H-frame subwooferit

Keskustelu osiossa 'Tee Se Itse' , aloittajana LasseS, 14.05.2010.

  1. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tyyppäilin tuossa lyhyempi-iskuista 430v2:sta kunnolla 10-25hz sineillä, ja tuntuisi siltä, että elementti on rakenteeltaan pohjaamaton. Ripustukset jarruttavat touhun mittanauhalla vertailtuna n. +/- 15-16 milliseksi. Vaikka subin vahvistimesta käänsi muutaman pykälän tässä kohdin volumea lisää, niin mitään ei tapahtunut. Särö ei noussut, liike ei pidentynyt eikä äänenpaine luonnollisesti muutunut.

    +/- 15 milliä on muuten tasan tuplat elementin laskennalliseen xmaxiin nähden, mikä yleensä on piste jossa puhekela pohjaa :rolleyes:. Näemmä myös BMS:ssä on puhekelan liikkumavara "normaalia" pidempi samaan tapaan kuin esim. edellisen postin 18soundin bassossa, jossa matemaattinen (huom.) xmax +14mm, ja xdamage +/- 35mm.

    430v2:n koko liikereservi meni jokseenkin puhtaasti ja kontrollissa, mistä olin yllättynyt. Elementti ei ollut moksiskaan koko touhusta, liike ei muuttunut missään vaiheessa epälineaariseksi eikä ripustusten jarrutuskaan kuulunut minkäänlaisena nakutuksena. Pidempi-iskuisen 860:n ripustukset taas sallivat sen, että kartiota on mahdollista poikkeuttaa sihen asti, että kartion kontrolli menetetään ja elementti alkaa kuulostamaan pahoinvoivalta.

    Molemmat ovat erittäin laadukkaita elementtejä, mutta 430v2 ehkä pikkuisen paremmalla hinta-syrjäytys-suhteella, mitä ei voi kyllä speksatuista xmaxeistä päätellä. Olisi sivistävää nähdä molempien elementtien asiaankuuluvat mittaukset esim. refleksikoteloissa (valmistajan ilmoittamien käppyröiden lisäksi). Povaisin aika kovaa suorituskykyä molemmille. Diyaudiolla joku oli mitannut elementtien edellisen generaation 18N850:n ja kehui suorituskykyä: http://www.diyaudio.com/forums/subw...rtion-pro-sound-subwoofers-6.html#post1533034
     
    Viimeksi muokattu: 28.06.2010
  2. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Puhuin tuubaa. Ripustukset eivät rajoita liikettä tuohon pisteeseen, subivahvistimieni muutama viimeinen askellus ei vaan lisää volumea :hitme:. Testailin uudemman kerran ja säädin tällä kertaa volumet etusesta. Pölykupissa oleva tarra on 45mm leveä. Näyttäisi ainakin 45-50mm p-p liike menevän.

    http://www.youtube.com/watch?v=H4d6-5pBdCU


    edit: Kävikin ilmi, että tokivikassa postissa mainittu 18N860:n syrjäytys - ajettaessa kahta elementtiä - kävi epälineaariseksi vahvistimen äänekkään leikkaamisen takia, jota luulin elementistä johtuvaksi :rolleyes: (en kytännyt vahvarin clippivaloa enkä toisaalta arvannutkaan, että dipolissa voi tarvita sellaisia tehoja mitä vahvari ei jaksaisi puskea). Hyvä fiilis kun tuli ilmi :king:. Yhtä elementtiä ajettaessa kolkuteltiin ripustusten rajoja, joista alkoi kuulua suurimmalla syrjäytyksellä (arviolta 60mm p-p) jo pientä naputusta. Kun vahvari jaksoi potkia, ei liike mennyt kontroimattomaksi eikä särö pompannut yht'äkkiä missään kohdin kuten kahdella ensimmäisellä videolla. Tässä siis virallinen 18N860:n maksimisyrjäytys: http://www.youtube.com/watch?v=EB-_bDMDjtE
     
    Viimeksi muokattu: 01.07.2010
  3. Jani_K

    Jani_K Käyttäjä

    Liittynyt:
    30.01.2006
    Viestejä:
    76
    Saadut tykkäykset:
    0
    "Vanha korvani" siis kuuli ihan oikein, youtube klipin perusteella kuulosti just vahvistimen leikkaamiselta :)
     
  4. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tämä oli mulle arvokas oppitunti sinänsä, koska en ole ennen saanut mitään vahvariani leikkaamaan :D. Ennen popittelin näillä vahvareilla XXLS:iä, jotka sulavat ennen kuin vahvari leikkaa ja tätä ennen mentiin pitkään kaupallisten subien kuten Monolithin kanssa, jossa taitaa siinäkin olla vahvarissa enemmän jerkkua kuin elementissä. Kerrankin näin päin.
     
  5. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    En ole kuunnellut juutuupiääniä, mutta minulla vahvistimen lievä leikkaus kuulostaa samalta kuin kopauttaisi pölykuppia (kiinteää, muovi tai metalli tms.) jollain kovalla esineellä, vaikka kynnellä tai kynällä tai paristolla tai lusikalla.

    Eli jos kuuntelee 10 Hz siniaaltoa ja vahvistimen toinen jännitepuolisko leikkautuu, kuuluu 10 kopsahdusta sekunnissa. Kun volumea hieman kasvattaa, toinenkin jännitepuolisko alkaa leikata ja kuuluu 20 kopsahdusta sekunnissa.

    Kun volumetasoa edelleen kasvattaa, lopulta puhekelaan päätyvä siniaalto on lähes kanttiaaltomaista. En muista miltä sellainen kuulostaa, en ole kai kokeillutkaan moista. Ehkä kopsahduksia kuuluu silloin 40 kpl sekunnissa, koska kanttiaallon reunan jyrkkä 90 asteen käännös tuottaa kopsahduksen ja käännöksiä on 40 kpl sekunnissa (melkein-kanttiaallossa).

    Puhdas kanttiaalto on ihan eri asia. Koska audiovahvistimet eivät hallitse tasajännitettä, ei päästä kunnolla tutkimaan miltä puhdas kantti tai terävät särmät siniaallon huipulla oikeasti kuulostavat. Vahvistimen dc-servo tai dc-konkka muuttaa kanttiaaltomaisen ottosignaalin saha-aaltomaisemmaksi antosignaaliksi.
     
  6. Jyrki

    Jyrki Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.01.2001
    Viestejä:
    1 472
    Saadut tykkäykset:
    22
    Koska kanttiaallossa olevat harmooniset ovat kertaluvultaan parittomia, nousevat ne aika nopeasti elementin toistokaistan ulottumattomiin, eli elementti itsessään suodattaa akustisesti terävät kulmat pyöreämmäksi ilman vahvistimen konkkiakin.
     
  7. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Laajakaistakartiot toistavat 20 kHz saakka. Bassoelementit useihin kilohertseihin asti. Subbarikartiotkin kilohertsiin. 100% varmuudella jokaisesta bassokartiosta pystyy kuuntelemaan lintujen liverrystä, tunnistamaan strirban, sikäli kun osaa tunnistaa niitä.

    Yhtäkään elementtiä elämäni aikana en ole tavannut, josta ei kuuluisi selkeä KOPS kun elementtiin päätyy kanttiaaltomaista signaalia. Ja jokaisesta elementistä pystyy kuuntelemaan ihmisen lauluääntä ja kuulee sanat aivan hyvin. Eri asia onko taajuusvaste diskanttipäässä tasainen ja mitä resonansseja on, se ei liity asiaan.



    Joku voisi huvikseen äänittää mikillä erilaisia kartioita lähikentässä (ettei rikota kalustoa). 1000 Hz kanttiaalto signaalina, sen vahvistin osaa toistaa suht helposti puhtaan kanttimaisena. 10000 Hz kanttiaalto ainakin on riittävän etäällä dc-erotuskonkista tms.

    Miten eroavat toisistaan diskanttielementin, keskiäänielementin ja bassoelementin ulostama kantti? Entäs bassoelementin koko, vaikuttaako se mitenkään? Luultavasti ei, pölykupista kun mittaus tehdään, diskanttitaajuudetkin ovat vielä läsnä, vaikka kartio olisi metrin kokoinen.

    Siis tarkastellaan silmillä sitä mikrofonilta saatua mittavastetta sellaisenaan, ei tehdä mitään fft-muunnoksia tai muutakaan, ihan vain samplejen arvoja kyylätään graafisesti, että pyöristyvätkö särmät ja miten paljon.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 01.07.2010
  8. Ykskytä

    Ykskytä Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minun päähäni ei mahdu minkä takia pitäisi tutkia miten mikään elementti toistaa leikkautunutta signaalia. Leikkautuessa signaali menee pilalle ja vika on korjattava siellä missä se syntyy.

    OT:ta jatkaakseni, kanttiaalto voidaan ajatella sinisignaalin parittomien harmonisten sarjana. 10 kHz:n kanttiaalto pärähtää siis äkkiä kuuloalueesta ulos.
     
  9. DVB-G

    DVB-G Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Tokihan olisi korvalle miellyttävää, jos elementti itsessään olisi niin surkealaatuinen, että se ei toistaisi hertsiäkään yli 100 Hz taajuuksia. Silloin saisi vahvistin leikata vaikka aamusta iltaan, eikä korva huomaisi leikkautumista ollenkaan. Jos elementti siis "tekee kantistakin siniaallon". Hifiä tuollainen elementti ei kylläkään ole.

    Ikävä kyllä käytännön elementit, hyvät etenkin, toistavat armotta kanttiaallotkin, siis vahvistimen leikkautumisen. Todella ärsyttävällä tavalla, sietämättömällä suorastaan. Siksi minä käytänkin subbarielementeillä pelkästään Soft Clippaavia päätevahvistimia, koska muuten kuolisin sydänkohtaukseen vartin välein, kun elementistä kuuluu varoittamatKOPSta... ai saatana.

    Jokainen vahvistin leikkaa, oli se 0,1-wattinen tai 0,1-terawattinen. Koska bassohullut haluavat aina yhden desibelin enemmän kuin vehkeistä lähtee. Elämä leikkausrajalla se vasta elämää on. Ja minun elämäni on leikkausrajan tuolla puolella, koska pehmeästi leikannut ääni ei kovin pahalta korvaan kuulosta. Ei tarvitse pelätä leikkaamista. Antaa sen tapahtua.

    Esim. Grammy 2010 -tapahtumassa esitetty kolmen räppärin (Eminem, Lil Wayne, Drake) upea teos aiheuttaa biisin viimeisillä sekunneilla subipäätteen leikkautumisen, koska silloin biisissä kuuluu matalataajuisia bassoja huomattavan suurella teholla suhteessa biisin keskitehoon. Olen kuunnellut kyseisen esityksen varmaan yli 10000 kertaa läpi. Se soi ikiluupissa taustalla aamusta iltaan aina kun haluan peittää naapurien kolinoita. Biisi on hypnoottisen hyvä, minun mielestäni siis. Myös kuva eli videoesitys on hyvä, vaikka minulla menikin monta katselukertaa oppia sietämään lökäpöksypellejä, jotka kourivat sukuelimiään toistuvasti. Eminem sentään pukeutuu hieman sivistyneemmin eikä masturboi videokameran edessä. Juu, en minä juntti tajua räppärikulttuuria, mutta hyviä biisejä ja live-esityksiä ne hyypiöt silti osaavat tehdä. Kunnia heille.
     
  10. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    BMS:t toistavat helposti ylemmäs kun esim. 6,5-tuumaiset Peerlessin HDS:t bassokeskarit. Pienempi induktanssikin (0,82mH v. 1,2mH) niissä (BMS) on vaikka puhekela on reilusti suurempi (BMS= 10cm leveä ja 25mm(430v2)/50mm(860) pitkä v. Peerless 3,3cm leveä ja 17 milliä pitkä). Disut tulevat jostain puhekelan uumenista, säteilevät pölykupin läpi ja magneetin tuuletusaukoista.

    Imutin netistä juuri Test Tone Generator ja kyllä 10Hz kanttiaalto napsuu kuin PKM:n sarjatuli. Yli 50Hz taajuudet eivät juuri kuulosta erillisiltä napsumisilta vaan sirinältä. Kokeilin bassokeskareilla ja disuilla samoin tuloksin.

    However, tuolloin vahvaimien leikatessa tuollaista napsuntaa ei kuulunut. Luultavasti aalto oli vielä niin suurelta osin siniä, jotta ei napsunut.
     
  11. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    [​IMG]


    Vähän särömittailuita free air 18N860:sta:

    Taso noin 96 desibeliä@1m:

    [​IMG]

    Taso noin 106 desibeliä@1m:

    [​IMG]


    Bassojen kohoavat säröt (mitkä ovat aivan "luonnollisia", mutta...) johtuvat osittain Behringer 8000 -mikin ehkä-dippaavasta herkkyydestä sekä bassojen surkeasta herkkyydestä. Jos elementin koteloisi esim. siten, että 20Hz taajuuden herkkyys olisi 10db parempi, tippuisi särön prosentuaalinen määrä esim.10% --> 3% tai 1% --> 0,3% jne... Rungon generoimat ylemmät harmoniset rauhoittuvat alustavien testien mukaan kun elementti on kytketty koteloon/massaan; vähemmän resonointia kasvaneen massan vuoksi ja kotelo, vaikka onkin u-frame, ei päästä korkeita taajuuksia "läpi".




    Mittasin piruuttani myös linjalähteissä käytetyt 6,5" Peerless HDS:t (joista olen lukenut jo monesta eri lähteestä niiden olevan erittäin vähäsäröisiä). En saanut omissa testeissäni säröjä aivan niin alas mitä olen lukenut muissa testeissä saadun, muutenkin särökäytös vähän erilainen (puuttuva kotelo/baffeli, mittalaitteisto generoi säröä yms. syyt). Nämä samat ilmiöt välittyvät luonnollisesti BMS:n mittaukseen, eli mitään esitettyjä särökuvaajia ei kannata käyttää vertailutarkoitukseen. Säröjä ei myöskään ole mitattu 1m päästä vaan lähempää; taso on tarkastettu spl-mittarilla 1m päästä.

    Särökuvaaja Klang & Ton lehden mittaamana (vasemmalla Nomex-kartioinen, oikealla polypropyleenikartio, joita mulla on):

    [​IMG]

    Omat kaksi mittaustani HDS:stä, taso noin 90-91dB@1m:

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 19.07.2010
  12. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Projektissa on edetty suunnitelmiin modifioitavista refleksikoteloista. Haluan tuta infojen mahdin :rolleyes:. Ajattelin, että tekisin kullekkin elementtipariskunnalle ~300 nettolitran kotelot, jolloin koteloiden syvyys jää n. 70 senttiin etulevyn pysyessä nykyisen kokoisena. Melko hyvä kompromissi koon ja matalien herkkyyden suhteen.

    Subien linjalähteeksi asettelua ajatellen, painavissa koteloissa on nk. "tornausongelma" niiden painon vuoksi, joten ajattelin josko olisin tehnyt koteloista kaksiosaiset l. teen nykyisille koteloille takaosat, jotka puristetaan kiinni kierretangoin. Kotelot olisivat tällöin monitoimiset (u-frame/refleksi/suljettu), vanhat kotelot säästyvät sekä 2-osainen kotelo ratkaisee tornausongelman, sillä ylemmät boksit voisi lukottaa vasta niiden ollessa alempien päällä. Kuva härvelistä:

    [​IMG]



    Koteloiden viritys mietityttää. Joidenkin lähteiden mukaan (käytännön tilanteita varten) portissa virtaavan ilman nopeuden tulisi olla max 5% äänen nopeudesta eli ~17m/s, jotta porteissa ei ala kuuluvasti tuhisemaan. Simuloin erilaisia virityksiä tätä silmällä pitäen, ryhmäviiveiden ja muun ohella. Tässä erilaisia vaihtoehtoja:

    Suunnittelin, että kaikki kotelot viritetään lähtökohtaisesti 17 hertsiin parilla 6-tuumaisella putkella. Ilman nopeus jää tällöin ~17m/sek @ 20Hz kun sisään työnnetään yhteensä 1500w tehoa per laatikko = 6000w yhteensä. Ihan riittävä tuhinakapasiteetti normaalille sähkönsyötölle. lisäoptiona tällöin on, että viritän kotelot 12 hertsiin tulppaamalla toisen refleksiputken. Tällöin tuhinavarat ovat audiokaistalla jopa 17-viritystä paremmat, samoin kuin ovat ryhmäviiveetkin. Kahdelle 18-tuumaiselle yksi 6-tuumainen portti, nyt huijaat.... :D Simuloinnin valossa varsin toimiva yhdistelmä kun viritystaajuus on noin matala, 500w tehoilla per laatikko portin virtaus vain 8m/s@20Hz ja ryhmäviiveet 7-8ms@20Hz (1-2ms enemmän mitä suljetussa kotelossa). Sotiii kylläkin hieman aiempia käsityksieni vastaan refleksiputken pinta-alan ja kartiopinta-alan suhteesta.

    17Hz (=siniset) ja 12Hz viritysten vertailua:

    Ryhmäviiveet (http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Groupdelay.jpg):

    [​IMG]

    Porttivirtauksen nopeus 1500w(http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Port_air_velocity_1500w.jpg):

    [​IMG]

    Porttivirtauksen nopeus 500w(http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Port_air_velocity_500w.jpg):

    [​IMG]

    Kartion liikepoikkeama 1500W (http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Cone_excursion_12Hz_17Hz.jpg):

    [​IMG]

    Maks. äänenpaineet (per loota) tehonkeston ja lineaarisen xmaxin rajoissa(http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/max-SPL.jpg). Tuloksiin voi lisätä noin 12 desibeliä siinä tilanteessa kun koko patteristo jauhaa.

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 28.07.2010
  13. KMOK

    KMOK Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    21.06.2002
    Viestejä:
    1 939
    Saadut tykkäykset:
    33
    Vaikuttaa mielenkiintoiselta projektilta. Mielenkiinnolla odottelen myös alspen mietteitä suunnitelmistasi. :D
     
  14. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitosta.

    Alspe aproovaa suuret kartiot; ei ehkä refleksissä mutta kumminkin ;). Ei pidä unohtaa, että refleksipärisyttimet voi tarpeen vaatiessa tulpata tai vaikka laittaa takaisin dipolikonfiguraatioon. Siinä tosin menee yksi tai kaksi aikaa kun noiden kanssa jumppailee :D. Tällä hetkellä u-frameissa painavat noin 45-50 kiloa per loota villojen kanssa, ferriittimagneettiset nelisen kiloa enemmän. Voisin napata kuvan koko setistä kunhan jaksan laittaa kaikki elementit takaisin koteloihinsa. Tällä hetkellä osa on irrallaan särömittailujen jäljiltä.
     
  15. Ykskytä

    Ykskytä Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eikö U-runko sitten osoittautunutkaan toimivaksi?
     
  16. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ehkä koteloiden päivitys on enemmän sellainen piste i:n päälle, mukavaa tekemistä ja lisää kokeilu- ja säätämismahdollisuuksia. Koteloiden täydentäminen on ollut mielessä jo ennen ensityyppien ottamista. Alunperin vielä suunnitteluvaiheessa olin aikeissa päivittää kotelot kardioideiksi, mutta jätin sen idean sittemmin.

    Tiettyjä selkeitä etuja u-framella on, jotka liittyvät ennemmin äänen koettuun laatuun musiikilla kuin bassotoiston kyvykkyyteen sinänsä (paine & säröt/herkkyys matalilla) vaikka erittäin kyvykäs bassotoisto näissä tällaisenaankin on. Dipolin hyviin puoliin kuuluu bassojen tarkkuus sekä integroituvuus. U-frame-linjalähde myös paineistaa huonetta tuntuvasti, varsinkin loodan ollessa kylki seinää vasten. Tällöin tosin paras erottelu häviää, sillä huonemoodit heräävät (ainakin mulla) tehokkaasti eli ollaan melko monopolimaisessa toistossa.

    Nappasin nopean mittauksen setistä, mutta bassoista vain oikean kanavan bassolinja (= 4 bassoa) soimassa kylkiasennuksena. Bassoja on korostettu 15dB 12dB/oct low shelvin -suotimella (= boostaa kaikkia alla olevia taajuuksia) 28 hertsissä, ei mitään muuta. Matalalle näilläkin mennään, mutta ei aivan kellariin asti. Otin mittauksen jälkeen 95 kappaletta Radioshack digital spl-meter "-desibelejä" @15Hz noin 3mm p-p liikepoikkeamalla (ja sain pääkivun parissa minuutissa:hitme:). Vavahtelun määrästä päätellen mittarin herkkyys voi olla dipannut jo noilla taajuuksilla, Radioshack speksaa mittarin 32Hz alkaen. Huoneen pituus lienee neljällä jaollinen tuon taajuuden aallonpituuden kanssa kun noin buustailee.
     

    Liitetyt tiedostot:

    Viimeksi muokattu: 28.07.2010
  17. Zipman

    Zipman Genelec Tukijoukot

    Liittynyt:
    07.02.2002
    Viestejä:
    7 044
    Saadut tykkäykset:
    166
    Digitaalinen RadioShackin mittari näyttää 15 Hz:llä noin 13 - 14 dB liian vähän, eli oikeasti äänenpainetta oli noin 108 - 109 dB.
     
  18. LasseS

    LasseS Käyttäjä

    Liittynyt:
    23.07.2005
    Viestejä:
    858
    Saadut tykkäykset:
    0
    No ilmankos. Hyvä tietää, kiitos tiedosta.



    edit. vähän kummastuttaa tuo huonemoodi, huone on vain 7,5 metriä pitkä, mutta kääntyy kylläkin vasemmalle, joka aukeaa vielä vessaan. Kasvaako aallon näkemä huoneen pituus siis sivusuuntaan? Siten aallon näkemä huoneen pituus voisi ollakin se ~11,5 metriä, minkä tuo moodin syntyminen vaatii.
     
    Viimeksi muokattu: 28.07.2010
  19. Ykskytä

    Ykskytä Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tekemisen pakkoon auttaa yleensä myös muutama olut :D. Se helpottuu myös iän myötä itsestään.

    Mittaus on ilmeisesti kuuntelupaikalta eikä esim. lähikentästä? Käytätkö RS:n mikkiä mittauksissa? Melko hyvinhän nuo näyttäisi toimivan. Suurimmat ongelmat lienevät akustointi- eikä kotelointipuolella.
     
  20. Ykskytä

    Ykskytä Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Voiko refleksiputkessa olla mutka virityksen muuttumatta?