Giver, The (2014) (Phillip Noyce / Jeff Bridges, Meryl Streep, Brenton Thwaites, Alexander Skarsgård, Katie Holmes, Odeya Rush, Taylor Swift)

Yllä oleva selostus kannattaa jättää huomiotta. Se vain sekoittaa asioita.



Phillip Noycen The Giver perustuu Lois Lowryn samannimiseen nuorisoromaaniin, joka julkaistiin jo 1993 mutta jota ei ole suomennettu. Tarina on siis syntynyt aikaisemmin kuin esimerkiksi Outolintu, joka saattaa alkuasetelmasta tulla mieleen. Elokuva oli suunnitteilla kahdeksantoista vuotta, ennen kuin hanke lopulta toteutui. Alun perin Antajan rooliin kaavailtiin Lloyd Bridgesiä, mutta se periytyi seuraavalle sukupolvelle.

The Giver edustaa tiettyä lajityyppiä: tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuden yhteiskuntaan, joka aluksi vaikuttaa sopusointuiselta utopialta mutta paljastuu dystopiaksi. Päähenkilö on aikuisuuden kynnykselle saapunut nuori, jonka olisi valittava elämänuransa.

Päähenkilö Jonas (Brenton Thwaites) on 16-vuotias, ja hänelle osoitetaan aikuistumisseremoniassa erityisvirka: hänestä tulee Muistojensaaja, eli hän on yhteisön ainut jäsen, joka saa tietää ihmiskunnan menneisyydestä — kaikki muut ihmiset huumataan lääkkeillä tottelevaisiksi ja apaattisiksi, eikä kukaan tunne historiaa. Jonas lähtee yhteisön laitamille Antajan (Jeff Bridges) oppiin, ja tämä alkaa luovuttaa hänelle tietoa, osin kosketukseen perustuvan telepatian avulla. Jonas on lakannut ottamasta lääkitystä, ja hän alkaa nähdä koko yhteisön valheellisuuden.

Elokuva käsittelee kiinnostavia aiheita, ja utopiayhteiskunta on toteutettu hillityin mutta enimmäkseen onnistunein erikoistehostein. Ongelmana on kuitenkin se, että tarina tuntuu kevyeltä eivätkä kaikki kirjan teemat ehkä ole siirtyneet ongelmattomasti elokuvaan; lisäksi Jeff Bridges esittää repliikkinsä sössöttäen, tosin ei yhtä erikoisesti kuin elokuvassa R.I.P.D. Brenton Thwaites on kuitenkin uskottava pääosassa, eikä hänen yli-ikäisyyttään huomaa.

3/5

Pohjoismainen blu-ray (Scanbox) on harvinaista kyllä kaksikerroslevy, ja mukana ovat samat lisämateriaalit kuin muuallakin maailmassa. Muutama kuvanäyte:

Spoiler

 

Tulihan tämä katsottua jokin aika sitten, koska Jeff Bridges ja Taylor Swift. Eipä tässä sitten juuri muuta näkemisen arvoista ollutkaan, tarina on aika kaukaa haettua sentimentaalista puppua mikä vielä sakottaa leffan muita ansioita. Tulevaisuuden kaupunki on sinänsä kivan näköinen. Mutta niinhän ne aina.

2/5