Aika heikkoa on tosiaan noissa kahviloissa tuo kahvien tuntemus, lähinnä siellä osataan painaa sitä nappia mistä kahvi valuu kuppiin. Siihen se sitten jääkin, on aivan turha odottaa saavansa esim. mikrovaahtoa capuccinoonsa, aina siinä on se kova vaahto mikä ei ole lähellekään yhtä hyvää kuin oikein tehty mikrovaahto. Oikea mikrovaahtohan on koostumukseltaan kuin sulaa jäätelöä. Itse kun hommasin espressokoneen niin mikrovaahdon tekemisen opetteluun meni muutama päivä ja sen jälkeen se on onnistunut aina. Minkähän takia kahviloissa ei opeteta tuon tekemistä kun ei se niin hankalaa ole tehdä. Sen verran vielä espressosta, että Arabicalla tulee yleensä heikompi crema, mutta pehmeämpi maku. Robustalla tulee taas vahvempi maku ja paksumpi crema. Noita voi sitten sekoitella makunsa mukaan.
Itse itselleni vastaten täytyy tiputtaa Moakin Servito ykköspallilta. Kävin Kaffecentralenissa tässä alkuviikosta ja sieltä suositeltiin ostamaan Mokaflorin papuja. Sain toki maistaa noista tehtyä espressoa ennen ostopäätöstä ja voi pojat että se oli hyvää. Otin sitten kilon kantoon ja ei muuta kuin kotiin koettamaan miltä maistuu omalla koneella tehtynä. Laitoin koneen tulille ja kylläpä osasikin sitten tulla kahvi nätisti koneesta. Crema oli todella paksua ja sitä tuli vähintäänkin tarpeeksi ja se maku kruunasi kaiken, pehmoista oli. Vaikka kahvi koostuukin 60% Arabica ja 40% Robusta, niin eipä tuo kovin hapokasta ollut silti. Suosittelen maistamaan tuota jos espresso maistuu, hyvin tuo toimii kyllä maitokahveillekin.
Brazil-kahvia tulee juotua kotona, töissä juhlamokkaa ja presidenttiä, juhlamokka ei hyvä, muut ok. En ole nirso kahvin suhteen, mutta juon sen silti kahvina. Ei sokeria, maitoa eikä suolaa.
Juhlamokkaa, Presidenttiä ja Brazilia tulee suomalaisista kahveista juotua(eli pyydettyä tuliaisiksi niiltä ketkä tänne tulevat kyläilemään). Eipä mulla niin väliä mitä merkkiä juo, Brazil on melkein ainoa minkä mausta huomaa heti että se on Brazilia. Portugalilaisista kahveista Delta-kahvi on ihan parasta, muuta en ole edes ikinä ostanutkaan. Ennen join mustana kahvini, mutta nykyään tulee laitettua aikas paljon maitoa ja hiukan sokeriakin.
Tässä ketjussa esiin tullut Presidentti tumma paahto saa nyt ääneni. Ennemmin en ollut moista huomannutkaan jostain syystä. Nyt sitä on pari pakettia kulutettu ja orkkikseen pressaan verrattuna tumma paahto on parempaa tavaraa. Jopa keittäessä tulee hieman erilainen tuoksahdus joka jo antaa esimakua siitä mitä muki sisältää. Varsinkin jälkimaku on erinomainen.
Kotona useimmiten Brazilia. Joskus kokeilin ja siihen hurahdin. Töissä taas viimeiset 3kk juonut FirstPrice -kahvia ikivanhalla 3mk:n keittimellä tehtynä. Hyi yäk. Vatsa toimii jos ei muuta. Mutta siis yleisesti kaikki menee, ja sitä menee!
Brazil on suomalaisista kahveista kenties paras... Sitä tulee aina aamuisin mukillinen kitattua... Ilman maitoa ja sokeria tietenkin! Itse innostuin Brazilista joskus aikoinaan, kun osallistuin sen mainoskampanjaan ja jakelin kahvia opiskelijoille Jyväskylän yliopistolla kaverini selässä roikkuvasta tankista. Itsekin tuli ryystettyä ja hyväksi todettua.
Pauliggiä menee täällä, arkena Juhla Mokkaa, pyhinä Presidenttiä ja juhlapyhinä Tummaa Presidenttiä. P.S. Noita mutteripannuja olen aina vähän ihmetellyt, miten niistä voi saada espressoa ulos? Missä vaiheessa noissa menee kuuma vesi paineisena espresso"töhnän" läpi (-> crema)? En ole koskaa kurkistanut mitä ne on syönyt, mutta epäilykseni on ettei tuotoksella ole mitään tekemistä espresson kanssa ...
Ei niillä mitää espressoa saa, ainakin jos puhutaan oikeasta espressosta, jossa on cremakin. Lähinnä tulos on "espressonkaltainen kahvijuoma".
Edelleen juodaan espressoa, mutta tämä kunnon keitin on joku no-name malli joka lähti imuroidessa lattialle, ja rikkoi mukavasti melkein kaiken, mitä siinä irtonaisena oli ja ajattelin kokeilla mutteripannua, mutta kuinka vaikeita nuo ovat puhdistaa ja siivota? Hienojakoista Lavazzaa olen koneessa yleensä käyttänyt, joten sillä taidetaan jatkaa vai tulisiko siirtyä hiukan karkeampaan. Tule kyllä tulevaisuudessa hankkimaan oikeasti hyvän ja tarpeeksi yleisen koneen, että jostain saa sitten tarvittavia varaosia.
Moccamasterilla tulee keiteltyä nykyään lähes pelkästään tummapaahtoisia, Etiopialaisia ja Guatemalalaisia sekoituksia. Jokaisesta maitokaupasta saatavat alipaahdetut, kitkerät Presidentit, Juhlamokat ym. sörsselit ovat viime aikoina jääneet historiaan. Korkeamman paahtoasteen kahvit sitä paitsi maistuvat oikeasti kahville, ovat täyteläisempiä, sekä vatsalle huomattavasti miellyttävämpiä - mikäli vatsa nyt yleensä tietyistä kahvilaaduista ärtyy lainkaan. Jos "peruskahveista" jotain pitää ostaa, niin siinä tapauksessa täytyy valita Brazil. Selkeästi paras ja tasapainoisin puolen kilon paketissa myytävä kahvi. Tummempi Presidentti on siinä rajoilla, että viitsiikö juoda vai ei, yleensä kuitenkin maistuu. Jos taas hyvää kahvia täytyy saada reissun päällä, niin Strindbergiltahan luonnollisesti saa Suomen parhaat litkut. Varsinkin jotkut sekoitukset ovat mainioita, vaikka ovatkin usein melko vaaleapaahtoisia.
"Tavallista" kahvia ei ole tullut Strindbergillä juotua, mutta jos puhutaan erikoiskahveista niin esim. Gran Delicato Café ja Kaffecentralen peittoaa Strindbergin noin 100-0 .
En epäile ollenkaan, etteikö peittoaisi, mutta perinteikäs perus-kahvee perinteikkäissä puitteissa on enemmän allekirjoittaneen mieleen. En toki kuppiin sylje hyvien erikoiskahvienkaan kohdalla, mutta harvoin niitä tulee erikseen metsästettyä. Ja S:n tiloissa saa sentään vielä tupakoidakin
Maailman arvokkainta kahvia eli Jamaica Blue Mountainia tuli maisteltua ja hintaansa (155 /kg) nähden väittäisin sen olevan aikalailla yliarvostettua. Tosin vika voi olla ainakin osittain keittäjässä ja käytetyssä vesijohtovedessä - noilla hinnoilla kun useisiin kokeiluihin erilaisilla annosteluilla ei oikein ole varaa (myyjän suositus oli laittaa n. 20% enemmän kahvijauhetta kuin tavallista kahvia keitettäessä). Jamaica Bluen maku ja paahtoaste muistuttavat paljon kofeiinitonta Cafe Hagueta mutta kitkeryys puuttui lähes kokonaan ja maku oli pehmeämpi. http://www.caffi.fi: Jamaica Blue Mountain
Tulipa mieleeni, että joskus nuoruudessa tuli juotua muistaakseni California Dream nimistä kahvia. Se oli aika veikeä kokemus, kofeiinipitoisuus oli tieten aika tapissa. Kaverin ja sen siskon kanssa ei meinannut tulla Trivial Pursuitin pelaamisesta mitää, kun vain nauratti kokoajan ... epäiltiin jo kyllä, että kahvissa oli jotain muutakin kuin kofeiinia.
Suodatinkahveista Presidentin tumma paahto on päivittäinen peruskahvi. Kura Mokka on aika kauheaa tämän rinnalla. Pauligin alkuperämaakahvit on hyviä, erityisesti Kenia. Myös Robertsin maustekahvit maistuvat.