Kysyisin kaiutinjohdoista, eli onko sillä suurta merkitystä että laittaako takakaiuttimille bilteman 1,5mm2 kaapelia KUN edessä on etukaiuttimille laitettu 2,5mm2 kaapelia. Kysyn siis lähinnä sen vuoksi että tuo ohuempi olisi helpompi vetää kaapelilistansisällä. Toinen kysymys, eli mikä on ns maksimipituus 6ohm takakaiuttimen johdolle jos käytetään ohuempaa, 1,5mm2 johtoa? Itsellä tulee seiniäpitkin vedettynä ~10-15metriä matkaa, aiheuttaneeko ongelmaa?
Hei käytän tietokoneen ääntä viritinvahvistimen kautta, lisäksi tv+dvd+radio ovat vahvistimessa. Mutta tahtoisin päästä viritinvahvistimesta eroon, vaihtamalla kotiteatterilaitteeseen, siis dvd-soittimeen, jossa siis viritinvahvistin samassa. Kaiken lisäksi tahtoisin että tietokoneesta tulisi digitaalinen ääni dvd-soittimeen, eli onko sellaista dvd-soitinta olemassa, jossa on digitaalinen sisäänmeno? en ole sellaista vempelettä löytänyt, vai onko joku asia mennyt yli hatun? Tavoitteenahan on saada tietokoneen äänet soimaan surroundina(5.1) kotiteatterilla, kun käyttäisin digitaalista yhteyttä. Onnistuuko?
Yleisesti voisi sanoa, etteivät takakaiuttimet siitä ota nokkiinsa, että saavat ohuempaa kaapelia kuin etukaiuttimet. Eli kannattaa lukea ao. vastaukseni toiseen kysymykseesi. Lofi -kaiuttimilla ei ole ainakaan käytännössä mitään väliä, että millaista johtoa käyttää. Hifi-laatuisilla kaiuttimilla taas aivan liian heppoinen kaapeli saattaa ääritapauksessa jopa ihan oikeasti kuulua. Merkillä ei tässä ole väliä, vaan lähinnä poikkileikkauksen pinta-alalla. Alla kopsattuna osa sivusta, joka löytyy sfnet.harrastus.audio+video FAQ:sta. Eipä ole taidettu aikoihin päivittää, mutta tälläiset perusasiat eivät toisaalta ole miksikään muuttuneet. Kuinka pitkän kaiutinkaapelin voin tehdä minkäkin paksuisesta johdosta ilman että johdon vaikutus haittaa ? Tärkein asia kaapelissa se sähköisen toiminnan kannalta on poikkipinta, eli kansanomaisesti kuparin paksuus. Pitkillä kaapeleilla (esim. 10 m) kannattaa harkita hiukan paksumman kuin "lamppujohdon" eli 0,75 mm2 poikkipintaisen kaapelin hankintaa. 2,5 mm2 tai jopa 4 mm2 poikkipintaisilla kaapeleilla varmistat varmasti täydellisen sähkön siirtymisen kaiuttimiin. Se minkä värinen ja minkä muotoinen kaapeli on, menee makuasioiksi. Jos tästä estetiikkapuolesta välittää, voi siitäkin maksaa ekstraa. Äänenlaatua et kuitenkaan paranna kalliilla erikoiskaapeleilla. Erilaisille kaapeleille lasketut kaapelin maksimipituudet, joilla taajuusvasteen muutokset ovat alle 0.5db. Ohmiluku tarkoittaa kaiuttimen minimi-impedanssia. Koodi: Kaiutin 8 6 4 3 2 1 ohm Johto 2x.75 10 8 5 4 2.5 1.3 m 2x1.0 14 10 7 5 3.5 1.7 m 2x1.5 21 16 10 8 5 2.6 m 2x2.5 35 26 17 13 8.5 4.4 m 2x4.0 56 42 28 21 14 7 m Taulukon tiedot ovat peräisin Pekka Tuomela: Rakenna HIFI-kaiuttimet -kirjasta. Jotta taajuustoiston virhe pysyisi alle 0.5 desibelissä, pitää kaapelin resistanssin olla alle kuusi prosenttia kaiuttimen pienimmästä impedanssiarvosta. Jos kaiuttimen minimi-impedanssiarvoa ei ole tiedossa, niin voit olettaa sen olevan 3/4 osan ominaisarvosta. Jani Pesonen tarjoaa seuraavaa jonkin verran paksumpia johtosuosituksia hifihaarastajille 4 ohmin kaiuttimiin (taajuustoistovirhe alle 0.1 dB): yli 10m matkalle 6,0mm2 5-10m matkalle 4.0mm2 ja alle sen 2,5mm2 Kaiutinjohtojen kanssa viritellessä kannattaa muistaa, että jokaisen kaiuttimen sisällä on: kymmeniä ja taas kymmeniä metrejä tavallista halpaa kuparilankaa keloissa ja jokaisen elementin puhekelassa. Vaikka sisäinen puolen metrin johdotus olisi tehty millä tahansa huippupiuhalla, ovat matkalla vielä nämä esteet ennen systeemin kaikkein epälineaarisinta ja heikointa osaa, kaiutinelementin mekanikkaa, kartiota, ripustusta ja koteloa. Kaapeli voi kyllä vaikuttaa ääneen, hiukan. Se riippuu kuitenkin kaiuttimesta ja vahvistimesta, siis siitä paljon puhutusta "kokonaisuudesta". Kaiuttimen kytkenä saattaa olla sellainen, että esimerkiksi turhan ohuen johdon kanssa syntyy mutkia vasteeseen ja vahvistimesta riippuen myös dynaamisi ongelmia. Huono (=turhan ohut) johto on osa tätä kokonasuutta. Jos meinaat testata kaiutinkaapeleiden vaikutusta ääneen, niin kannattaa järjestää testitilanne kunnolla, koska ääneen vaikuttavat muut seikata paljon enemmän kuin kaiutinkaapelin osuus (olettaen että se on yllä olevan taulukon maksimimittoja lyhyempi). Kaiutinparin yksilöissä on enemmän äänellisiä eroja kuin missään kaapelissa. Lisäksi sijoitus vaikuttaa aivan huomattavan paljon. Vaikka kaiuttimet laittaisi aivan vierekkäin/päällekkäin, ne soivat eri tavalla. Eroja kyllä varmasti kuuluu, mutta ne aiheutuvat em. seikoista. Kunnollinen testi tehdään sokkotestinä ja vaihtamalla vain kaapelit, ei mitään muuta. Kaiutinkaapeleita on vertailtu testin muodossa Tekniikan Maailman numerossa 11/1989 (sivu 76-77). Mukana testissä olivat 0.35 ja 0.75 neliömillimetrin tavalliset piuhat ja Monster M1 "superkaapeli". Tuloksista lyhyesti: Mittaamalla saatiin eroja kaikkien kesken paksuimpien ollessa parempia. Kuuntelutestissä ei saatu eroa 0.75 ja Monster kaapelin välillä, sensijaan ohuin erosi kuuntelutestissä muista. Em. Tuomelan kirjasta kopsattu taulukko antaa vastaukseksi max. 16 metriä, siis lähtöarvoilla 6 ohmia ja 1,5 mm2. Eli vielä niinkin pitkällä kaapelilla taajuusvasteen muutokset olisivat vielä jossain alle lukeman 0,5db eli täysin mitättömät. Neljällä ohmilla olisi vastaukseksi tullut 10 m.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Päädyn kyllä vetämään suosista 2,5mm2 kaapelin, vaikka sitten joutuukin etsimään hieman tilavampaa kaapelikourua.
Noniin liitäntäasiaa. Tällä hetkellä liitännät seuraavanlaiset: Koaksaalinen liitäntä dvd-> vahvistimeen tollanen kaksnapanen rca ääniliitäntä dvd -> vahvistin S-video dvd-> vahvistin S-video vahvistin -> tv Eli liitännät tuollaiset, Nyt kysyisinkin että olisiko plazalaisilla jotain parannus ehdotuksia.? Pitäisikö koaksaalinen liitäntä vaihtaa esim. optiseen? Miksi? Tarkoitus olisi saada mahdollisen hyvät liitännät.. Eihän kallista kotiteatteria viitsisi pilata paskoilla liitännöillä.. Kiitos:thumbsup:
Tuo S-Video ei ole paras mahdollinen liitäntä. Mieluiten komponenttina, eli rca-johdoissa signaali tai sitten scartissa jos vain mahdollista. Vahvistin ei välttämättä tue noiden läpivientiä, mutta onko se edes välttämätöntä sinulle? Kierrättäminen ei ainakaan paranna kuvanlaatua, Eipä tuolla ole todennäköisesti väliä kulkeeko ääni koaksiaalissa vai optisessa. Koaksiaali on sähköinen liitäntä joka saattaa aiheuttaa joskus ongelmia, mutta niistä pääsee eroon vaihtamalla "sähköttömään" optiseen. Optisen kaapelin laadullakaan ei ole väliä, kunhan bitit pääsevät vain perille.
hmmm.. nyt taisi mennä vähän ohi.. Tarkoitatkko että s-video liitäntä (tv-> vahvistimeen) kannattaisi vaihtaa komponenttivideo liitäntään??
Kyllä. Vaihda S-video komponenttiin, vahvistimen kautta tai suoraan telkkariin. Jos päädyt kuvan kierrättämiseen vahvarin kautta, mielummin vahvistin -> tv
ouright. Koaksaalinen liitäntä dvd-> vahvistimeen Rca videokaapeli dvd -> vahvistin Rca stereokaapeli dvd ->vahvistin Komposiitti dvd -> vahvistin komposiitti vahvistin ->tv Rca videokaapeli vahvistin -> tv Rca stereokaapeli vahvistin -> tv Eli mitä sanotte? Onko tässä nyt sitten sopivat liitännät, Tein nämä kutakuinkin niin kuin pioneerin ohjeissa ohjataan. Kommentteja kiitos :thumbsup:
Scart rgb -> VGA rgb Tulevaan tykkiin (tod.näk.) Panan AX100 tulee topfieldin (6000) digiboksi liitettyä. Paras vaihtoehto lienee scartilla tykin VGA-liittimeen rgb signaalina. Tällä hetkellä tykin komponentin vie dvd-soitin. Scart -VGA piuhasta on foorumilla ollut juttua, eli sitä voinee ostaa Sarkapro:sta, joskin siellä lienee ollut väärin kytkettyjä malleja. Osa on tehnyt kaapelin itse kolvaamalla. Onnistuisikohan kolvaus, viimeksi kolv i on ollut kädessä yläasteen teknisen työn tunnilla joskus vuonna 1994? Jos tiedossa on jokin muu paikka mikä myy ko. kaapelia niin tieto otetaan mieluusti vastaan.
Ei komposiitti, vaan kompoNENTTI. Siis scartti, tai rca-johtoja tarvitset 3 kappaletta kompoNENTTIIN. Komposiitti on kuvanlaadullisesti hieman eri asia kuin komponentti
Koaksaalinen liitäntä dvd-> vahvistimeen Rca videokaapeli dvd -> vahvistin Rca stereokaapeli dvd ->vahvistin Kompnentti dvd -> vahvistin komponentti vahvistin ->tv Rca videokaapeli vahvistin -> tv Rca stereokaapeli vahvistin -> tv vittu sori juurikin näin tootsi :thumbsup: , mutta muuten näyttää ok?
Ostin tänään DVI-I Dual Link-kaapelin, mutta hölmösti en tarkistanut mitä näytönohjaimeni tukee. Eli siihen sopisi näemmä vain DVI-D, ja haluaisinkin kysyä pinnien poistamisesta. Voiko ne ihan vaan nyppiä pois pihtien kanssa vai täytyykö soveltaa jotain muuta tekniikka, vai pitääkö peräti ostaa ihan uusi kaapeli?
Älä kajoa kalliiseen kaapeliisi, osta toinen, sopivampi. Jos alat repiä pinnejä irti (pyörittele edestakaisin kunnes ne katkeavat juuresta), voi syntyä oikosulkuja/haamuja ja kaapeli ei sitten toimi lainkaan. Mutta jos et voi käyttää sitä kaapelia missään muualla sellaisenaan, sitten tietysti on halvempaa katkoa pinnejä ja katsoa miten hommassa käy. Katko pinnit molemmista päistä (jos mahdollista), muuten syntyy oikosulkuvaara jos kaapeliin aletaan puskea dataa/kuvaa ja toisessa päässä katkotut pinnit ovatkin oikosulussa.
Entä voinko jättää kaapelin Dual linkiksi vai pitääkö keskeltäkin katkoa pinnejä? Kaapelille ei oikeastaan ole mitään muuta käyttöä, joten koitan ainakin näin ensin. Kallis se ei ole, joten ei niin suurta harmia koidu. Tietysti jos joku oikosulku tulee niin.... Ostin kaapelini Biltemasta, onko jotain muuta paikkaa mistä saisi 5 metrisen DVI-kaapelin suht edullisti, jos vaikka tämä katkominen ei sujukaan? Edit: Jaaha. On näemmä kaapelin pinneistä "suurin" pinni, eli siis vasemman puoleisin poikittainen pinni, huomattavasti liian iso. Wikipediassa lukee, että se on analoginen pinni, mutta kyllä digitaalijohdossakin se on, kapeampana vain. Mikäköhän on pinnin funktio, että vieläkö se poikki vai uutta kaapelia vaan rohkeasti? Tyhmästä päästä kärsii koko lompakko, olisi varmaan vaan tarvinnut tarkistaa mitä kaapelia sitä hakee, eikä vaan ottaa ensimmäinen jossa lukee DVI...
Terve Vahvari pioneer vsx-916 digiboxi dvb-t5000 ja tarkotus olis saada television äänet kuulumaan 5.1 eli mitkä johdot olisi kyseessä? Kiitos jo etukäteen vaivannäöstä
DVI-liitin on tarkoituksella suunniteltu sellaiseksi, ettei väärä kaapeli mene väärään paikkaan. Jos itse haluaa ottaa riskin ja käyttää väärää kaapelia, pitää olla tarpeeksi tietoinen tekemisistään, muuten voi savu nousta tai liikenne katketa. Ei ole kiva käräyttää emolevyn tai näytönohjaimen DVI-transmitteria itse viritellyllä kaapelilla, se leikki voi maksaa 100-1000 euroa, riippuen miten kalliin kortin käräyttää. Vaaroja: 1) Kaapelin ylimääräiset pinnit katkotaan vain ottavan laitteen päästä. Antava laite puskee dataa irtonaisena kelluvaan päättämättömään kaapelimassaan, pahoja heijastuksia. No onneksi kättelyn epäonnistuminen lopettaa viallisiin eli katkottuihin pinneihin datan puskemisen, mutta joka tapauksessa ne pinnit jäävät kiinni puskurivahvistimen nenään, eikä niistä ainakaan hyötyä ole, haittoja pelkästään. 2) Kaapelin ylimääräiset pinnit katkotaan molemmista päistä. Irti kelluvat johtimet kulkevat käytössä olevien johtimien rinnalla, lisäten kapasitanssia ja ylikuulumisvuotoja. Olisi parempi liittää irtopiuhat maahan, mutta se edellyttäisi liitinkuorien avaamista ja juotospuuhia. Asia olisi hieman toinen jos rakentaisi kaapelin itse alusta alkaen, silloin kaapeliin ei jää mitään turhia piuhoja tai pinnejä kuormittamaan laitteita. Itse rakentaminen siis on turvallisempa kuin valmiin kaapelin muuttaminen.
Se iso latta on analogisen RGB-videon maa. Jos ei tarvitse koskaan analogista kuvaa, koko sen alueen voi katkoa surutta pois, tavallaan hävittää kaikki analogiaan viittaava huitsin nevadaan. Siis pois katkotaan iso lattapinni ja ohuet pikkupinnitkin (2+2 kpl sen latan eri puolilla), joissa se RGB-kuva kulkee (DVI-I -kaapelissa tai DVI-A -kaapelissa, joissa analogiset pinnit ylipäänsä ovat paikallaan). Pinni 8 myös pitäisi samalla katkoa, jos kaiken analogisuuden haluaa hävittää, mutta ei ole pakollista, anna olla. EI SAA katkoa pinniä 15, joka toimii analogiakuvan synkkamaana, koska kyseisellä pinnillä on muutakin virkaa.