Eikö muka oltu? Ihan hyvä peli Suomelta. Ekassa erässä varsinkin nähtiin sitä Suomea mihin Marjamäki pyrkii. Viivelähtöjä ja sitten kun lähdetään, niin tullaan nopeasti vastustajan päätyyn. Viivelähtöjähän tehdään siksi, että kaikki olisivat samassa rytmissä, jolloin peli on tietenkin nopeaa. Ja erityisesti siksi, että jos vastustaja saa kiekon, on pakka valmiina heti puolustamaan tiiviinä nippuna. Ilman lopun sulamista kukaan ei pitäisi Tshekin 3-1/3-2 voittamista katastrofina. Munkkimaaleista puhuminen on sinällään typerää, että Suomi on ollut tekemättä "oikeista" maalipaikoista niin paljon maaleja tässä turnauksessa että nuo nyt tasoittaa vähän tilannetta. Koitetaan pitää jonkinlainen linja: jos aiemmin on sanottu että Suomi tekee liian vähän maaleja (vaikka saa paljon maalipaikkoja), niin ei sitten aleta mitätöimään maaleja kun niitä tulee. Jos puhtaasti "ansaittuja maalipaikkoja" lasketaan, niin arvioisin niiden perusteella "ansaitut tulokset" seuraaviksi: Valko-Venäjästä voitto Ranskasta voitto Tshekille tappio
Joo paljon hyvää tuossa pelissä muuten oli, Jaakolan tunaroinnit maksoivat nyt pari maalia, tosin mies itse teki yhden, niin pakkaselle ei niin pahasti.
Filppula voisi toki pysyä sieltä boksista pois. Pari maalia jo tässä turnauksessa ainakin mennyt omiin sen vuoksi.
Marjamäki ei ole ensimmäinen - päävalmentajilla paljon vaikeita Leijona-debyyttejä Mielenkiintoinen katsaus aiempien valmentajien alkuaskeleisiin Leijonissa. Ei se juhlaa ollut Summasella, Westerlundilla, J. Jalosella tai K. Jalosellakaan. Shedden sentään toi pronssin 2008 heti ekoissa ja vikoissa kisoissaan. Olen tainnut joskus aiempien kisojen yhteydessä kirjoittaa samantyylisen viestin, mutta pistetään vielä pelikirjoista oma mielipiteeni: olen kaikkiruokainen. Viime vuosienkin aikana erittäin monenlaisella jääkiekolla on voitettu mestaruuksia eri liigoissa, joten mielestäni "on vain yksi oikea tapa pelata jääkiekkoa, ja se on tämä"-tyylinen julistelu on vähän hassua, molemmin puolin. Viime keväänä Kari Jalonen todisti, että Leijonat voi pelata nopeaa reagointipeliä ja menestyä sillä tavalla erittäin hyvin. Jukka Jalonen toi Suomelle kultamitalin hyvin erilaisella pelitavalla 5 vuotta aiemmin. Pääasia on se, että kun valmentaja kertoo mitä haluaa kentällä nähdä, niin pelaajat sitoutuvat siihen ja yrittävät toteuttaa sitä kykyjensä mukaan. Koska joukkueessa on yli 20 jätkää, niin siellä on taatusti yksilöitä joiden mielestä se on typerä ja väärä tapa pelata, mutta ei siitä auta alkaa purnaamaan ja pilaamaan joukkuehenkeä. Sooloilu kentällä on vielä pahempi, koska se vaikuttaa välittömästi 4 muun kentällä olevan joukkuekaverin peliin.
Kaksi Kolme peliä vasta takana että ehkä syvemmän analyysin aika on myöhemmin. Ja onhan se Suomi aika monesti ottanut alkusarjassa ns. heikommalta maalta köniin. Jos alkusarjasta ei päästä jatkoon eli lohkossa 4 joukkoon niin se on selkä alisuoritus. Jos taas päästään ja voitetaan se ensimmäinen pudotuspeli niin se on jo perustavoitteiden täyttyminen eli mitalipeli. "Win the right games". Tsekkiottelusta odotettiin selkeää selkäsaunaa ja 0 pistettä. Nyt laitettiin kuitenkin 2,5 erää kampoihin ja johdettiin melkein loppuun asti sekä saatiin yksi pistekin. Tappiolla ei oltu koko pelin aikana. Eli eikös se mennyt loppupeleissä aika hyvin odotuksiin nähden? Tuo 3 vs. 3 jatkoaika ei kyllä toimi. Siinä ei oikein voi muuta kuin yksilösuorittaa, kuvioita ei paljon rakennella, ja pitää olla ylivarovainen niissä yksilösuorituksissakin ettei vastustaja pääse 3-2 hyökkaykseen. Samoin 3 rankkaria on kyllä aika vähän. Aikaa ei menisi paljoa enempää jos ammuttaisiin se perinteiset 5 rankkaria alkuun. Ei sillä että se olisi vaikuttanut suomipeliin, mutta kivempi olisi katsojan kannalta 4-4 jatkoaika ja 5 rankkaria. Edit: Ottelumäärä korjattu.
Niin ne voitot unohtuu, kolmehan noita on jo pelattu :-D Mutta samapa tuo, onpahan mielenkiintoa kisoissa ja kahdeksannessa pelissä vasta tehdään tulos kisoissa (jos sinne nyt päästään).
B-lohkossa tasaista (kaikilla 3 ottelua pelattuna): Kanada 9 pistettä Sveitsi 6 Norja 6 Tshekki 5 Ranska 5 Suomi 4 Slovenia 1 V-Venäjä 0 Neljä parasta siis etenee puolivälieriin. Toisessa lohkossa kärjessä puolestaan Latvia, tosin vastustajat olleet helpommasta päästä. Mielenkiintoista silti seurata voisiko lohkon kolmoseksi sijoittumalla saada Latvian vastaansa puolivälierissä. Muita vaihtoehtoja todennäköisesti Venäjä, USA tai Ruotsi. Jos nyt oletetaan ettei Latvia ainakaan lohkonsa neloseksi tipahda 3 ottelua, 9 pistettä -tilanteesta, niin 2. ja 3. sijat jopa parempia jatkon kannalta kuin lohkovoitto.
Otteluohjelmaa katsoessa niin ilman yllätyksiä Latvia lienee korkeintaan kolmas. Toinen sija vaatisi jo jonkun suuren kaatamista, Ruotsin kompurointia ja USA:lta krapulapelejä. Kaikki toki mahdollisia :-D
Joo lohko on mennyt mielenkiintoisesti ristiinrastiin, kanada varmaan vie mutta kolmesta muusta jatkopaikasta näyttäisi vääntävän kättä 5 joukkuetta.
Lohkossa on kolme kovempaa kiekkomaata: Kanada, Suomi ja Tsekki. Näille kolmelle ja tässä järjestyksessä lohkon olisi pitänyt olla läpihuutojuttu.
En nyt tiedä. Olympialaisissa noin voisi sanoa, mutta MM-kisoissa maan hyvyys riippuu melkoisesti siitä miten suuri osa parhaista pelaajista on mukana. Heikompien maiden taso on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana melkoisesti ja usein heidän parhaat pelaajat ymmärtävät merkityksensä ja tulevat kisoihin. Esimerkiksi Ranska voitti muutama vuosi sitten Venäjän. Ei surkea jengi pysty tuollaiseen edes silloin kun Venäjä on flegmaattinen. Sveitsi pääsi yhtenä vuonna finaaliin. Norjalla varsin hyvä perustaso, paljon pelaajia Ruotsissa ja lisäksi ratkaisukykyisiä yksilöitä. Jo vuonna 2008 Norja vei Suomen jatkoajalle, vaikka Teemu Selännekin oli siellä pelailemassa (Kanadan kovatasoiset kisat) ja taso on parantunut siitä ajasta huomattavasti. Valko-Venäjä nyt on mitä on, heillä ei ole mitään mainittavaa menestystä paitsi 2002 olympialaisista, mutta hekin pitävät Suomea usein tiukoilla ainakin parin erän ajan. Jopa Sloveniasta jäänyt hyvä kuva. Siinä on jengi joka (ainakin 2011-2014) taisteli kuin hullu ja piti pelit tiukkoina, muttei koskaan saanut tulosta pisteiden muodossa. Ranskaan kompastuttiin tällä kertaa (Marjamäki sanoi että maalipaikat oli Suomelle 22-5) ja Valko-Venäjäkin piti tiukoilla. Nyt on vain pakko luottaa siihen että Slovenia ja Norja kaadetaan varsinaisella peliajalla, mielellään helposti. Olisi kuitenkin ylimielistä vaatia Slovenia+Norja+Sveitsi-kolmikolta 9 pistettä, mutta ehdottomasti mahdollista se on ilman mitään supertekojakin. Riippuu jonkin verran tuuristakin, koliseeko tolpat, ottaako vastustajan maalivahti ihmeellisiä torjuntoja, päästääkö oma maalivahti ihmeellisiä maaleja... Itse odotan 9 pistettä ja olen pettynyt jos niitä ei saada, mutta vielä enemmän kiinnostaa kehittyykö pelaamisen taso jatkuvasti.
^ Jep, kyllä nykytaso on sen verran kova, että päivän "kunto" ratkaisee aika pitkälti ja "varmoja" maita on vielä vähemmän kuin vielä n. 10 vuotta sitten. Pisteautomaattien aika alkaa olla ohi. T: Vesku
Slovenia-peli ei ollut kovin hyvä. Pari maalia tulivat aika epätodennäköisistä paikoista. Onkohan Suomen ongelma näitä heikompia maita vastaan se, että Marjamäki ei halua muuttaa liikaa pelitapaa otteluiden välillä ja se sitten näkyy tällaisina nihkeähköinä voittoina? Suomen pelitapa kun on luotu siihen, että Suomi itse on se joukkue jonka pitää pelata tiiviisti ja järkevästi. Tässä turnauksessa on pelattu parasta lätkää Tshekkiä vastaan, puhdasta sattumaa? En tiedä onko asia näin, mutta jos on niin se on hyvä asia Kanada-peliä ajatellen. Toisaalta Norja ja Sveitsi saattavat aiheuttaa ongelmia, toivottavasti niistä selvitään. Faktahan on, että jos Suomi haluaa voittaa mestaruuksia, niin pelitavan pitää olla sellainen että sillä maksimoidaan parhaimpien maiden voittamisen todennäköisyys finaaleissa. Alkusarjan Sloveniat on sivuseikka jotka pitää vain hoitaa pois alta. Toisaalta voisiko heikompia maita vastaan ottaa taiteellisia vapauksia enemmän, jotta ne voitettaisiin helpommin (senkin uhalla, että pelisysteemi ei iskostu selkärankaan niin tiukasti jatkopelejä ajatellen)? Itse enemmän sen kannalla, että pysytään samassa systeemissä alusta loppuun jokaisessa pelissä.
No nyt ne hakevat harjoituksissa vauhtia peliinsä ja harjoittelevat nopeeta kääntämistä. Peruuttelukiekko on peruttu ja Meidän peli hylätty. Missä viivelähdöt, kuinka meidän nyt käy? Viime pelin toisessa erässä laskin kymmenen peruuttelua omalle maalille ja sitten lopetin. Olen yrittänyt vähän seurata pelejä mutta koville ottaa, meinaa mennä hermot. Kaikki NHL-joukkueet pelaavat täysin vastoin analyyttistä suomalaista pelitapaa, Meidän peliä, joten ovat siis epäanalyyttisiä. . Pakka tosiaan peruuttelee tiiviinä nippuna keskialueen trappia eikä kukaan karvaa. Miksi NHL:ssä ei ole keksitty tätä, siellä lähin mies iskee heti kiinni eikä peruuttele muodostelmaluisteluun. On ne tyhmiä. "- Joskus hidaskin peli on nopeata." http://yle.fi/urheilu/3-9605849 Tässä tilasto, joka paljastaa Leijonien syvimmän ongelman http://yle.fi/urheilu/3-9606426 Siinä joku ymmärtämätön lyttää Meidän pelin. http://www.iltalehti.fi/nhl/2013031216772729_nh.shtml
Verenpaine pamahti aikoinaan tappiin, kun J. Jalonen oli sössimässä Vancouverin olympialaiset tällä "meidän pelillä". Tuosta Selänteen kommentista vuodelta 2013 näkee hyvin mitä mieltä NHL-pelaajat olivat Jalosen pelikirjasta. Sen näki silloin jo joukkueesta ja vain joukkueen omavaltaisempi pelaaminen pelasti joukkueelle pronssin. Ns. pappaketju otti homman haltuun silloin. Pelikirjapellen ihailijoita riitti silloinkin eikä samat tyypit vieläkään näe totuutta. Jääkiekko on lopulta aika simppeli peli ja kun sitä aletaan ylianalysoimaan ja turhaan monimutkistamaan on tuloksena "meidän peli". Suomi on ollut vahvimmillaan, kun se on pelannut aktiivista ja nopeaa suunnanvaihtopeliä. Siihen yhdistettynä karismaattinen valmentaja on menestyksen tae. Nyt meillä ei ole kumpaakaan, eikä myöskään menestystä. Parasta mitä näissä kisoissa voi tapahtua on "meidän pelin" täydellinen epäonnistuminen, joka antaisi kuuluvuutta myös muille kuin nyt valtaapitäville.
Tiki Tikkaselta tyrmäys Leijonien pelitavalle: "V***n viivelähdöt" http://www.iltalehti.fi/mmjaakiekko-2017/201705122200135190_jq.shtml
Ei ne nykyään täysin vastoin pelaa. En ole parin viime kauden aikana katsonnut NHL:n pelejä, mutta Jatkoaika.comista lukemani perusteella kaikilla huippujoukkuiella on paljon parjatut viivelähdöt valikoimassaan, tosin suurin osa käyttää niitä paljon vähemmän kuin Marjamäki tai Jalonen. Muutenkin vertailu NHL:ään on vaikeaa, koska Meidän Peli on suomalainen valmennusfilosofia, jota ei ole kehitetty Pohjois-Amerikan pieniin kaukaloihin. Sen uskallan luvata, ettei viivelähdöistä ole luovuttu näissä kisoissa. Muistivihko ja kynä esiin huomenna 13:15. Tarkkana! Kaikki kunnia Teemulle, mutta Meidän Peli todisti voimansa virallisesti viimeistään silloin kun Suomi voitti kultaa 2011 varsin nimettömällä joukkueella. Tosin finaalissa Ruotsi johti 1-0 ja laukoi tolppaan sen jälkeen. Yksittäiseen peliin keskittyminen on vähän liian yksinkertaistavaa. Ehkä parempi todiste MP:n hyvyydestä on se, että Jukka Jalonen vei Suomen välieriin kolme kertaa putkeen 2011-2013. Oli kuitenkin ihan virkistävää katsoa vähän erityylistä joukkuetta Kari Jalosen aikana. Jääkiekossa voi voittaa niin monella tavalla. Nyt Marjamäen tyyli taas mukavaa vaihtelua KJ:n kauden jälkeen.
Samaa mieltä, toivon hartaasti että Suomi häviää kaikki lopput pelit, tähän älyttömyyteen on tultava loppu.Harmitti jo etukäteen että Rantanen, Aho ja Puljujärvi tulivat mukaan ja taantumaan meidän peliin, arvostan sinänsä että tulivat. Filppulasta en ole huolissani. Hannu Jortikka haukkui Lauri Marjamäen pelitavan - Leijona-luotsi puolusteli: "Viisi äijää makaa keskialueella" "- Suomen peli on jumalattoman hidasta. Teki oikein pahaa katsoa Tshekkiä vastaan, kun neljä pelaajaa seisoi suorin jaloin. Muut kärkimaat ovat nopeuttaneet peliä, Suomi on hidastanut, Jortikka sanoi." http://www.iltalehti.fi/mmjaakiekko-2017/201705122200134224_jq.shtml