrä riippuu osien ideaalisuudesta, mutta tilanne on silti käytännön komponenteillakin selvä: bassoilla virta ei kulje ja diskanteilla virta kulkee. Koska jännite on pienempi diskanttikäytössä, ohuempi kaapeli riittää. Kunhan se tosiaan läpäisee suuria taajuuksia moitteetta. Jos taaskin 1 ohmin käytännön kuormitus diskanttitaajuuksilla vallitsee, kaapelin pitää kestää 100 watin teho. Diskanttitaajuuksilla.

    Juu, "sama on signaali", erittäin sama. Bullshit, kuten jo tuli todettua.


    ________________________________________________



    Ei ole mitään merkitystä totuuden kannalta miten joku huonokuuloinen asiat kuulee tai kokee. Tekninen fakta on silti tekninen fakta. Oli kuuntelijaa olemassa tai ei.

    Minä en osta/rakenna kaapeleita sen perusteella miten joku puuroa korviinsa ruiskulla sullova kuulee asiat, tai huijari-käärmekauppias selostaa yksisarvisen silmämunan parantavan kaapelin laatua. Minä päätän oskilloskoopilla tai simulaattorilla millaiset kaapelit ovat hyviä eli säröä lisäämättömiä. Ihmisen korva tai jalka tai mansikkahillo tai myyntipuhe ei saa määrätä kaapelin ominaisuuksia, vaan fysiikan lait; faktat.


    .
     
    Viimeksi muokattu: 19.08.2010
  11. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Jos kerran kaapelilla ei ole väliä, niin sittenhän diskantille optimoidun kaapelin voi vapaasti hyödyntää myös bassokaapelina eli yksöisjohdotuksessa? Vaikkapa antennikoaksiaalin?

    Pannaan täten se äsken mainittu kela ja konkka rinnakkain kuormaksi ja ajetaan kaapeliin samat signaalit kuin äsken. 100 W sietävä diskanttikaapeli sulaa poikki 10 kilowatin bassoäänen esiintymishetkellä. Mitä ihmettä, eihän näin pitänyt tapahtua, eihän kaapelin tyypillä pitänyt olla mitään väliä?

    Vaihdetaan bassokaapeli tilalle. Sellainen jööti joka ei taatusti sula poikki 10 kilowatillakaan. Moninapainen erikoiskaapeli, jossa sattuu olemaan reilusti reaktanssia. Bassotajuuksilla mitään outoa ei ilmene (moninapakaapeli ei erotu ratakiskosta), mutta taajuuden noustessa ultraääniin tapahtuu kaksi ikävää asiaa:
    1) kaapelin sarjainduktanssi alkaa estää diskanttien etenemistä, vain puolet tehosta pääsee kaapelin toiseen päähän asti (jännite elenee). Lisäksi
    2) kaapelin rinnakkaiskapasitanssi alkaa oikosulkea diskanttitaajuuksia maihin, eli mitä pidemmälle signaali etenee ja siis kaapelin sarjavastus diskanttitaajuuksilla alkaa lisääntyä, sitä voimallisemmin signaali vaimentuu pois. Itse elementtiin saakka pääsee enää vain esim. neljännes alkuperäisestä signaalista.

    Hyvä diskanttikaapeli voi olla kyvytön siirtämään bassot, ja hyvä bassokaapeli voi olla kyvytön siirtämään diskantteja. Eli optimoituja monijohdotuskaapeleita EI voi käyttää yksöisjohdotuksessa.
     
  12. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Miksi turhaan tyytyä simulointiin epärelevanteilla signaaleilla, kun asioita voi mitata. Käytin Wharfedale Diamond kaiutinta kaksoisjohdotettuna ja mittasin signaalit molemmille elementeille Fluke 196CM oskilloskoopilla, jonka mittauskaista yltää 100 MHz asti. Koko äänialueen vaaleanpunainen kohina 75 dBA tasoisella signaalilla näyttää tältä:

    [​IMG]

    Jokainen voi tuosta itse päätellä kuinka hirveän erilaista signaalia johdoissa kulkee. Pystyviivojen välin mittaisen signaalin taajuus on 10 kHz. Aavistuksenomaisia eroja näyttäisi olevan luokkaa 100 kHz taajuuksilla. Lepakkoja varten voisi kaksoisjohdatuksesta olla jotain iloa :D.

    Vertasin myös signaaleja toisiansa vasten parin minuutin ajan:

    [​IMG]

    Ne ovat niin lähellä toisiaan kuin mitä vain mittaustarkkuuden puolesta voi olla. Kytkemällä molemmat mittauskanavat samaan elementtiin on kuvio samanlainen.

    Audiotaajuuksilla kaksoisjohdotuksesta ei ole hyöyä.
     
  13. Maverick

    Maverick Uusi jäsen Blokattu

    Liittynyt:
    03.04.2002
    Viestejä:
    4 289
    Saadut tykkäykset:
    0
    DVB-G tarkoitti ilmeisesti kaksoiswire -johtojen optimoimista maksimaaliseen johtavuuteen basso- ja diskanttikaistoilla, johdon induktanssihan pienentää johtavuutta l. suurentaa piuhan impedanssia mitä ylemmäs diskantissa mennään. Paksun kuparikappaleen induktanssi on suurempi kuin ohuemman jos muita parametreja ei muuteta kuten tiedetään. Tätä ei kuitenkaan voi ajatella suoraan näin koska kaiutinjohdot koostuvat säikeistä eikä yhdestä kuparijöötistä. Näin sarjainduktanssi ei kasva suorassa suhteessa neliömillien kasvamisen kanssa, koska suurempi-neliömillisessä on enemmän niitä säikeitäkin.

    KÄYTÄNNÖSSÄ piuhan induktanssilla voi olla jonkinverran merkitystä jos veto on pitkä ja kaiuttimen impedanssi käy korkealla diskantissa hyvin alhaalla. Puhutaan <1 dB:n vaimentumasta aivan ylimpään diskanttiin. Tämän kuuleminen käytännössä tosin ei hieman ikääntyneemmiltä audiohenkilöiltä kuten mm. itseltäni enää onnistu mutta teoriastahan tässä kirjoitellaankin.

    Erilaisten tai moninaisten jatkettujen liitoksien l. kaapelien käyttäminen bassolle ja diskantille on kuitenkin väärä ratkaisu tässäkohtaa, sillä voi saada aikaan pahoja sivuvaikutuksia kuten ääritapauksessa diskanttielementin tasonsäädön.
    Oikea ratkaisu on pitää piuhat käyttökelpoisen lyhyyden maksimissa ja vetää kaiuttimille tavallisena yksöisjohdotuksena matalainduktanssista kaapelia. Esim. Supra Ply 3.4 high-end kaapelille luvataan 0,2 µH/metri induktanssi mikä on jo todella matala. Tämä huippukaapeli maksaa 9 &#8364;/metri joten reilusti vielä toinen jalka rationaalisen äänentoiston puolella ollaan mikäli kaiutinjohtojen diskanttivaimennus aiheuttaa painajaisia.
     
    Viimeksi muokattu: 20.08.2010
  14. Bowser

    Bowser Guest Guest

    Liittynyt:
    09.03.2007
    Viestejä:
    111
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pakko postata tähän itsekin. Täällä on ihan mielenkiintoinen artikkeli tosta biwirestä: http://www.htguide.com/forum/showthread.php4?t=37022. Itse en ole kokeillut biwireä, koska oma Rotelin pääte ei edes anna sille mahdollisuutta, kaiuttimissa on neljä terminaalia kylläkin. Itse olen ainakin tyytyväinen omaan singlewire viritykseen.
     
  15. pekka:)

    pekka:) Uusi jäsen

    Liittynyt:
    10.09.2004
    Viestejä:
    473
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kaapeleilla on eroja, onko niiden vaihdosta jotain hyötyä; kuka kuulee eron? Kuka katselee oskilloskooppiaan samaan aikaan kun vain kuuntelee syvällisemmin eroja; eli miksi käyttää kyseistä laitetta jollei kuule eroja?
    Ja vaikka laite kertoisikin eron, niin mikä saa ihmisen vaihtamaan johtoja vain tämän laitteen antaman tuloksen takia. Onko niin nero olo, että kaikki pitää vain todistaa, että saa hyväksynnän joukossa. Kerroppa nyt vihdoin ja viimein milleiset laitteet ja johdotukset sinulla DVB-G on, voisit myös laittaa vihdoin kuvia omista härveleistäsi; luen kaikki wikipediasta ja sanon kaikki faktat; jos joku julkeaa sanoa toisin, niin: Todista valhe.
    Mutta mitä sinä DVB-G ajattelet asiasta; että kaiutinjohdot ovat erittäin paksut ja vaikkapa kuinka monen vaipan alla.
    Onko siis tärkeää ostaa erittäin paksut johdot kaiuttimien ja vahvistimen väliin?
    Mitä mieltä olet kaiuttimen sisäisistä johdoista; kun katselee useimmiten kaiuttimien sisään, niin sielläpä kulkeekin hyvinkin ohuita johtoja.
    Entä mitenkä sitten vahvistimen johdotukset ennen kaiutinterminaaleja?
    Ohkaista, hyvin ohkaista johtoa...
    Eli voihan tällaisia erillaisia: Todellisuuden valheita mitata ja arpoa omien sekä toisien väitteiden rinnalla sanoa, että tämä on faktaa--> tekeekö faktasta; faktan se, että useammat tahot ovat näin väittäneet, vai voiko olla totta että nämä "faktat" ovat kaikki kyseiset ihmiset vain väärin todistaneet.

    Eli kysymys uuteen uskoon; mitä väliä on: maailman parhaimmilla väli-/kaiutin-johdoilla, JOS ei muuteta myös itse vahvistimen sisäisiä johdotuksia sekä kaiuttimien sisäisiä johdotuksia sellaisiksi kuin nämä väli-/kaiutin johdotukset ovat?
     
  16. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Mitä hyötyä on vaihtaa yksi savuttava ikäloppu henkilöauto uuteen hybridiin tai jopa sähköautoon? Ei sitä muutosta hengitysilman puhdistumisessa kuitenkaan ihminen huomaa.

    On hyötyä. Jokainen parannus, pienikin, ON parannus. Ja kun tarpeeksi moni autonromu tai hifikomponentti parannetaan, alkaa jo ihminenkin aistia parannusta hengitysilmassa tai äänenlaadussa. Kaikki heikot lenkit kannattaa vaihtaa vahvoihin lenkkeihin, yksi kerrallaan ja lompakon sanelemassa tahdissa.

    Eli parannus on aina parannus, vaikka se yksinään tuntuisi masentavan hyödyttömältä ja aistinvaraisesti kokien turhalta parannukselta.



    Minä en käytä monijohdotusta. Voisin käyttää, mutta en viitsi. Kun ei ole kuuntelustudio valmis ja käytän samaa antiikkista laitteistoa kuin ennenkin. Monijohdotuksesta saa liian pienen hyödyn (verrattuna siihen vaivaan, että joutuisin purkamaan kaiuttimeni ja tekemään jakosuotimiin modauksia), joten annan nykylaitteiden olla ennallaan. Hyppään samantien monivahvistukseen ja passiivijakarien sukupuuttoon hävittämiseen, eli puhekeloja/nauhoja ajetaan suoraan vahvistimella, joka sijoitetaan lähelle puhekelaa/nauhaa (muutaman sentin päähän). Siis sitten kun laitearsenaalini päivitän kokonaan. Vielä en päivitä yhtään mitään, pitää ensin maksaa ulosottajalle roposia.

    Vaikka itse vaadinkin itselleni 5 cm pituiset umpihopeiset kaiutinkaapelit niin silti jaksan puolustaa astetta vähempään tyytyvien filosofioita, siis monijohdotusta, koska monijohto hakkaa sinkkujohdon hinta/hyötysuhteessa. Dipolisubbareissani oli kullatut umpihopealangat sisäisenä johdotuksena, eli kun itse jotain teen, teen kunnolla. Juu, enkä kuullut korvillani mitään hyötyä kullatun hopeakaapelin ansiosta, mutta johan olen sen sanonut, että tekninen paremmuus kiinnostaa minua enemmän kuin ihmisen kuulokyky. Parempi on aina parempi, kuulee sitä paremmuutta joku tai ei kuule.

    5 cm pitkä hopeinen kaiutinkaapeli on absoluuttisella varmuudella ylivertainen verrattuna maapallon kalleimpaan öky-monijohdotuskaapeliin, jolla on pituutta 10 metriä. HopeaPiuhanKäppänä™ tulee sekä halvemmaksi että äänenlaadultaan paremmaksi!
     
  17. alspe

    alspe Käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    Juuri näin. Ei mikään ihme kun ihmisillä keskimäärin soi huonosti ja musiikin kuuntelu jää nykypäivänä porukoilla vähemmälle. Aina niistetään vähän missäkin kohtaa. Ei se spotify niin huono ole, käytetään sitä. Ei da-muuntimissa ole eroa, käytetään mitä sattuu. Ei johdoissa ole eroa, käytetään 3m bulk rca:ta tai jitterilla kyllästettyä optista siihen satasen prookasteriin. Ei päätevahvistimissa mitään eroa ole, ei jakseta kokeillä parempaa kun siinä av-koneessa on 7x110w tehoo!

    Pienet heikonnukset sinne tänne ja johon on ääni koiran oksennusta.
     
  18. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kuuloalueen ulkopuolisia virheitä voi yhdistellä paljonkin, eikä se silti ole kuultavissa.
     
  19. HardSoft

    HardSoft Haec habui, quae dixi Tukijoukot Guest

    Liittynyt:
    01.11.2005
    Viestejä:
    2 281
    Saadut tykkäykset:
    0
    Com si com sa,

    Tietysti joku voi vetäistä kylmän viileesti Bi-Wiret 299,00 &#8364; ProCasterista kurkkupurkkeihinsa ja edellä mainittu on totta.

    Toisissa tapauksissa sattuu nimittäin olemaan niin, että vahvistimen ja kaiuttimien sisäiset johdotukset ovat valmiiksi sellaisessa kuosissa, että sen poikkipinta-alasta ym. ei jää kiinni - ei tartte muuttaa. Tällaisista vahvistimista ja kaiuttimista kirjoitellaan eräillä toisilla saiteilla, harvemmin täällä. :rolleyes:

    Tärkeää on löytää asiaan sopiva foorumi - kaikki aiheet ei sovi optimaalisesti kaikille saiteille.....
     
  20. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tämä on aivan totta. Aloittelija kysyy -keskusteluissa on hyvä pysyä todetuissa faktoissa. Toisilla saiteilla voivat sitten täysivaltaiset aikuiset kertoa satuja toisilleen.