Ai että vuokraamo suostui vuokraamaan kyseisen leffan alle 10-vuotiaalle? Häh? Ikärajat? Niin meillä oli oulun kuuluisassa vaihtovideossa systeemi että vuokraamo kirjoitti asiakkaan kortistoon jos perheen alaikäinen kävi vuokraamassa että mitä elokuvia alaikäinen saa katsoa jos vanhemmat rajotttavat lapsen katselua. Minulla luki siinä kortistossa että saan katsoa ihan mitä itse haluan. Elokuvahan oli silloin vuokraamossa nimellä ihmispaholaiset ja ikäraja 18 vuotta en tiedä miten myöhempi elokuvasensuuri vaikutti tähän elokuvaan. Minulla on tästä usa versio ja sen ikäraja on PG 13. Muistan kun elokuvasensuuri oli tulossa 80 luvulla tiukemmaksi niin vuokraamon omistaja ehdotteli minulle elokuvia katsottavaksi niin että tämä elokuva kielletään kohta suomessa kannattaa pitää kiirettä jos sen aikoo katsoa.
Tietyt elokuvat jäivät aikanaan elokuvasensuuriin. Jos poliittinen elokuva (Neuvostoliiton ja sen liittolaisten pilkkaaminen) ja pornoelokuva jätetään pois tästä tarkastelusta, jäljelle jäävät kauhu- ja psykologinen elokuva. Näiden jako oli vielä sellainen, että jonkin elokuvan saattoi esittää teatterissa mutta ei tv:ssä. Tietyistä teatterielokuvista (kauhu) perittiin korotettu lipunhinta. Kyseessä oli eräänlainen vero. Psykologinen elokuva (mm. mielisairautta kuvaava) oli tv-pannassa. Mm. Fullerin Shokkikäytävä vapautui siitä vasta 90-luvun alussa, jolloin oli sen tv-ensiesitys.
Oliko se todellakin näin? 80-luvun lopulla (elokuvaharrastajan pimeällä keskiajalla) voimaan nuijitun videolain aikaan televisio oli kuningas, kun kyseinen laki ei sitonut sitä mitenkään. Moni videolla torsoksi saksittu leffa sai tölsyssä esityksensä täyspitkänä. Sieltä tuli aikoinaan tallennettua mm. ensimmäinen hyvälaatuinen versio Aliensista, jonka maahantuojan oikein varman päälle leikkelemä videoversio oli lähinnä vitsi.
Ihana 80-luku! En tiedä oletko tosissasi, kun kerrot mielenterveytesi järkkyneen tämän käytännön takia, toivottavasti et. Mutta nykyajassa on ehkä kyllä ihan hyväkin se, että vanhemmat (ainakin osa) kontrolloivat tarkemmin mille piltit altistuvat. Niin ehkä ennenkin, mutta jollain kaverilla sitten kuitenkin oli sitä tiskinaluskamaa kopion kopiona. Ikärajasuositukset ovat kuitenkin tulleet näkyvämmiksi arjessa. Kieltämättä hyvää asiakaspalvelua tuolloin. Tuo henkilökohtainen palvelu ja suosittelu on sittemmin tyystin menetetty, kun ei ole enää perinteisiä elokuvavuokraamoita eikä levykauppoja.
Niin se vain oli. Teatterit pystyivät kontrolloimaan, keille myivät lippuja, ja olihan jo tuolloin olemassa ikärajakäytäntö. Tv:tä pystyi katsomaan kuka tahansa. Se oli vain vanhempien vastuulla, mitä antoivat kakaroidensa katsoa. Peeping Tom oli myös aiheensa vuoksi esityskiellossa, vaikka melko kesyltähän se nykyään tuntuu.
Nostalgian nälkään artikkeli aiheesta, joka summaa poikkeuksellisen hyvin faktatriviaa kasettitelevisiokauden aallonharjalta Suomessa. Meille, jotka söi ja hengitti elokuvakulttuuria tuolloin 24/7 tämä tuskin tuo uutta pöytään, vaikka todella mielenkiintoinen kirjoitus onkin, mutta antanee osviittaa osaltaan niille, jotka mahdollisesti hämmästelee "setien" syviä huokauksia ja yleistä hypeä aiheen ympärillä. 1980-luvun videobuumi toi Chuck Norrisin Vaasaan, täytti syrjäkylien kioskit hämärillä b-elokuvilla ja sai poliitikot kieltämään K-18- videot jopa aikuisilta
Tuo on todellakin lukemisen arvoinen artikkeli myös meille nostalgiahuuruissa rypeville "setämiehille". It was the best of times, it was the worst of times.
Tälle setämiehelle ei invasion of the body snatsers eikä kaiken maailman splätterit ja kauhut koskaan kovin iskeneet mutta Chuck Norris, ai että, The Octagon oli pitkään lempielokuvani eikä The Force of One tullut kaukana perästä. Kun mörkö menee nukkumaan iltaisin, se tarkistaa onko Chuck Norris kaapissa!
Perkele, että repesin. Hahaha, ei hitto vieköön! Huuuuh, The Octagon ja The Force of One on kyllä nannaa.