Jep, junnujen liike + taito on myrkkyä Suomen pelitavalle, luultavasti vaikein pelitapa Suomelle koko turnauksessa. Eiköhän Ruotsi ala jo sytyttämään ja peli on aivan erilaista.
Youtubesta on mielenkiintoista verestää muistoja. Jos verrataan Suomen WC 2004 pelaamiseen (esim. finaali Kanadaa vastaan löytyy kokonaan), niin peli-ilme oli viime pelissä totaalisen erilainen. Ok ok, meillä oli myös kultainen sukupolvemme parhaassa vedossa 2004 (ja Torinossa 2006). Kipperkin oli liekeissä. Odotan kolmea alkusarjatappiota. Ruotsia vastaan ei ole mitään mahdollisuuksia (harjoituspelit osoittivat jo), Venäjää vastaan voi hyvällä tuurilla olla, mutta sekään ei riitä jatkoon pääsemiseksi. Pohjois-Amerikan juniorikiekko on mennyt kohisten eteenpäin varsinkin Jenkkien puolella ja Suomi on saanut omilla entisillä aseillaan (liike, viisikkopeli) turpaansa, niin ettei Marjamäki vessaan löydä ajoissa.
Turha Rinnettä syyttää millään mittarilla. Melkein 40 torjuntaa, jäi jatkuvasti yksin, otti useita gamesavereita. Numerot olisivat voineet olla ihan hyvin 10-0. Siellä on kolmannessa pelissä Koskinen maalilla, niin saa itselleen hommattua NHL-sopimuksen.
Gamesavereitä? Nythän missään vaiheessa ei pysytty pelissä mukana. Selkäranka risahti viimeistään 2-0 tilanteessa. Rinteen jatkuva epävarmuus ei varmastikaan auttanut tilanteessa, kun ainakin puolen tusinaa kertaa oli aivan pihalla siitä, missä kiekko on. Pahimmillaan se oli pari senttiä ja alle sekunti maalista. Lukemat olisi aivan yhtä hyvin voineet olla 8-1. Parempi olisi näin ollutkin, niin olisi se sammunutkin kaveri tajunnut Suomi-kiekon todellisen nykytason. Nyt vaan sitten loppupeleissä tavoitteeksi Koskisen soppari ja Marjamäki voi alkaa suuntaamaan virallisestikin ajatuksensa kevään Skoda-cuppiin. Jos pelikirja höntsässä riittäisi.
Peli oli vasta 1-0 ensimmäisen erän jälkeen, kun Rinne nappasi useita gamesavereita. Peli olisi ollut heti ohi, jos taulussa olisi ollu 4-0 ensimmäisen erän jälkeen. Kun kaveri pääsee metrin päästä maalista vetämään ja vielä usein poikittaisliikkeestä, niin saa olla tähdet kohdillaan, jotta maalivahti poimii kaikki kiekot varmasti talteen. Pakkien ja osaksi myös hyökkääjien huonoutta se on, että siellä on kavereita vapaana metrin päässä maalista lapa jäässä ja kiekkoa ei saada siivottua tai vastustajia siirrettyä pois. Toisessa erässä oli mahdollisuus tulla peliin uudestaan mukaan, mutta kävi päinvastoin ja taululla 4-0. Viihdyttävää kiekkoa kaikinpuolin, mukava katsoa, vaikka suomilasein katseltuna pataan tulikin.
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P617_01.html http://www.yle.fi/tekstitv/html/P616_01.html Mitäs sviddua?
Yön peli jäi näkemättä, mutta mitään en kaiketi menettänyt. Olisihan se toki hienoa, että Leijonat jollain ihmeen ilveellä survoisi tiensä finaaliin. Muuten tästä turneesta jää aika tynkä maku.
Rinteeseen liittyen, kannattaa lukea kaverin omatkin mietteet... btw. jellonien kentälliset reeneissä Leijonien kentälliset: Patrik Laine-Aleksander Barkov-Sebastian Aho Mikael Granlund-Mikko Koivu-Joonas Donskoi Jussi Jokinen-Valtteri Filppula-Leo Komarov Teuvo Teräväinen-Jori Lehterä-Lauri Korpikoski Sami Lepistö-Rasmus Ristolainen Olli Määttä-Sami Vatanen Jyrki Jokipakka-Ville Pokka
Ei tämä koko World Cup ole oikein innostanut tänä vuonna. Varmaan paperilla voi todeta, että vuoden 2016 World Cupissa joukkueiden laatu on keskimäärin parempi kuin yhdessäkään muussa turnauksessa ikinä, mutta silti hyvin keinotekoiselta tuntuu noiden Euroopan ja Pohjois-Amerikan jengien kasaaminen. Maajoukkueiden pitäisi keskenään ratkoa parhausjärjestys, ei ole oikein luoda tuollaisia feikkijoukkueita sekoittamaan pakkaa. Yleisesti World Cupien ongelma on se, että ne järjestetään ennen kauden alkua. Olen aina arvottanut olympiaturnaukset korkeammalle, koska pelaajat on parhaassa iskussaan silloin kun ne pidetään. Loukkaantumiset sotkee vähän pakkaa, muttei onneksi paljoa. Lisäksi siellä ei voi tuupata testosteronipiikkiä pakaraan ennen ratkaisevaa jatkoerää. Pelillisesti tästä ei ole oikein muuta sanottavaa kuin että vuoden 2016 nuorten MM-turnauksessa Puljujärvi, Aho ja Laine loistivat. Jukka Jalonen kisojen jälkeen arvioi yhden heistä pääsevän MM-kisajoukkueeseen. Nyt kaksi kaveria vetää World Cup tasolla ja heidän pitäisi olla niitä ratkaisupelaajia. Niin, meidän taso ei ole kovin hääppöinen, kun vuosi sitten näiden kavereiden ei odotettu pääsevän MM-kisajoukkueeseen. Ne on nuoria jätkiä ja ennen niitä oli 10 vuoden tauko, jolloin Suomi ei tuottanut hyviä pelaajia. Muilla mailla juuri tämän Menetetyn Ikäluokan ikätoverit tuottaa World Cup -joukkueen selkärangan.
Euroopan ja Pohjois-Amerikan junnujen joukkueet ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Euroopan joukkue voitti nyt Tsekinkin ja jatkopaikka alkaa näyttämään varmalta. Euroopan joukkue oli lähtökohtaisesti heittopussi, mutta mitä vielä, ei muuta kuin porskuttaa. Aivan mahtava mahdollisuus pienempien kiekkomaiden pelaajille osallistua ja näyttää osaamistaan. Junnujen joukkue on taas omalla tavallaan jo lähtökohtaisestikin Pohjois-Amerikan egobuusti, joka sekin on kuitenkin yllättänyt positiivisesti. Molemmissa suurena tekijänä tietenkin onnistunut valmennus. Itse arvostan pienessä kaukalossa parhaiden kesken pelatut kisat korkeimmalle. Lentokenttäkaukalossa pelattavat olympialaiset hyvänä kakkosena. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten suomikiekko kehittyisi kansainvälisesti, jos Suomessa tehtäisiin rohkea ratkaisu siirtyä NHL-kokoiseen kaukaloon.
On kyllä turnauksen tähän mennessä paras ottelu menossa, mahtavaa kiekkoa, peli aaltoilee kummallekin. Venäjällä käynnistymisvaikeuksia, vasta toisen ottelun toisessa erässä heräsivät. Ja kyyti oli hetken kylmää NA:lle. Saa nähdä mihin suuntaan peli kääntyy lopulta. Kannattaa katsoa jälkilähetys!
Vaikka aika kriittinen ketjussa olen ollutkin, niin nyt pitää antaa tunnustus hyvästä peli-ilmeestä Leijonille Ruotsi-tappiosta huolimatta. Näin matsin vain ekan erän puolivälistä alkaen, mutta pätenee koko matsiin. Rask pelasi kuin voittava maalivahti (ei voinut mitään maalille) ja koko joukkue oli aivan eri kuin aiemmissa peleissä. Tämän myötä taputeltiin nyt Suomen turnaus. Onhan se kyllä aika karmeaa, että kahdessa pelissä on saatu vain yksi maali tehtyä. Vaikea voittaa pelejä näillä tehoilla.
Laimeimpia maajoukkuejääkiekon turnauksia miesmuistiin. Suomelle todennäköisesti lähihistorian surkein tulos, 8. sija. Onko materiaali tosiaan näin huonoa vai onko Marjamäen aika saada se kengän kuva sinne?
Joo, tällä porukalla paras hetki on vasta seuraavassa World Cupissa sitten joskus (4-8v päästä). En syyttäisi vasta muutaman kuukauden pestissä ollutta Marjamäkeä tappioista.
Tuli mieleen, että onkohan Suomelle vielä tämmöinen kuvio myrkkyä, jossa alkusarjassa pelin pitäisi olla jo valmista heti alussa kuitenkin vielä liian uutta? Jos mietitään MM-turnauksia, olympialaisia, ja jopa edellista World Cuppia, niin Suomella on ollut turnauksen aikana paremmin aikaa löytää sitä omaa peliä. Tässäkin turnauksessa pelaaminen on koko ajan isoin harppauksin parantunut, mutta aikaa ei vain ole ollut tarpeeksi, jotta jatkopaikkajunaan ehdittäisiin. Ehkä Leijonien peli kaipaa edelleen niitä isoja lohkoja, jossa heittopussimaita vastaan saadaan joukkueen peli kasvatettua uomiinsa - eli käytännössä saadaan tarpeeksi pelejä alle. Ihan vain näin fiilistelen.
Kaikilla on ollut sama valmistautumisaika. Kyllä Marjamäki saa katsoa peiliin ja miettiä mikä meni vikaan. Tämän tason ja varsinkin näin pienien pelimäärien turnauksissa pitää olla hereillä ja pasmat selvillä heti ensimmäisestä pelistä alkaen. Tässä kävi jukka jaloset (Vancouver), kun ei ymmärretä pienen kaukalon peliä ja lyhyen turnauksen vaativuutta. Jos oma peli ei toimi ensimmäisestä pelistä alkaen, syy on valmennuksessa. Joko pelitapa on liian monimutkainen tai henkeä ei ole syntynyt. Fakta on, että turnauksessa enemmistö valmentajia on ollut paremmin tilanteen päällä kuin Marjamäki. Historiassamme on toisaalta oikeastaan vain kaksi onnistunutta valmentajaa: Westerlund ja Summanen. Aiemmasta viestistäni unohtui vielä yksi positiivinen asia: Lepistö oli todella hyvä eilen, hyvä nosto kokoonpanoon. Ja Laine väläytteli lupaavasti. Eilistä on toki hyvä peilata sitäkin vasten, että Ruotsilla on kolminkertaisesti NHL-pelaajia verrattuna Suomeen. Eikä Ruotsi ole sekään mikään Kanada. Suomen menestyminen tällä tasolla onkin aina vaatinut venymistä. Tosin nyt on myös suhteellisesti huonoin pelaajamateriaali sitten 80-luvun. Tulosten valossa Suomi onkin viimeksi ollut näin syvällä Canada Cupissa 1987.
Toki on ollut, en muuta väittänytkään. Mutta mietin tässä vain eroja Leijonien menestymiselle ja sille ettei menestytty. Eli onko tai oliko Leijonilla pelin löytäminen hitaampaa kuin muilla joukkueilla? Jos nyt olisi ollut pidemmät alkulohkot, niin olisiko puolivälierävaiheessa (eli tavallaan nykyinen alkulohko) peli eri lailla valmiimpaa? Onko tämä jotain, johon valmistautumisessa turnaukseen ei saatu lääkettä? Nämä on vain tällaisia pohdintoja syistä.