Kuninkaan paluu: Ylipitkä ja huonosti näytelty (Leetä lukuunottamatta) fantasiamättö, joka ei miltään kantilta pärjää edellisille osille. Nojaa edellisiä osia enemmän tehosteisiin, eikä nämä ylenpalttiset CGI:t oikein sydäntä lämmitä. Vaikeahan tällaista tarinaa on tehdä käyttämättä tehosteita, mutta kohtuus kaikessa. Tunnelmaa ei ole nimeksikään, verrataan vaikka ensimmäiseen osaan, joka oli kaikessa rauhallisuudessaan ja hetkittäisessä synkkyydessään varsin tunnelmallinen. Tämäkin on tietysti mielipidekysymys.
Pari elokuvaa tulee heti mieleen tässäkohtaa. 21 grammaa, uskomattoman tylsä, ei pystynyt katsomaan kokonaan ilman pikakelausta, puuduttava. En yksinkertaisesti käsitä tämän jokseenkin osakseen saamaa "ylistystä". :hitme: Memento, aluksi vaikutti lupaavalta, mutta jossakin vaiheessa se sitten lässähti aivan täysin. En pidä...
Memento on aivan käsittämättömän hieno elokuva, mutta siinä vain pitää omat tunteensa kurissa, kun Spoiler loppupuolella tajuaa, että päähahmoa on viety kuin kuoriämpäriä. Vittu ku ihan vituttaa sen puolesta, mutta siinä mielessä aivan mahtava elokuva, kun se aiheuttaa niin suuria tunteita. Ja onhan siinä ihan hauskoja oivalluksiakin, kun esimerkiksi Spoiler päähahmo unohtaa kesken karkuun juoksemisen, että miksi juoksee. Tuossa kohtaa repesin positiivisessa mielessä.
Viime katsomasta on kyllä aikaa, mutta jos minun muistiini on luottaminen, niin en yhdy tähän kyllä ollenkaan.
KillBill. En vaan älyä mitä hyvää tuossa leffassa on. Kakkos osaa en ole edes jaksanut katsoa. Juoni on siinä, että nainen lähtee kostoretkelle. Siis mikä idea! Aivan uskomattoman mielenkiintoinen ja puoleensa vetävä! :sleep:
Jokainen suomalainen elokuva, poislukien Turhapurot. Aivan käsittämätöntä sontaa kaikki. Tekis mieli kaivaa Coltti kaapista ja ampua leegot aivoihin. Surkiaa huonosti tehtyä potaskaa minkä ainoa tarkotus on kertoa masentuneelle, sisäänpäinkääntyneelle kansalle, että kaikki on masentavaa ja sisäänpäinkääntynyttä. Pthyissaa...lähiöitä, kolmikymppiset etsii itseään ja paikkaansa yhteiskunnassa, masennusta, parisuhderiitoja, pettämistä,kiroilua, peeniksiä... Yliarvostetuin leffa: Paha Maa Yliarvostetuin näyttelijä: Peter Franzen P.s. Ja pidetään ne kikkelit siellä housuissa ja annetaan mielikuvituksen hoitaa se puoli hommasta.
Minustakin KillBillit ovat yliarvostettuja mutta eivät täyttä roskaakaan. Tarantinolla on oma persoonallinen tyylinsä. Värimaailmat ovat välillä upeita ja musiikkiakin käytetään kivasti. Sellaista 3 tähden viihdettä. Total Recall, Matrix ja Fifth Element ovat ymmärtääkseni aika arvostettuja scifileffoja mutta itse en ole niille juuri lämmennyt.
Et ymmärrä taidetta? Taidat olla aika sisäänpäin kääntynyt? Kannattaisi sunkin vähän koittaa avartaa mieltäsi...
Vaikka se on saanut negatiivista kritiikkiä yllin kyllin, niin pakkohan se on sanoa, että Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull. Perässähiihtäjiin kuuluu mielestäni sitten Citizen Kane ja vaikkapa 2001, jotka toki ovat hienoja elokuvia (etenkin jälkimmäinen), mutta joita en ainakaan minä voi millään laskea ns. viihdyttäviksi elokuviksi -- ja eikös se viihdyttävyys ole elokuvan alkuperäinen ja oikea tarkoitus.
Kyllä elokuvalla ja taiteella yleensäkin voi mielestäni olla myös muita tehtäviä kuin pelkkä viihdyttäminen. Rajaat elokuvalle varsin kapean tarkoituksen, jos katsot sen tarkoituksena olevan vain viihdyttäminen.
Näinhän monet ikävä kyllä ajattelevat. Uusia näkökulmia asioihin tai uusien ajatusten herättelyä ei kaivata, vaan tärkeintä on, että elokuva/kirja/tv-sarja on viihdyttävä, kevyt ja helposti pureksittava.
Toisaalta, eikö asia ole niin, että te sen kapean rajan rajaatte, kun oletatte todennäköisesti, että tarkoitan viihdyttävällä ns. popcorn-viihdettä? Sitä sietääkin ajatella.
Mun mielestä elokuvan ei tarvitse olla millään tasolla viihdyttävä ollakseen hyvä. Saattaa kuulostaa paradoksilta, mutta kyseessä onkin silloin ehkä sellaiset leffat joita voisi pitää ihan taideteoksina.
Jaa että Turhapurot ovat parhaita suomalaisia elokuvia mitä ikinä tehty? Makunsa kullakin, mutta otan osaa.
En lähtisi väittämään ko. elokuvaa hirveän arvostetuksi. Puhumattakaan siitä, että se olisi yliarvostettu. Vaikka kyseessä ei mikään elokuvataiteen helmi olekaan, voi Indy neloselle rohkeasti antaa arvosanan 2 ja 3 tähden väliin. Mielestäni yliarvostetuista elokuvista puhutaan vasta yli 4 tähden tapauksissa.
Case in Point: Unelmien sielunmessu. Tai American History X. Kumpikaan ei viihdytä vähimmässäkään määrää, mutta jäävät kummittelemaan aivojen perukoille pitkäksi aikaa. Varsinkin American History X:ssä on yksi kohtaus, joka ei lähde mielestä sitten pirullakaan. Hienoja elokuvia, mutta todella perverssi yksilö täytyy olla, jos noita pitää viihdyttävinä.
Okei, kai olen sitten perverssi, kun pidän noita kahta enemmänkin viihdyttävänä, kuin oikeasti puhuttelevana, saatika taiteellisena. Hyviä pätkiä molemmat, mutta helvetin ylikulutettuja kohdallani (perkeleen yläastevuodet! ). Ne eivät kyllä jätä katsojalleen oikeastaan lainkaan ajattelimisen aihetta oman pään sisään, vaan sanovat, mitä pitäisi ajatella missäkin kohdassa (AHX:n kertojaääni ja Sielunmessun ylikorostettu ja alleviivava lopetus).
Täytyy sanoa että munkin mielestä AHX ja Unelmien Sielunmessu ovat ihan viihdyttäviä Ite meinasin tossa ylempänä lähinnä Moodyssonin Containerin kaltaista pläjäystä, ja lyhäreistä vastaavia tapauksia löytyy vielä paljon enemmänkin. Vaikkapa Lynchin moiset.
Terminator 2: Lässy versio ykkösestä "ei saa ampua ihmisiä...blaah blaah", Furlong olisi pitänyt ampua ekaan viiteen minuuttiin, yhtä hohdokas hahmo kuin jarjar. Tämä kakkonen tappoi tunnelman ja jännityksen. En pitänyt siitä oikein edes ekaa kertaa katsoessa ja aina vaan huononee. Ainoat plussat ydinpommista ja tehosteista (mutta niillähän ei pelkästään hyvää leffaa tehdä). 2/10