Nämä suomalaiset merkit ovat aivan, aivan, aivan liian vaaleapaahtoisia. Aiheuttavat lähinnä närästystä (vastoin yleistä käsitystä tummapaahtoinen kahvi on selvästi VÄHEMMÄN närästävää), ja makukin on lähinnä tiskiveden luokkaa. Eihän tälläisellä vaalealla paahdolla pehmeyskään tule vielä esiin. Brazil on tyydyttävää, Presidentti after dinner jo ihan hyvää. Lidlin kalliimpi kahvi on myös kohtalaista. Espresso on tietysti parasta, etenkin omalla kunnon koneella (ovh 425 ) tehtynä, pavut itse jauhaen, pysyen h-y-v-i-n kaukana kitkeristä Pauligin espressopavuista, jolloin se on parempaa kuin 95% kahviloiden espressoista.
Brazil on maistunut viimeiset pari vuotta parhaiten, ainakin näistä peruskahveista. Sitä minä tänään synttärivieraillekin aion tarjota, toivottavasti kelpaa saludo-sukupolvelekin Erikoiskahvit (suklaa, aah...) ovat toki parempia, mutta maksavat sitten jo järkyttävästi. Ja maitoa ja sopivasti (pala)sokeria joukkoon myös :thumbsup:
Paulig on jostakin syystä saanut meidän huushollissa lähestulkoon monopoliaseman; Juhlamokkaa yleensä juodaan ja välillä vaihtelun vuoksi Presidettiä tai Brazilia. Kauheista tulee mieleen Kulta-Katriina ja Gevalia. Muhin suhtautuminen on melko pitkälti tietämätöntä/neutraalia. Se miltä kahvi maistuu on aika pitkälti kiinni siitä miten hyvin paahto/sekoitukset on ovat onnistuneet (eli joku paketti samaa kahvia maistuu paremmalta kuin toinen), kahvinkeittimen oikeaoppisuudesta ja ennenkaikkea siitä, missä tilanteessa ja kuinka suuressa kahvinhimossa kahvi juodaan. Pahempikin litku termoksesta luonnon ääressä voi maistua taivaalliselta vaikka se kotioloissa maanantai-aamuna maistuisi sietämättömältä kuravedeltä.
Braziliin siirryin pari vuotta sitten... kahvista puhuttaessa tulee aina mieleen eräs kuulemani anekdootti: Pauligin kahvipaahtimolla oli yleisökierros. Opas: Niin, tämähän onkin Helsingin ainoa kahvipaahtimo. Ääni yleisöstä: Mutta eikös Meirallakin ole omansa tuolla Vallilassa? Opas: Niin, mutta sepäs onkin kahvipolttimo...
Gevaliasta ja sellaisesta punakantisesta halpiskahvista mitä citari myy en pidä. Muut menee, käytän maitoa kahvissani, toisinaan joku alkoholi, kermavaahto ja sokeri sekoitus uppoaa myös.
Kahvia tulee juotua ja paljon. Merkillä ei nyt niin hirveästi ole väliä mutta yleensä tulee Presidenttiä ostettua.
Costa Ricaa ja Kulta-Katriinaa sitä tulee lähinnä juotua. Saludo ja Brazil kelpaavat myös, Juhlamokka ja Presidentti eivät maistu meikäläiselle. Yleensä pieni tilkka maitoa/kermaa sekaan, tosin töissä ei tule käytettyä sitäkään.
agentti cooper tyyliin nautittuna. Kahvin kuuluu seistä pannussa vähintään tunti, jotta maku tiivistyisi minulle sopivaksi
Jokuhan on aikoinaan sanonut, että kahvi on vahvaa vasta silloin kun tiputat lusikan täyteen kahvikuppiin ja se jää siihen paikoilleen "seisomaan"
Brazilia mustana ilman sokeria kun on aikaa. Kun on kiire, niin Nescafe:n Redcup murukahvia, sekin on ihmeen hyvää. Kahvia juon noin 1-2 litraa päivässä.
Sitten kun se lusikka ei enää pysy pystyssä, vaan valuu kupin pohjalle, alkaa kahvi kelvata mullekin, joskaan sitä lusikkaa en omaan kuppiini pistä. Kahvi kahvina ilman sokeria ja lehmän vulgääristä tissistä saatavaa eritettä, kiitos. Tällä hetkellä mulla on purkissa sitä Robertin suklaakahvia, kun sain joululahjaksi. Tuoksuuhan se kummalliselta, muttei maussa mielestäni ole suurta eroa. Pakkohan sekin on käyttää pois. Mieluiten joisin Presidenttiä, mutta eihän opiskelijalla ole semmoiseen varaa. Keittimeksi ostin Moccamasterin. Olihan se kallis, mutta en näe mitään järkeä siinäkään, että ostaisin jonkin Philirimpsin, jota saisi sitten vaihtaa vuosittain.
Merkillä ei niin väliä. Vaikkakin niissä yllättävän paljon erojakin on. Kahvi kuin kahvi, maidolla tai ilman :thumbsup: Sokeri kahvissa... :sick: Edit: Moccamaster olisi hankinta listalla. Keitin on päivisin kovassa käytössä, joten näitä alekeittimiä menee vuosittain. Masterit tuntuisi kestävän (kait) ?
Sinänsä merkillä ei ole väliä (en ole vielä päässyt maistamaan muita kuin Suomen litkuja), mutta pari lusikallista sokeria ja loraus maitoa (kermakin kelpaa hätätilassa) pitää saada jokaiseen kahvikupilliseen.