Hollywood-tähtien palkat, ja näyttelijöiden hyväntekeväisyystyö

No sitten sun kannattaa ostaa se 14-tuumanen, jos pelkäät, mitä naapuri sanoo!:hitme:

 

Anteeksi vaan, mutta rajansa se on paskapuheellakin. Prosenttiosuuksista aloit puhumaan sen jälkeen kun olin niistä kirjoittanut. Sitä ennen ainoa ajatusta sivuava kommenttisi liittyi Elviksen olkiukon myötäilyyn (eihän duunari voi antaa puolia ku menis kämppä alta, mut kyllä tähti voi).

Sen lisäksi vaadittiin lähemmäs kymmenen viestin tivaus ennen kuin suostuit vastaamaan siihen koskevatko samat moraaliset velvoitteet normaalituloisia. Vastauksesi oli häkellyttävä "kyllä, mutta 0% on ihan oiva tuki tavikselta" (vrt. kommenttisi No se on ihan sama, onko se "jäisi" vai "jää".).

Tässä vielä pari määritelmääsi liiallisista tuloista.

Tuosta on aika helppo vetää kaksi johtopäätöstä:

- Edes 80% hyväntekeväisyyteen tähdiltä ei tyydyttäisi sinua
- Ongelma on nimenomaan siinä, että joillain on sinusta liikaa rahaa

Kohtuullisuutesi siis huitelee jossain 80%:n yläpuolella jos ansaitsee liikaa, mutta 0% riittää jos palkka ei ole paljon keskitulon yli ja kunhan periatteessa kannattaa hyväntekeväisyyttä.

Sellainen vielä kiinnostaisi, että jos 1M vuodessa tai 20M varallisuus on liikaa mihin nuo yli menevät rahat oikein pitäisi laittaa? Firmoihinkaan niitä ei voi jättää koska omistajat tulisivat silloin liian rikkaiksi. Luuletko todella, että maailma paranisi jos kaikki maailman yli 20M$ omistavat ihmiset antaisivat ylimenevän osansa Afrikkaan (tai minne nyt olisikaan moraalisesti oikein se viedä)? Ja mitenkäs valtiot, onko niiden talouden ylijäämällä kanssa jokin maaginen moraalinen yläraja?

P.S. Sori viestin sävystä. On niin pitkä etten jaksa kaunistella. :love:

 

Adam Smith (Wikipedia): "Järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä, kun he eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla näille vastapalveluksia (esimerkiksi rahaa tavarasta tai työstä). "

Huom! Tämä ei siis ole minun mielipiteeni - mutta herättää ajatuksia.

 

No toi "jäisi" ja "jää" liittyy siihen, että en kirjoittaessani tainnut sen kummemmin ajatella sanamuotoa, siis että olisin ihan hyvin voinut kirjoittaa myös "jää".

Ja jo se miljoona dollaria vuodessa on niin huikea summa, että sen kyllä pitäisi riittää ihan jokaiselle maailmantähdelle, vaikkei se tunnukaan riittävän.

On tässä ketjun matkan varrella varmaan tullut uusia juttuja, joita en ole tullut ajatelleeksi, ja olen niihin sitten vedonnut, mutta onko siinä jotain pahaa. Tosin tuota mieltä olen ollut jo ennen ketjun avaamista, että rikkaiden kuuluisi prosenteissa suhteessa normaalituloisia enemmän antaa hyväntekeväisyyteen. Pääasia on se, että tiedän, mitä itse ajattelen/olen ajatellut. Ja se, mitä olen itse jo kauan ajatellut, ennen kuin koko ketjun avasin, on se, että A) On väärin, kuinka näyttelemisen kaltaisesta ammatista (joka ei ole mitenkään tärkeä verrattuna vaikka lääkäreihin) saa niin järjettömiä summia palkkaa. B) Rikkaiden kuuluisi antaa enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen. Ja nämä kohdat allekirjoittavat myös kaverini, kun niistä on puhuttu, ja se on tärkeämpää, kuin mitä jollain nettifoorumilla ollaan kanssani asiasta mieltä. Pääasia tosin on, ettei välitä muiden mielipiteistä, ja jaksaa pitää omasta mielipiteestään kiinni, vaikka suurin osa olisikin toista mieltä. Mutta kuten totesin, niin jos kysyttäisiin kadunmiehiltä, niin todennäköisesti heistä suurin osa sanoisi "kyllä", kun kysyttäisiin, pitääkö rikkaan antaa normaalituloista enemmän hyväntekeväisyyteen prosenteissa suhteessa tuloihin.

Ketjun päätarkoitus kuitenkin oli saada ihmiset ajattelemaan, että näyttelijät saisivat antaa enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen, ja että ei ne näyttelijät ole kaiken sen ihailun arvoisia, että vaikka ne olisivat kuinka omia idoleita, niin kyllä heitä silti saa arvostella, kuten itse teen.

 

Vaikka oma pointtini on siinä kohtuuden harjoittamisessa, eikä niinkään siinä, että rikkaiden pitäisi lavoittain rahaa kaataa hyväntekeväisyyteen, niin kyllä tuo "miksi vain heidän pitäisi" kysymys kummastuttaa. Toki jos tarkastelee asiaa pinnallisesti, niin ilman muuta se tuntuisi järkevältä ja reilulta, että jos kerran rikkaiden pitäisi olla anteliaita, niin myös kaikkien muidenkin (mikäli heillä nyt annettavaa yleensäkin on). Kyllähän se pienikin raha on rahaa silti.

Asia kuitenkaan ei ole niin yksinoikoinen, kun pulahdetaan pintaa syvemmälle. Tässä ketjussa käsitellyt superrikkaat ovat ihmisiä, joilla on sen verran rahaa, että he eivät välttämättä pysty edes tuhlaamaan sitä kaikkea. Kyse on siis sen verran suuresta rahamäärästä, että suurin osa siitä on muuttunut "hyödyttömäksi" pelkälle yhdelle ihmiselle. Suurien rahamäärien myötä kun tulee vastaan se kohta, milloin mikään hintalappu ei käytännössä oikein pysty tekemään lommoa saldoon.

Otetaan seuraavaksi peruspulliainen Suomesta. Jos käteen jää kuussa 2000 euroa, niin elämä on jo ihan mukavalla mallilla. Yksinasuvalla menee tuosta noin puolet elämän välttämättömiin menoihin (vuokra, sähkö, netti, kännykkä, vesi, ruoka) ja toinen puolisko menee sitten muihin menoihin (osaksi niihin turhakkeisiin). Jos tästä vajaasta tuhannesta eurosta lähdetään antamaan vaikka se sata euroa hyväntekeväisyyteen, niin kyllä sen aiheuttama lommo on tuntuva. Tämän peruspulliaisen elämä ei siitä kärsi, mutta kyllähän se voi jäädä harmittamaan silti.

Nyt lähdetään vertaamaan asiaa kahdelta kantilta. Ensiksi vertaamme rahasumman vaikutusta, jos se annettaisiin esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Sadalla eurolla ei saa paljoa aikaan. Se voi mennä esimerikiksi yhdeksi monista maksueristä johonkin sairaalalaitteeseen tai se voi ruokkia muutaman kehitysmaalaisen perheen joksikin aikaa. No, koska sata euroa on kahdesta tuhannesta eurosta viisi prosenttia, niin otetaan se samainen viisi prosenttia vaikkapa 20 000 000 euron miljonääriltä: miljoona euroa. Tämä vastaa siis 10 000 peruspulliasen panostusta. Miljoonalla eurolla saa jo radikaalisti enemmän aikaan. Kun vielä muistamme, että maailmassa 20 000 000 euron omaisuus on vielä suhteellisen pieni, niin jos pelkästään se vastaa 10 000 peruspulliaisen panostusta, niin taitaa kyseessä olla aika monen peruspulliaisen panostus, jos lähdetään sinne rikkaiden Top-1000 -listalle.

Tässä ei ole vielä selvinnyt miksi kaikesta huolimatta peruspulliaisen ei olisi yhtä tärkeää antaa sitä sataa euroa. Aluksi haluan sanoa, että kyllähän se ilman muuta tärkeää on, mutta nyt siis vertailemme... Tästä siis menemmekin siihen toiseen "kanttiin", ja vertaamme näiden rahasummien antamista niiden antajien kannalta. Kuten todettua, sadan euron lommo kahden tuhannan euron tilissä tuntuu, vaikkei se elämää vaikeutakaan. Entäpä sitten se miljoonan euron lommo 20 000 000 euron tilissä -- puhumme siis henkilökohtaiseen käyttöön tulevista rahoista? Tietenkään kun en ole elänyt miljonäärin elämää, niin en voi tietää onko se yksi miljoona kahdessakymmenessä hyvinkin ratkaiseva "lommon" tuntemisen suhteen. Toisaalta, tässä kohtaa se oman pointtini mukainen "kohtuus" astuu peliin. Mitä voimme ajatella ihmisestä, joka kokee kyseisen tilanteen "lommoksi"? Totta kai kaikki on suhteellista, mutta kun asia nyt vain on niin, että sillä sadalla eurolla on peruspulliaisen elämään merkittävästi suurempi merkitys kuin miljoonalla eurolla miljonäärin elämään -- tietyssä vaiheessa tulee se raja vastaan, milloin ei ole mahdollista oikein enää hyödyntää osaa rahoistaan itselleen.

En ymmärrä miksi yleensäkään tämä "kohtuus kaikessa" on teidän korviinne täyttä utopiaa. Kyllähän sivusimme ihmisluonnetta ja sitä, että se ettei harjoita kohtuutta ei ole niinkään merkki pahuudesta vaan luonteensa mukaan elämistä. Toisaalta, täälläkin kyllä tiedostetaan, että nyt puhumme epäkohdasta (vaikkei minun ja Resurssin mielipiteet pahemmin vastakaikua saakkaan). Muistaa täytyy, että kaikki me peruspulliaiset asumme omassa elinympäristössämme yhdessä. Jotkut meistä ovat köyhiä ja jotkut meistä ovat hyvätuloisia, joilla niitä turhakkeitakin on enemmän. Näin säilyy tietynlainen balanssi, jossa näennäisesti kaikki ovat samalla linjalla, vaikka osan pankkitili on moninverroin suurempi kuin osan. Superrikkaat taas yleensä tuppaavat eristämään itsensä peruspulliaisilta, ja omassa elinympäristössäänkin eroamaan radikaalisti muista. Juuri tämä balanssista eroaminen on se, minkä takia heidän pitäisi sitä kohtuutta harjoittaa ja tulla lähemmäksi sitä. Eikä tämä ole utopiaa, sillä tällaisia balanssiin palanneita ihmisiä löytyy julkkiksista, ja itsekin tunnen ihmisiä, tosin ei miljonäärejä, jotka voisivat elää moninverroin makeampaa elämää, mutta haluavat juuri sitä kohtuutta harjoittaa.

 

Kenenkään ei "tarvitse" laittaa hyväntekeväisyyteen penniäkään. Meidän perheemme laittaa 1% nettotuloista Unicefille, mikä on suhteellisesti varmasti vähemmän kuin yksikään Hollywood-tähti, mutta todnäk enemmän kuin perussuomalainen. Malka omasta silmästä ensin pois ennen kuin lähdetään kylille huutelemaan.

Will Smith maksoi viime vuonna taatusti aika saatanasti veroja, ja on kantanut kortensa kekoon ihan riittävästi. En tiedä miten progressiivinen verotus jenkeissä on mutta puhutaan varmasti kymmenistä miljoonista. Hienoa että antavat vielä lisää mutta ei siihen mitään pakkoa ole.

Maailmassa on miljoonia näyttelijöitä, näistä todnäk alle yksi promille tienaa miljoonia vuodessa. Että sitten ette yhtään vaikeampaa menestymisen lajia keksineet kadehdittavaksi?

Aloittakaa vaikka elokuvatuottajista, nehän ei tee muuta kuin puhuu puhelimessa ja natisuttaa casting couchia.

 

Kyllä tässä on koko ajan puhuttu Hollywood-tähdistä, mutta välillä on käytetty myös "näyttelijä" -nimikettä, koska näyttelijähän heidän ammatti on, mutta silloinkin ollaan tarkoitettu Hollywood-tähtiä, ajatellen että sen verran moneen kertaan on jo aiemmin mainittu kyseessä olevan nimenomaan Hollywood-tähdet, että tiedetään, että tarkoitetaan heitä, vaikka puhutaan ammatista näyttelijä yleisnimikkeellä. Useampaan kertaanhan olen ihmetellyt, miten näyttelemisen kaltaisesta (ei-tärkeästä ammatista, verrattuna esim. lääkäreihin) ammatista voi saada niin suuria summia, siis Hollywood-tähdet. Ja moneen kertaan on jo mainittu, ettei kyse ole kateudesta. Jos ette sitä usko, niin olkaa uskomatta, ei voi mitään.

 

Täällä on siis ainakin toinen moralisointihihhuli entisestään tiedossa olevan moraaliltaan alamittaisen lisäksi. Tämä ketju alkaa pian vetää vertoja ateistiketjulle. Hyväntekeväisyys, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat hienoja sanoja joilla on kiva ratsastaa.

Hyväntekeväisyys pitäisi kieltää, se on samaa kuin kerjäläisyyden tukeminen antamalla ropo omatuntonsa puhdistamiseksi että tuntisi olevansa hyvä ihminen.

Jos rikas ostaa jotain älyttömän kallista ja turhamaista niin häviääkö se raha johonkin pois talouselämästä, esim. pinoon pankin tallelokeroon vai siirtyy jollekin toiselle joka käyttää sitä vaikka vähän järkevämmin? Tai antaa sen hyväntekeväisyyteen koska on superrikas.

 

Oletko siis sitä mieltä, että suurempi hyöty yhteiskunnan suhteen saadaan siitä, jos rikas ostaa niiltä harvoilta yrityksiltä, jotka valmistavat "älyttömän kallista ja turhamaista" kuin sitten siitä, jos rikas ostaa samoista paikoista kuin mekin ja sijoittaa rahansa (jotka jäivät ylimääräiseksi siitä, kun ei ostettu "älyttömän kallista ja turhamaista") suoraan yhteiskuntaan?

 

En itse viitsi mennä samalla tavalla henkilökohtaisuuksiin, mutta edelleen ihmettelen kyllä teidän tarvetta siihen. Ettekö huomaa sitä ironiaa, että syytätte muita (vaikkapa minua) eittämättä tyhmäksi ja moraalittomaksi, ja sitten olette itse ainoita, joista tekstinkin kautta paistaa selvä "koulukiusaaja" mentaliteetti, jossa rakentavalle keskustelulle annetaan hyvin vähän sijaa. Ja kaikkihan me tiedämme mikä se "koulukiusaajan" motivaattori on; ei se taidan ihan kiusattavan "tyhmyys" olla.

 

Tässä tuntuu kyllä menevän puurot ja vellit aika iloisesti sekaisin. Se minkä verran rahaa on riittävästi, ja minkä verran ansaitsee ovat kaksi täysin eri asiaa. Maailmantähdet ovat ansainneet tulonsa, koska miljoonat asiakkaat ovat päättäneet heidän "palveluistaan" maksaa.

Millä perusteella määrittelet, että mikä on tärkeä ammatti? Viihdetaivaan tähtien vaikutusta kansanterveyteen on jokseenkin hankala mitata, mutta voit olla aivan varma, että maailmasta löytyy uskomaton määrä sellaisia tapauksia, jotka ovat olleet esim. itsemurhan partaalla, mutta se lempinäyttelijän elokuva on palauttanut elämäniloa sen verran, että on jaksanut vielä seuraavaan päivään. Tuosta joukosta taas löytyy aivan takuuvarmasti sellaisia ihmisiä, joiden elämä on tehnyt täyskäännöksen juuri sinä "lisäaikana", joka kiitos sen lempinättelijän leffan piristävän vaikutuksen tuli. Entäpä jos se olikin se lääkäri, joka kävi pohjalla, ja pääsi taas pinnalle?

Kuka määrittelee mikä on hyväntekeväisyyttä? Wikipedian mukaan yhdysvalloissa on ainakin jonkin verran progressiivisuutta verotuksessa, mikä tarkoittaa, että enemmän tienaavat maksavat myös prosentuaalisesti suuremman siivun yhteisestä hyvästä. Tämä täyttää ainakin minun nähdäkseni "pakotetun" hyväntekeväisyyden määritelmän.

Väite, ettei maailmantähtiä arvosteltaisi on aivan käsittämätön. Kun normaali taatelintallaaja menee baariin ja vetää pään täyteen se on cool. Kun maailmantähti tekee sen, niin joka ikisessä iltapäivälehdessä on toinen toistaan roisimpia kuvia ja juttuja illasta. Yllättäen iso osa niistä joka viikonloppu baaritiskillä notkuvistakin on mukana moralisoimassa maailmantähtien rappiota.

 

Johtuiskohan tuo siitä, että he tekevät itse itsestään mediaseksikkään ihan tietoisesti? Toistaiseksi en ole nähnyt ainoatakaan tapausta maailmantähdestä, joka itkee paparazzeista ja joka seuraavana päivänä heti ei olisi jollain tavalla mainostamassa ja myymässä itseään kansalle.

 

Kirjoitit sitten monta kappaletta siitä miksi sinun ei tarvitse osallistua hyväntekeväisyyteen, mutta joidenkin toisten toki täytyy. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan sanon minä.

Eli aivan sama mistä resurssi aiemmin puhui - tuntuvasti keskivertoa suurempi omaisuus on mukamas moraalisesti väärin. Näennäisesti puhutte siitä kuinka hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta pääosa viestien sisällöstä kuluu sen selittämiseen miksi teidän itsenne ei tarvitse osallistua.

 

Sitä en epäile hetkeäkään, etteikö suuri osa juorulehtien palstoilla saadusta julkisuudesta olisi ihan laskelmoitua. Pointti tuossa tekstissä oli kuitenkin se, että kyllä maailmantähtiä arvostellaan ja usein vielä asioista, jotka ovat arvostelijan itsensä tekeminä ihan ok tai jopa jotain ihailtavaa.

 

Ymmärrän yskäsi, mutta toisaalta juuri tällaisten näkökulmien takia vain harvat (oli pankkitili minkäsuuruinen tahansa) sitä harrastavat. Tosin olen sitä yrittänyt jankuttaa, että hyväntekeväisyys ei ole minun pointtini, vaan se "kohtuus".

Toki tässä on se perimmäinen ymmärtämisen vaikeus juuri, että kun emme tunne toisiamme, niin emme voi tosiallisesti tietää mikä se perimmäinen motivaattori on. Et voi tietää mussutanko tyhjää vain sen takia, että voin hyvillä mielin olla harrastamatta hyväntekeväisyyttä, vai kirjoitanko siksi mitä kirjoitan, koska se on sivistynyt maailmankuvani ja arvomaailmani.

Se mitä sitten en enää ymmärrä on tämä, että älytön törsäys hyväksytään. Kaikki on edelleen suhteellista, ja vaikka se, että minulla on 40" töllö voi tuntua jopa elinympäristössäni asuvasta vallan irvokkaalta. Siitä ei kuitenkaan mihinkään pääse, että on irvokasta ja sitten on IRVOKASTA, mitä edustaa vaikka Trumpin omistamat luksuskämpät, joista mainostetuin on tosiaan vuorattu kullalla, pronssilla ja marmorilla. Jos sinä näet tämän, tässä maailmassa, vain sellaisena, että "jokainen tehköön rahoillaan mitä haluaa", niin selevä pyy. Minä en näe.

Kun kuitenkin taas saan naamalleni tuon "suhteellista" pointin, niin ajattellaanpas asiaa tästä näkökulmasta. Oli ihminen kuinka köyhä tahansa, niin tavallaan sellaiseen keskiverto-perusmuottiin kuuluu, että henkilöllä x on yksi koti, jossa on tavaroita, ja ehkä kulkuneuvo (tosin itsellänihän ei ole pyörää kummempaa). Superrikkailla on useita koteja ja useita kulkuneuvoja, joista suurta osaa he hyödyntävät äärimmäisen vähän. Tämä on IRVOKASTA, ja tässä tulee se ero. Aina jonkun omistus voi tuntua irvokkaalta, mutta jos niitä omistuksia on useita, eikä niitä edes hyödynnä, ja jos niiden omistuksen hintakin on jo sellainen, että A) se ei enää liity mitenkään omistuksesta saatuun hyötyyn ja B) hinnalla voisi saada merkitystä aikaan maailmassa, niin se on sitten IRVOKASTA.

 

Harvoin Hollywood-tähtien haastatteluissa tähteä arvostellaan (esimerkiksi rikkauksistaan), koska jos näin tehtäisiin, niin tähti tekisi russellcrowet, ja lähtisi pois haastattelusta. Ja tähden edustaja ilmoittaisi, että haastattelu loppui tähän. Nämä tähdet ovat niin herkkänahkaisia.

Ja Oscar-gaalan mattohaastattelut, jos mitkä ovat imeliä. "You look wonderful!", "You look wonderful!", "Oh, thank you very much!"

 

Eli hyväntekeväisyys pitäisi olla progressiivista?

Eiköhän kyseessä ollut lähinnä kierrätys, en ole kuullut kenenkään näyttelijän riistäneen köyhiä. Tai ehkä olet tutustunut johonkin eri versioon Robin Hoodista kuin minä?

Jos tavalliselta kadunmieheltä kysyttäisiin pitäisikö maapallolle saada rauha ihmisten kesken ja lopettaa nälänhätä olisi vastauksena todennäköisesti kyllä.

Mutta voisit vaikka lukea YK:n ihmisoikeusjulistuksen, noin peruslähtökohdiltaan ihmisten välillä ei ole mitään eroja vaan kaikkia pitää kohdella samalla tavalla. Minun mielestä koskee myös päättämistä omasta omaisuudesta ilman, että kenelläkään on mitään nokankoputtamista.

 

Eli tarkoitat että miksi kukaan ei ala hyväksyä väitteitänne jatkuvasta jankkaamisesta huolimatta? Rakentava keskustelu on sitä, että omaa mielipidettä puolustetaan antamatta periksi?

 

Ööö... en. Tarkoitan tuota ajoittain ilmenevää käyttäytymistä, jossa esimerkiksi minua "todistetaan vääräksi" menemällä henkilökohtaisuuksiin ja nimittely-politiikkaan. Vai puolustiko mielestäsi esimerkiksi Retro rakentavasti omaa mielipidettään aiheesta seuraavassa:

 

Kerro toki mitä tapahtuisi siinä vaiheessa kun haastatteluissa aletaan kärttämään jotain tuollaisia "miksi et antanut 20 miljoonaa hyväntekeväisyyteen". Mitenkä käy tuollaisen haastattelijan/ohjelman ja mitä muuta siitä seuraa? Ota myös huomioon että iso osa katsojista ei halua tuollaista nähdä. Heitä kiinnostaa rentoutua esim. jay lenon/conanin parissa eikä miettiä jotain moraaliseikkoja.

No Shit, Sherlock! Nytkö tuon tajusit. No ehkä 5v päästä tajuat miksi näin tehdään :thumbsup: