Ainakin melkein britti. Kaveri on melkoinen maailmankansalainen, äiti on Libanonista ja isä Yhdysvalloista. Mika syntyi Libanonissa, asui pikkulapsena Ranskassa ja 10-vuotiaasta lähtien on asunut Lontoossa. Kansallisuudeltaan ilmeisesti libanonilainen.
Zen Cafe on ainakin saanut runsaasti vihaa osakseen. Sanat menevät kyllä itseltänikin paljolti ohi, mutta pidän musiikista silti (tai en ainakaan vihaa sitä). Täytyy kyllä allekirjoittaa Crazy Frogin ja Numa numa jein suuri ärsytysfaktori, joka kiipesi korkeimmilleen '04 kesällä Santahaminassa. Myös Anastacia vei osansa ärsytyspotista. Viime kesäkään ei välttynyt paskahiteiltä: Valvomo kaipaisi laadunvalvontaa. Lisäksi NRJ-sonnasta olen heidän virallisemman mottonsa kanssa yhtä mieltä: shit music only. Ja Nirvanaa en minäkään ole koskaan ymmärtänyt. Offspring pitkälti samassa kategoriassa, vaikka sieltä ehkä pari käypää kipaletta löytyykin. Ilmeisiä Antti Tuiskuja ja Pikku Geitä ei tarvinne erikseen mainita, mutta tulipa mainittua kuitenkin. Varsin "perus" vihasetti siis. Jazzi, Hip Hop ja Coldplay kyllä kelpaavat oikein hyvin, eikä heviäkään vastaan mitään ole. Edit: lisättäköön, etten voi sietää oopperalaulua. Yksittäisiä hoilottajia ei tarvitse tosin lähteä morkkaamaan.
Kaikki pop tai poprockbändit. No ei ehk kaikki, mutta suurin osa popartisteista. kasari tappo hyvän musiikin, mutta toisaalta loi aivan jotain muuta. Tosin hankala vastata tähän, joten vastasin ympäripyöreesti.:hitme:
Chris Cornell on alkanut hajottamaan erityisen paljon. Varmaan radio rockin ja sen takia että äijä on ollut/on niin monessa jutussa mukana.
Fool's Garden. Lemon tree on paskin biisi ihmiskunnan historiassa. Se saa otsasuonen halkeamaan joka kerta kun sen kuulee. Kokonaisvaltaisen voiton vie kuitenkin Tö Crash, jonka kaikki kuulemani biisit ovat niin käsittämättömällä pieteetillä tehtyä paskaa, että sitä ei voi edes käsittää. Miten on mahdollista, että bändi saa aikaiseksi jopa niin kammottavan bassorumpusoundin, että se saa haiman repeämään biisin ensimmäisen 20 sekunnin aikana? Päälle Brunilan käsittämättömän raastava naukuminen, ja kädet alkavat hamuta jotain terävää refleksinomaisesti.
Tänään vilkaisin MTV:tä ja huomasin, että Maroon 5 on tehnyt uuden biisin. Kuulosti vielä siltä keetanan This Lovelta
Tässä ketjussa kyllä aiemminkin mainittu Ultra Bra kyllä saa äkkiä sulkemaan radion tai vähintään vaihtamaan asemaa, en ole koskaan ymmärtänyt enkä arvatenkaan tyhmyyttäni koskaan tule ymmärtämäänkään, mihin kyseisen yhtyeen suosio perustui/perustuu. Ilmaisutaidon lukion lyhyellä oppimäärällä varustetut wannabe-älyköt laulavat jotakuinkin jonninjoutavia tusinasanoituksia typerällä paatoksella vailla sanoman häivääkään. Niin ja tuolla aiemmin, joku puhui klassisesta musiikista ja jazzista, itselleni ei ole koskaan selvinnyt Stravinskin suuruus. Myöskään modernimpi osasto tyyliin Lutoslawski ei oikein ole auennut. Jazzissa taasen trumpetisti Chet Baker oli minusta soittajana korkeintaan keskinkertainen, ja hänen suosionsa perustui aikoinaan lähinnä ulkoisen "cooliuden" vaikutelmaan, mutta soittaessaan hän ei ollut cool, vaan Junnu Vainion sanoja lainatakseni: "otteensa oli halveksivan jäinen". Ja vaikka onkin Bakerin loiston ajoista jo kulunut yli puoli vuosisataa, olisi yhä hauska tietää miksi herran tähden mies lauloi jollain levyllään? Samaa osastoa edustaa ehdottomasti pianisti Oscar Petersonin hirvittävä tekele, tribuuttilevy Nat King Colelle...vaikken ole suuri Colenkaan ystävä, on Petersonin "kunnianosoitus" pikemminkin loukkaus tätä kohtaan.
Uniklubi, Lovex ja kaikki muut tuon tyylin bändit. Irina ja apulanta.. Siinäpä muutama jota en kestä kuunnella.
Kwan... eihän sit ininää jaksa kuunnella kun eivät osaa ees laulaa eikä o ääntäkään Indica... ei olen erikoinen hippityttö, joka ei osaa laulaa ja yleensä kaikki mitä NRJ:ltä tulee, siksi sitä ei autoon olekaan viritetty vaan CD:t soi. Silti kuuntelen musaa aika laajalla skaalalla jazzista raskaaseen rokkiin.
Tällä hetkellä inhoa eniten nostattaa Aleksi Ojala ja erityisesti hänen tämän hetkinen on air biisi Rakastaa ja tulla rakastetuksi.
Vaikka pidänkin raskaammassa musiikista, kuuluu Rammstein niihin jolloin radiossa vaihtuu kanava! Saksa on kielenä minusta erittäin ruma, joten muutkin saksaksi laulavat saavat luultavammin saman kohtelun.
WAS?! Deutsch ist doch die Sprache der Liebe: - Ahh, Ulrike, ich liebe dich. - Ich liebe dich auch Heinz, küss mich! - Willst du mich heiraten? - Ja, bald. Aber kann ich jetzt mit deinem Schwanz spielen? - Zuerst musst du meinem Arschloch lecken, dann spielen wir alle mit meinem Schwanz.
Uusia listattavia vanhojen inhokkien lisäksi. Bullet for my Valentine Justin Bieber Hurts Kings of leon Suomiräpin uusi tuleminen kokonaisuudessaan
Bändejä joita halveksin on vaikka millä mitalla, mutta varsinaisia inhokkeja ei lopulta kovinkaan montaa. Eihän näitä ole pakko kuunnella. Kotomaassamme suosituista ja radiosoittoa saavista artisteista äkkiseltään mieleen tulee Queen. Vastenmielistä novelty rokkia, joka ei mene edes huumorina. Kotimaisista kuvotusta herättää ainakin Nightwish. Teennäistä ja pateettista paatosta - kanava vaihtuu välittömästi.
No itse pidän kyllä tuosta JippiKayJei-biisistä. Ehkä tuo kulahtaa aika nopeasti kaikkine "hauskuutuksineen" vanhaksi. Yllättävää kuitenkin koska räppi ei todellakaan yhtään iske. Jos ei lasketa joitain vanhoja klassikoita Suomiräpin saralla. Ja onhan tuon video ihan jees.