Hei! Kaipaisin pientä neuvoa htpc-asioissa. Olen tässä viimeiset vuodet sinnitellyt ja turvautunut hd-median toistossa läppäreihini. Aika alkoi kuitenkin jo pikkuhiljaa ajaa näiden ratkaisujen ohi ja tarve huomattavasti käyttäjäystävällisemmälle ja tehokkaammalle ratkaisulle alkoi nostaa päätään. Päädyin tilaamaan htpc-komponentit, joiden saapumista vielä odotan. Tilasin alustavasti 60 gigan ssd -kovalevyn puhtaasti käyttöjärjestelmälle ja ohjelmille. Käyttöjärjestelmäksi valikoitui ubuntu 12.04 lts ja tarkoituksena pyörittää lähinna vain XBMC:tä ja 1080p -videotoistoa taulutöllöön kytkettynä. Kokoonpano: ASROCK FM2A85X-ITX socketFM2 DDR3 AMD A8 5500 4c 3.2GHz 4MB Socket FM2, 65W, Box KINGSTON SSDNow 60GB V300 SATA3 6,4cm KINGSTON 4GB 1333MHZ DDR3 NON-ECC CL9 DIMM CM ELITE 130 MINI ITX MESH BLACK USB 3.0 450W 80+ BRONZE CERTIFIED WIRE Minulla on muutama ulkoinen kovalevy entuudestaan (1 tb ja 1.5 tb), mutta ne ovat jo täyteen ahdettu. Tässä heräsi sitten monta kysymysmerkkiä. Tarvetta olisi jälleen mielellään yli 2tb kovolle, mutta minulla on vaikeuksia päättää missä muodossa tallennustilan hankkisin. Tai oikeastaan kaipaisin neuvoa siitä mikä tallennusmedia olisi ominaisuuksiltaan paras HTPC-buildiin ja 1080p -mediatoistoon. -Sisäisen kovalevyn tilanteessa haluaisin tietää miten ubuntu ja xbmc toimisi jos käyttöjärjestelmä olisi asennettuna ssd:lle ja mediatiedostot tallennettuna esim. 2 tb:n tai 3 tb:n kovalevylle. Onko käytännöllisempää luopua ssd:stä ja asentaa kaikki puhtaasti yhdelle hdd:lle?. Yli 2 tb:n kovalevyn osioinnista ja formatoinnista ubuntulla olen alustavasti lueskellut. -Verkkokovalevyn tilanteessa ainoa kysymysmerkki on oikeastaan oma netti. Teoreettinen nopeus on 100/10, mutta ajoittain tuo nopeus vaihtelee aika rajusti 8 - 70 välillä. Kärsiikö kuvanlaatu striimatessa jos yhteys pomppii aikalailla? -Ulkoiset kovalevyt ovat ajaneet tähän asti asiansa vallan mainiosti. Vanhemmilla läppäreillä testailin alustavasti xbmc:tä ja videoiden toistoa ulkoisten kovalevyjen kautta. Tuntui toimivan ilman ongelmia, poislukien läppäreiden kuumenemiset, mutta ne huutavat yleensä leipää muutenkin. Kaikki apu otetaan kiitollisena vastaan.
XBMC:n kanssa on yksi ja sama missä ne mediat ovat, joten ne voivat vallan mainiosti olla eri levyllä kuin itse käyttis. En nyt ihan ymmärtänyt mitä tarkoitat tuolla "omalla netillä", mutta jos XBMC kone on kotona piuhalla kiinni samassa verkossa kuin verkkokovalevy niin nopeus varmasti riittää. Jos taas XBMC kone on langattomattomassa verkossa niin suositan siirtymistä langalliseen yhteyteen.
Apuja kyselen minäkin eli olen suunnitellut HTPC:n rakentelua ja tavoitteena olisi päästä myös digiboxista eroon. Alustaksi olen suunnitellut WIN7 ja MediaPortalia. Tällaisella kokoonpanolla: Millaista tv korttia suosittelisitte ja onko kokoonpano muutoin ok?
Kaipa tuo ihan hyvältä näyttää. Itse rauta nyt on muutenkin HTPC virityksissä se helpoin nakki. Softapuoli ja koko roskan konffaus erottaa sitten miehet pojista ;-) Milläs meinaat ohjata tuota masiinaa? Entäs mitä kanavia on tarkoitus tuolla katsella, HTPC ja korttilinkitetyt kanavat taitaa olla vähän nihkeämpi tapaus. Tosin en tiedä tuosta aiheesta juuri mitään, haku auttanee täällä.
Tarkoitus on katsoa ja tallennella vapaita kanavia... Eli ei maksukanaville tarvetta. Netflix olisi tarkoitus toistaa mutta se on simppeliä windows koneessa. Frontendiksi ajattelin tuota mediaportalia ja siihen saa anrdoidin tabiin ja puhelimeen kauko-ohjaus softan ja etäkäytettävän media kirjaston. Lisäksi mini näppis kaveriksi eli erillistä, varsinaista kaukosäädintä en ajatellut..
Itse ottaisin tuohon toisen 4gb muistikamman lisää, se on sen verran kuitenkin halpaa.. Tämän lisäksi ottaisin jonkun passiivisen näyttiksen, esim GF 7xx tai ati R9 / R7 -sarjaa.
Itse hankkisin vähävirtaisen passiiviemolevyn jossa on prosessori ja näytönohjain mukana HTPC:hen. Näköjään Intel J1900-pohjainen ratkaisu olisi tällä hetkellä sopiva valinta. Hankin viime vuonna vastaavan mutta hitaamman MSI:n emolevyn. Olen ollut todella tyytyväinen vaikka tuollaisen saa puoli-ilmaiseksi. Kaikki toimii yllättävän hyvin vaikken ole edes laittanut SSD:tä koneeseen. DVB-korttina on ollut Blackgoldin 3620. Siihenkin olen ollut todella tyytyväinen (hintaa tosin tällä oli aika lailla). Talteen saa vaikka kahden muksin kaikki kanavat. Käyttöjärjestelmä on Windows 8.1 ja tallennuksen hoitaa DVBViewerin Recordin Service.
Yritin löytää tuota Blackgoldin 3620 korttia mutta tuntuu että on aika hankala saada mistään... Muutaman nettikaupan löysin mutta kaikki myyvät ei oota...
Siinä toinen viritin on ilmeisesti pelkästään DVB-S. Näköjään dvbshop.netistä löytyy vastaavia hieman halvemmallakin. Itselläni ei ole näistä kyllä kokemusta. http://www.dvbshop.net/DVBSky-T982-Dual-DVB-C-T-T2-PCIe-Remotecontrol-MCE_1 http://www.dvbshop.net/Mystique-TeCaBiX-Dual-DVB-C-T-T2-PCIe-Remotecontrol-MCE_1
Myydäänkö edes muualla kuin BlackGold:n omassa nettikaupassa? Itse tilasin sieltä helmikuussa 2011 ja on toiminut hyvin DVBViewerin kanssa (hintaa tuolloin 97.25 GBP postimaksuineen Suomeen eli onko edelleen ihan sama)
Itse miettinyt paljon oman htpc-boksini roolia. Päädyin itse ratkaisuun, jossa telkulla hoidetaan tallennukset ja niiden katselut. Olen todennut tallennustarpeen olevan koko ajan vähempi ja vähempi. Nykyään sarjat ja leffat tulee katsottua täysin kiekoilta ja striimeinä. Eli tallentamista käyttää lähinnä ajalliseen siirtämiseen erikoistapauksissa. Itselläni on myös maksullisia HD-kanavia käytössä, joten sekin vaikutti ratkaisuun. Ylipäänsä HD-kanavien vastaanotto pc:llä voi osoittautua kinkkiseksi häiriöalttiuden vuoksi. Näin ainakin itselläni. Kiekot puolestaan pyörittää mieluiten pöytäsoittimella. Olen kyllä miettinyt BD-asemaa htpc-koneeseen, mutta kun vielä hetken miettii, niin voi olla että muutamassa vuodessa kiekkoja ei enää hirveästi tarvitse pyöritellä vaan suurin osa materiaalista on striimattavissa. Eli htpc:n (XBMC(/Kodi ) Linuxin päällä) päärooli on vastata tiedostopohjaisesta toistosta. Koneen käskyttämiseen käytetään mininäppistä (ja etäyhteydellä komentoriviä, jolta tapahtuu kaikki säätö). Juttuni pointti on mietityttää boksin roolia huolella ja hartaasti. Mihin sitä ihan oikeasti tarvitsee. Harkinnan myötä voi säästää paljon aikaa ja rahaa. Ja niin kuin joku jo hyvin sanoikin, rautapuoli on vielä helppoa ja vasta softapuolen konffaaminen erottaa miehet pojista. Tsemppiä projektiin! :thumbsup:
Laatu tosin tuskin koskaan yltää blu-rayn tasolle, sen tasoinen kuva kuitenkin vaatisi keskimmäärin 25-35 Mbps bittivirran ja 5.1 HD-ääni 3-5 Mbps. Vaikka yhteydet riittävätkin jo suurimmalla osalla kuluttajista, niin palveluntarjoajan päässä tuollainen kuorma olisi melkoinen.
Aivan totta. En tiedä miten olen niin lepsuuntunut, mutta tuntuu että hyvin pakattu striimikin kelpaa nykyään. Tietenkin omat suosikit haluaa kerätä tulevaisuudenkin varalle mielellään BD:nä. Lisäksi esim. 10 vuoden päästä ollaan todennäköisesti jo taas uuden tehokkaamman codecin (h.266 tms.) aikakaudella, joten aikaa myöden striimitkin kehittynee määrän ohella myös laadullisesti. Olisihan se aika mahtavaa, jos tulevaisuudessa olisi striimauspalvelu, jossa olisi "kaikki". Tietenkin varmasti aina, ellei ainakin pitkään, kuriositeetit pitää saada katseltavaksi muuta kautta. Samahan se lie musiikissa edelleen.
Fyysisien kiekkojen osalta kaikkein vähimmällä määrällä harmaita/irtirevittyjä hiuksia selviää erillisellä bd-soittimella. Satasella saa täysin käyttökelpoisen 3D-verkko-äly-soittimen esim. Sony 4200. Toinen satanen menee erillisen edullisen jenkkisoittimen hankintaan, jos siis sen aluekoodin kiekot piti myös saada pyörimään.
Olisi totta kai. Kuvanlaadun parantaminen on varmasti nykyisten streamaus-palveluiden (esim. Netflix) mielessä, toivottavasti myös monikanavainen HD-ääni Äänenhän voisi pakata vaikka FLACiksi, eikös se vie suunnilleen yhtä vähän tilaa kuin Dolby TrueHD tai DTS-HD Master Audio (mikseivät toki nämäkin kävisi, mutta miten on dekodauksen tai bitstreamauksen laita esim. selaimella katsoessa?) Sitten vaan dekodaus ja monikanavainen PCM HDMI:n kautta vahvarille.
Streamauspalvelut pyrkinevät jatkossakin bittinopeuksien optimointiin koska verkkoja on monenlaatuisia ja palvelua on myytävä. Kuvassa keskitytään laatuun ja siellä on näköjään löydetty ihan kohtuullisen tehokkaat kodekit, mutta äänipuolella kodekit lienevät haasteena ja siitä syystä esim. Netflix käyttänee nykyään DD+ @ 192 kbps. Doldy TrueHD:ta ja DTS-HD MA:ta ei ole tarkoitettu tilansäästöön. Nettifoorumeilla tehtyjen kokeiden perusteella FLAC pakkaantuu paremmin kuin TrueHD ja MA, mutta ongelma FLAC:ssa on että sitä ei voi streamata sellaisenaan HDMI:n ylitse vaan se on aina pakko dekoodata (todennäköisesti softassa itsessään koska toistolaitteessa ei voi olettaa olevan sisäistä FLAC-dekooderia) ja toisaalta käyttökokemukset tämmöisestä käytöstä puuttuvat. Jos joskus äänen osalta mennään HD-aikaan niin veikkaisin, että ekaksi käytettäisiin esim. DTS-HD HR:ää joka on toistolaitteissa jo kohtuullisen hyvin tuettuna.
Kannattaisi nyt kuitenkin muistaa, että DTS-HD Master Audio ja Dolby TrueHD ovat häviöttömiä äänifomaatteja. Toisin sanoen kaikki bitit ovat tallessa, kun ääni puretaan PCM:ksi; purettu MA tai TrueHD siis vastaa samalla bittisyvyydellä ja näytteenottotaajuudella digitoitua/taltioitua PCM:ää. No tuon varmaan tiesitkin. Mutta pointti tässä on se, että H264/AVC on häviöllinen videokuvaformaatti. Ja paikoin sen myös havaitsee: hämärä kohtaus + runsaasti filmiraetta + liian vähän bittivirtaa = pakkausartefakteja. Hyväksyttävä bittivirta riippuu siitä, kuinka isolta ruudulta/kankaalta kuvaa katsotaan, ts. jos artefakteja erottuu katselupaikalle, on bittivirta (blu-rayn) HD-kuvalle liian pieni. Jos kuvaa pakataan häviöllisesti, miksi ei voisi ääntäkin? Esille nousee kysymys, mikä on riittävän laadukasta. Joku sanoo, että täyden bittivirran DTS (~1,5 Mbps) riittää, toisen mielestä ei. Sama pätee kuvaan. Jonkun mielestä 25 Mbps jollekin tietylle videokuvapätkälle on "top notch", jonkun mielestä 35 Mbps:kään riitä. Nykyisin varmaan esim. jokainen av-vahvistin (sellainen, jossa on vähintään HDMI 1.3) tukee DTS-HD MA:ta siinä missä HR:ääkin. Sellaisen kauttahan se ääni toistetaan, jos monikanavaisena ja HD-tasoisena sen haluaa kuulla (no voihan joku tietenkin PC:n äänikortinkin kautta kuunnella). Sekä DTS:n että Dolbyn HD-raidoissa on tuki myös vanhoille systeemeille, DTS:n HD on core + extension -yhdistelmä ja TrueHD-streamissa on mukana tavallinen DD (blu-raylla). Ja liki jokainen av-käyttöön tehty laite ja ohjelma tukee tavallista DD:tä ja DTS:ää, jotka edelleen saattavat olla joillekin riittäviä laaduiltaan. Sivukommenttina: ei muuten ihme, että ihmiset valittavat huonosta äänenlaadusta Netflixin DD+ 5.1 192 kbps -raidoissa. Vaikka Dolby Digital Plus tavallista DD:tä edistyneempi kodekki onkin, on tuo 192 kbps kuudelle kanavalle todella vähän, keskimmäärin 32 kbps per kanava.
Minulla on tuo XBMC-koneessa Linuxissa. Toimii, mutta taitaa olla epäherkkä (DVB-T käytössä) verrattuna Hauppaugen USB-tikkuun. Yksi kanavanippu pätkii tuolla, mutta näkyy ilman ongelmia Hauppaugella.