My Sassy Girl Lock Stock and Two Smoking Barrels Snatch Mononoke Hime - Princess Mononoke Sen to Chihiro no kamikakushi - Spirited Away Kaze no tani no Naushika - Nausicaä of the Walley of the Winds Ice Age Edit: Meinasi ihan unohtua: The Castle of Cagliostro (Rupan sansei: Kariosutoro no shiro)
Suurin osa Tomppien leffoista. Hanksin Tompalla tosin aika paljon enempi, kuin Cruisella. Cruise ei oikein vuoden 96 jälkeen ole "feel-good" leffoja tehnyt.
Kaksi viimeisintä DVD-ostostani, 80-luvun klassikot, jouluaiheiset: - National Lampoons Christmas Vacation (Joulupuu on kärvennetty) - Scrooged (Haamujen kosto)
Osa menee vähän imelän puolelle ja osasta löytyy draamaakin, mutta When Harry Met Sally Scrooged City Slickers Parenthood Jerry McGuire The Thing Called Love Cider House Rules Chocolat Pay It Forward Forget Paris Where The Heart Is Love Actually Legal Eagles The American President (okei, ehkä vähän huono ajankohta) Stand By Me Mr. Holland's Opus One Fine Day Groundhog Day High Fidelity It's a Wonderful Life Edit: Planes, Trains and Automobiles Edit: Breakfast Club Edit: What Women Want Edit: As Good As It Gets Muistaakseni noissa on aika lämmin fiilis, toivottavasti ei muisti tee tepposia. Edit: Huomaa, että ihmisillä on kovasti eri käsitykset feel-good leffoista. Itse en esim. Snatchia tai Lock, Stock... lukisi feel-good leffoiksi. Enemmänkin jätkäleffoja ja sinne mahtuukin sitten oikeastaan kaikki buddy moviet; Lethal Weaponit, Stakeoutit jne, jotka on pirun hyviä ja tietyllä tapaa feel-good leffoja ehkä nekin. Mutta ei ehkä ihan sitä, mitä tässä threadissa haettiin? rami.
Moni oma suosikki onkin jo tullut mainittua, mutta lisätään vielä seuraavat: - Local Hero - Grosse Pointe Blank
Joo totta. Itselleni Feel-Good on ehkä enemmänkin tuota Finding Nemo-Amelie-Shakespear in Love linjaa. Itsekkin esim Grossepointe Blankin laittaisin erikastiin. Vaikka siinä on kevyt fiilis, niin siinä on kuitenkin vähän raskas aihe. Scrooged jonka joku mainitsikin käy taas tuohom minun määritelmääni. Ehkä jos pitäisi jotenkin lyhyesti minun kuvata tuota termia, niin sanoisin, että "leffoja joita huvittaa katsoa omien lasten kanssa jouluna"
Jos Aki Kaurismäen tyyli ei sinällään masenna, niin Mies vailla menneisyyttä-leffassa on aika lämmin tunnelma. Klassikkoja: Kultakuume sisältää vähemmän vakavia sävyjä kuin muut Chaplinin pitkät elokuvat. Entäs Piukat paikat ?
Feel good-leffoja? Sellaisia joita katsellessa tulee tosi hyvä fiilis? Miten olisi Toxic Avenger-leffat? Koko meininki on vähän sellaista että sitä ei mitenkään voi ottaa vakavasti ja siitä voi vain nauttia.
Tuo on kyllä minun kuvaukseen sopiva ja muuten löytyykin hyllystä On siellä varmaan enemmänkin, jos vaan jaksaisi etsiä. Disneyn piirrettyjä voisin ostella, mutta suomessa, kun niitä saa halvimmillaan jotain 17,9 euroa ja se menee halpis dvdlle määrätyn rajan yli.
Jollain perverssillä tavalla se voisi olla "Big - isoksi yhdessä yössä". Jo mainittu "The Breakfast Club" sopii samaan kategoriaan.
Norjalainen Elling on kyllä todellinen feel-good leffa tyyliin Amelie. Lisäksi Eternal Sunshine of the Spotless Mind kuuluu varmaan tähän katekoriaan. On muuten varmaan yksi tämän vuoden, ellei jopa vuosikymmenen parhaimmista ja persoonallisimmista elokuvista. elitistin arvostelu
Edward Scissorhands taitaapi osua tähän kategoriaan hyvin. Feel goods-"genre" on kyllä oma suosikkini.
Ehdottomasti, mutta minulle tällaisia ovat kaikki urheiluaiheiset leffat (meinasin ensin sanoa, että suurin osa kaikista leffoista on minulle feel good:ia, mutta yritän nyt keksiä rajatumpaa vastausta). Hyvänä esimerkkinä Cool Runningsin lisäksi The Replacements, aivan mahtava fiilis. Ja tosiaan muista genreistä niitä löytyy aivan vaikka kuinka paljon myös... Coyote Ugly, siitä jää todella hyvä "pubi-feel-good" -olo, jne... Sattuma sinänsä, että moneen kertaan mainittu Amelie on juuri yksi harvoista päinvastaisen olotilan aiheuttavista elokuvista. Siitä jään vihaiseksi, "voi s**tana mitä ranskalaista taidep*skaa ja pääosassa tuollainen v***n tekopirteä ranskalaisbi***..." :grr:
Itsekään en kyllä pahemmin Ameliasta perusta, mutta siitä syystä, että se on vain keskinkertaista (<-- kirosana) ranskalaista viihdettä ja vieläpä pikkuisen ärsyttävän tekopirteää sellaista... No mielipiteensä kullakin. Feel good -sarjaan voisin lisätä Good Will Huntingin. Itselleni "feel good" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "mieskin melkein itkee onnesta". Kohelluskomediat ja kivat action-pläjäykset ovat sitten vain ja ainoastaan kivoja katsottavia, eivät ne missään tunnu.
En voi vain mitenkään ymmärtää mitenkä jotkut ei voi tykätä Ameliesta. Ehkäpä kaikkien aikojen iloisin elokuva. Mutta mielipiteet on kuten a-hole jne. Kumma kun kukaan ei ole maininnut American beautya. Minulle elokuva ainakin tuo erittäin iloisen tuntee vaikkakin Spoiler Lester kuolee lopussa . Kevin Spaceyn sadunkerrontaääni siinä lopussa vain on jotenkin niin rauhoittava ja, sanoisinko jopa että pehmeä. Ehana lehva tosiaan.