Mitkä äänentoistoon liittyvät projektit ovat aihettaneet eniten hellasäröä? Meillä sanomista tulee lähinnä tietynlaisen musiikin kuuntelusta. Jazzin toisto ei vaikuta kamalasti häiritsevän, mutta esimerkiksi Prokofievin pianosonaattien kuuntelu (Raekallion levytykset) luonnollisilla äänenvoimakkuuksilla aiheuttaa toistuvasti vihaista palautetta.
Melkein kaikki uudet laitteet, johdotukset yms aiheuttaa huomattavaa säröä, mutta kaikesta ei pidä välittää. Tottuu se hellasärökin ajan kanssa tai sitten keskustellaan hellasärön hankkeista vastapainoksi .
Pahinta hellasäröä aiheuttaa täälläkin minkä tahansa uuden laitteen osto, jonka takia tarvitsee pari kuukautta ennen ostoa alkaa jo vähän pehmittelemään. Kaiuttimien sijoittelusta ei ole hellasäröä meilläpäin pahemmin esiintynyt, musiikin äänenvoimakkuuksista jonkun verran.
Ei mitään ongelmaa. Tykin hintaa ihmetteli hetken aikoinaan, mutta unohtui heti kun kuvaa pääsi ihastelemaan. Nyt on viides tykki menossa.
Kyllä ehdottomasti pahiten hellasäröä aiheuttaa uudet laitehankinnat ja laitteiden vaihdot. "Miksi vaihtaa kun vanhatkin toimi hyvin" on usein kuultu kommentti. Myös kaiuttimien ulkonäkön sopivuus sisustukseen on paremmalle puoliskolle erittäin tärkeää. Jalustakaiuttimet jalustalla ei tule kysymykseenkään vaan on oltava huonekalujen näköiset lattiakaiuttimet ja niissä pidettävä suojakankaat paikoillaan ettei "rumat" elementit näy" .
"no miks sää nyt taas oot uutta ostamassa, mikä vanhassa sit on vikana? Lähteehän noistakin nyt jo _ihan tarpeeksi ääntä_"
Amismuija!! :king: Itsellä ei ole onneks hellasäröstä ongelmaa, eikä tule olemaankaan vielä moneeen vuoteen
Toisen takakaiuttimen sijoitus ruokapöydälle on aiheuttanut eniten säröä. Myöskään toisen takakaiuttimen kiinnittäminen seinään ei saanut kehuja.
Gradientin 1.2:set. Nyt sopivat paremmin sisustukseen ja kämppään niin tämäkin narinan aihe on taantunut.
Laitehankinnoista itsestään ei meidän perheessä tule "hellasäröä", mutta niiden säädöstä saattaa tulla jonkinlaista mutinaa. Esim. kun meikä on kuunnellut saman biisin samaa kohtaa sohvalta tunnin putkeen ja säätänyt vaikka aktiivisubarien tasoja kuntoon. Myös kaiuttimien sijoittelu tulee ongelmaksi siinä vaiheessa kun parempi puolisko siirtelee niitä eestaas 10cm pätkissä ja meikä kuuntelee sohvalla jälleen samaa biisiä tai jotain sen kohtaan. Kun eihän niitä itse voi hienosäätää, koska testien välille tulee niin pitkä aika. Tai, jos leffan aikana huomaan jonkun "virheen" kuvassa ja sitten pitää heti kelata taaksepäin ja katsoa, että mistä se johtuu ja siinä saattaa vilahtaa aikaa erinäisiä määriä. Eli aika ymmärtäväistä meininkiä on. Kyllähän noista jo pitää vähän mutinaa tullakin.
Leffahuoneen rakentelua pehmittääkseni suostuin hommaamaan paremman puoliskon jo pitkään kyttäämät Scandynan MicroPodit olohuoneen äänentoistoa hoitamaan (MiniSubin sain sentään tingittyä, ettei bassopää jää vallan hoitamatta). Tulossa siis 2.1 -järjestelmä ProCasterin perusvaffilla höystettynä. Vähän vaan pelottaa jääkö noiden MicroPodien ja MiniSubin välille iso "rako" toistoalueessa, mutta sen näkee sitten. Minipodit olisin itse ottanut Scandynan mallistosta, mutta ne on kuulema rumat . Kompromisseja...
Ei hitto tälle mä kyllä repesin Noinhan se toki varmasti parhaiten hoituu, mutta itse mielikuva ukosta sohvalla löhöömässä ja paremmasta puoliskosta siirtelemässä jotain kaappeja ympäriinsä 10cm pätkissä oli jotenkin huvittava Anteeksti OT, jatkakaa...
Sama vika. Joutuu nykyisin kaikki säätösessiot tekemään kun on yksin kotona. No joo, kyllä hinnoista joskus on pientä keskustelua ollut ("onko sen pakko noin kallis olla?")
Kyllähän ne laitehankinnat aiheuttavat eniten hellasäröä. Sijoittelustakin tuli hieman noottia tyyliin "Miksei noita kaiuttimia voi siirtää keskeltä olohonetta seinän viereen?". Mutta siitäkin selvittiin kun rautalangasta jaksoi vääntää. Vaikeinta oli perustella miksi kannattaa muutaman kuukauden ajan tinkiä turhista menoista (ulkona syöminen, elokuvissa käynti tms.), että saa setin maksettua. Nyt on sitten ensimmäinen tykki lähdössä tilaukseen ja siitä ollaankin keskusteltu hartaasti ja tunteella syksystä lähtien. Tilanne on tällä hetkellä sikäli lupaava, että ero ei välttämättä koita laitteen saapuessa...
Meillä hellasärö on ollut aika vähäistä, mitä nyt joskus jotain pientä uuden laitteen tultua kotiin. Alussa kuuluu ihmettelyä että pitikö tuollainen ostaa mutta sitten kun vaimo oppii käyttämään vehkeita joutuu hän myöntämään että ihan hyvä ostos se oli, paljon parempi kuin vanha. Seuraava projekti (siis vaimon pään kääntäminen) on varmaan tykin osto. Täytyy katella vähän ajan päästä jos vaikka muuttaisi vähän isompaan asuntoon. Laitteiden sijoittelusta ei ole oikein mitään säröääniä kuulunut, on vissiin sijoittelu onnistunut esteettisesti ja käytännöllisesti
Kyllä muija hyvää ääntä ja kuvaa ymmärtää, joten ei skobeista/tykistä/kankaasta ongelmia tule. Selkeästi eniten häiritsee kaapelit, jotka ovat aina rumia vaikka niitä miten saisi (näkyvään) kouruun tungettua. Uusien laitteiden kohdalla muija saattaa todeta: "itse en olisi noin kallista ostanut", mutta ihan samaa totean minä kun nainen raahaa kotiin uuden laukun
Laitteiden sijoittelusta tai ulkonäöstä ei ainakaan toistaiseksi ole mitään sanomista tullut, mutta uutta hankkiessa tai päivittäessä pikkaisen ihmetellään. "Ihan hyvin niistä vanhoistakin kuului" ja "mitä tollakin nyt tekee" on aika tuttuja lauseita. PS. Niin, ja hintaa ihmetellään aina!
Eipä ole pahemmin hella särissyt, vähän piti tulevan DIY subbarin kokoa pienentää kun 300 litrainen/~120kg olis kuulemma liian iso kaiken diplomatian kun laitoin peliin niin 200l/70kg meni läpi :thumbsup: Muuten ei paljoa ole hinnoista etc ollut vääntöä, minä saan kiksini hifi liikkeessä, muija marimekon liikkeessä, molemmat käyttää omia nappuloitaan niin mitäpä tuosta.
Kun reilu kolme vuotta sitten aloin puhumaan ullakolle rakennettavasta kotiteatterista, niin hellasärö oli hyvin voimakasta. Lapsetkin naureskelivat ajatukselle selkäni takana, kun eivät ymmärtäneet mistä oli kyse. Kun screenit, tykit, subbarit, baarikaapit, verhot sun muut oli hankittu ja asennettu, niin hellasärö kuihtui kokoon. Ja kun tuttavia tai lasten kavereita tuli meillä käymään, niin lapset halusivat ehdottomasti näyttää vieraille heti ensimmäisenä yläkerran kotiteatterin. Yksittäisistä hankinnoista eniten hellasäröä aiheutti ehkä sohvantäristinten hankinta. Se oli kuulemma täysin lapsellinen ajatus. Mutta kun vaimo oli kerran täristimien päällä istunut, niin sen jälkeen hänkin demosi niitä mielellään vieraille Tuntuu, että meillä hellasärö onkin johtunut ennakkoasenteista ja tiedon puutteesta. Tuo asunto (ja kotiteatteri kaikkine vimpaimineen) sittemmin myytiin, ja uuteen asuntoon suunnitellaankin nyt uutta kotiteatteria yhteisymmärryksessä vaimon kanssa