Se on kyllä jännä että ketään ei kiinnosta jos nostat rahaa automaatista tai pankista. Mutta jos talletat automaattiin tai pankkiin, niin johan alkaa selvittely mistä sitä rahaa nyt muka noin paljon on että talletettavaksi asti.
”Tämä on pankkien todellisuus” – Miksi ihmiset jonottavat Nordean konttoriin? Annankadun Nordean ovelle kehkeytyy lähes päivittäin jonoa. Joskus se ulottuu konttorin ovelta kymmenien metrien päähän. HS kävi tapaamassa pankin asiakkaita.
Tämä on kyllä hyvin totta. Käteisen käsittely on kallista ja siitä on hankalaa veloittaa sitä kustannusta asiakkaalta joka vaan nostaa ja tallettaa sitä käteistä ja tilillä on vain pikkusummia. Se on vähän niin kuin kaupan asiakas joka käyttää palveluita mutta ei sitten osta mitään. Niinpä ne kulut lankeavat sitten muiden asiakkaiden maksettaviksi. Pankit tekee toki hyviä tuloksia, mutta se tulos syntyy niiden muiden asiakkaiden ansiosta.
Vähän kummallisia syitä jonottaa pankissa. Joku kävi nostamassa pankin tiskiltä rahaa reissua varten. Oletettavasti euroja, kun ei käynyt valuutanvaihtoputiikissa, jossa jono on paljon lyhyempi kuin pankissa. Miksei nostanut automaatista? Jos pelkää kortin hukkumista, niin voihan sitä säilyttää kotona.
Jokunen vuosi takaperin oli Kauppalehden ainakin printtilehdessä artikkeli, että Ruotsissa loppuu käteisen käyttö Suomea aiemmin. On se jo pidempään ollut nähtävissä trendi, että lähimaksaminen/mobiilimaksaminen yms. on vallannut kuluttjamarkkinoita ainakin. Kuulin joskus, että kun kaupassa vetää sen lähimaksulla ostokset siinä kassalla, siinä olisi mahdollista sivullisen kaapata kortin tiedot, että en sitten turvallisuudesta tiedä. Tosin itsekin jo pitkään suosinut lähimaksamista. Kortilla lähimaksu on siitä huonojakin käyttökokemuksia itselläkin. Kiikuin tossa viime vuoden lopussa viikon ajan kotikaupunkini raitilla ja kävin syömässä roskaruokaa, niin pizzeriassa oli veloitettu tuplasti pizzan hinta, ko ei niitä aina tule samantien tiliotteesta tarkastettua. On myös totta, että pankkien fyysiset toimipisteet on pelkkiä menoeriä sille rahoituslaitoskonsernille, joillain pienemmillä paikkakunnilla ne on kokonaan suljettukin, esimerkiksi Naantalissa, joka on Turun lähiympäristökunta. Ei se nyt itseäni paljoa kostuta, vaikka konttorit suljettaisiinkin, nykyisin 70-80 -ikäpolven senioreissa varmaan eniten hallaa tuottanut digitaalisaatiokehitys. Varmaan on yhä elossa Suomessakin ihmisiä, jotka eläkepäivänä nostaa "sukan varteen" koko eläkkeen ja laskujen maksun myös tiskillä suorittavat.
Joo se on helppo meidän digi-ihmisten huudella että menkää nettiin. Kerran seurasin nyt jo edesmenneen vanhuksen yritystä nettipankissa maksaa lasku. Kun ei näppäimistö ole hallussa, ja yrittää kirjain kerrallaan "aa... missä on se aa..." naputella sitä laskua niin tulee aikakatkaisu ennen kuin saa laskun naputeltua ja verkkopankki loggaa sut ulos. Vaikka homma muuten onnistuisikin jos aikaa olisi enemmän. Jos ei ole elämänsä aikana näppäimistöä tarvinnut käyttää, niin se on hankala eläkkeellä alkaa opettelemaan.
^ Touché. Vastustan kiusausta esittää käytännön esimerkkejä lähipiirini lukeutuvan seniorikansalaisen edesottamuksista tuolta osin. Sympatiat on sanoinkuvaamattomalla tasolla, kun kuulee kaikki ne kontolle kertyneet sontaryöpyt, joiden kaltaisista nuoremmillakin palaa käpy milloin minkäkin elektronisen ongelmavyyhdin purkuprosessin läpikahlaamiseksi usein umpipaskan asiakaspalvelun "avustamana". Se on useimmille senioreille suoraan saatanasta! Parempaakin ajanvietettä jäljellä olevan maallisen vaelluksen hyödyntämiseksi kun piisaisi. Henkilökohtaisesti käytän edelleen 99% ostosteni kohdalla käteistä eikä tulisi mieleenkään muut vaihtoehdot. Se, mitä ei käteisellä saa, sitä en tarvitse.
86-vuotias isänikin on alkanut käyttää lähimaksamista, vaikka käyttääkin edelleen paljon käteistä. Nettipankin käyttö ei häneltä luonnistu. Vanhuksille olisikin tärkeää, että olisi joku läheinen, joka laittaisi laskut menemään e-laskuina. Kaikille se ei tietysti ole mahdollista.