Hassut hurjat hirviöt (Where the Wild Things Are) perustuu Maurice Sendakin maailmanlaajuiseksi klassikkoksi muodostuneeseen samannimiseen lastenkuvakirjaan, jossa poika nimeltä Max lähtee hurjalle seikkailulle hurjien hirviöiden maahan. Itsepäinen Max riitelee äitinsä kanssa ja äiti komentaa hänet huoneeseensa. Max päästää kuitenkin mielikuvituksensa valloilleen ja hän päätyy kummalliseen metsään jota rajaa valtava meri. Väärinymmärrettynä ja sisuuntuneena Max päättää seilata kohti "hurjien hirviöiden maata" jossa kurittomat hallitsevat.... Sendakin kirja on julkaistu suomeksi nimellä "Hassut hurjat hirviöt" ensimmäisen kerran jo yli 40 vuotta sitten. Uusintapainos ilmestyy syksyllä 2009. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 08.01.2010 (USA:ssa 16.10.2009)
Kiinnostaa! Vaikka en kirjaan olekaan koskaan tainnut edes lapsena törmätä. Mies on kuitenkin osoittanut olevansa selkeästi luova yksilö, oli lähdemateriaali mitä tahansa - toisaalta, leffa sai aika ristiriitaisen vastaanoton. Ärsyttävän pitkä aika oli myös (taas jälleen kerran) USA:n ensi-illan ja Suomen ensi-illan välillä...
Juuri elokuvan katsottua niin päällimmäiseksi tunteeksi jäi pettymys, mutta se ei tarkoita sitä etteikö elokuva viihdyttäisi. Elokuva alkaa niinkuin lasten sadun pitääkin mutta matkalla kohti loppua kadottaa maagisuutensa ja vajoaa tusina draamojen joukkoon. Spike Jonze kamera miehinee vangitsee hienosti Maxin ja hirviöiden kommellukset ja loistava musiikki täydentää hienoja kohtauksia. Odotin ehkä elokuvalta liikaa, mutta olisi siinä ollutkin ainekset klassikkoon. Lyhyt kesto (1h43min) jäi harmittamaan eniten, koska extra 30 minuuttinen oli voinut tuoda tarvittavaa syvyyttä tarinaan. 3/5
Aavistuksen liian pitkä, eikä tunnelmointi kanna niin hyvin kuin toivoisi. Silti, upeat tehosteet ja kaunista nostalgisointia sekä kaikessa katkeransuloisuudessaan hieno loppu. 3½.
Kukahan tuon suomenkielisen käännöksen on keksinyt? Käsittääkseni se alkuperäinen tarina, vaikka onkin lapsille suunnattu, on monella tavalla vakava ja moniulotteinen tarina. "Hassut hurjat hirviöt" taasen kuullostaa jotain 4-vuotiaille suunnatulta Disney-elokuvalta. Mitäs jos 2001: A Space Odyssey, oltaisiin käännetty vaikka muotoon "Superhurja avaruusseikkailu"?
Heidi Järvenpää. Alkuperäinen tarina (eli lasten kuvakirja) on tuolla nimellä Suomessa ilmestynyt 60-luvulla.
Kenelle tämä leffa oli tarkoitettu? Ei ainakaan minulle, enkä keksinyt että kenelle muullekaan. Hyvin tehty, ei siinä mitään, mutta kun juoni ja hahmot oli ihan syvältä eivät sinällään sympaattiset hirviöt oikein jaksaneet kantaa. Ja taas kerran elokuvan päätähtenä oleva kakara oli todella ärsyttävä. Turha leffa, toivottavasti saamme odottaa seuraavaa pitkää leffaa ainakin 7 vuotta. Tälle 1/5.
Tässä oli tavoiteltu lapsen mielikuvitusleikin maailman tavoittamista vähän samaan tapaan kuin Malickin The Tree of Lifessa lapsuusmuistoja. Tosielämän ongelmat heijastuivat mielikuvitushahmoihin ja leikkiin, jonka tapahtumat etenivät enemmänkin leikin logiikkaa kuin perinteisempää draamankaarta seuraten. Ei tämä kuitenkaan samoin mukaansa temmannut kuin vaikkapa juuri Tree of Lifen muistelut.