Jos ei sonocolta löydy pienempiä kokoja, niin esimerkiksi Biltemasta löytyy pahvista valuputkea mm. 190mm ja 251mm sisähalkaisijoilla.
8" alkaa olemaan jo senverta iso koko, että tuskin pyöristyksiä enää kaipaakaan? meinaan että tuhinat selvästi erottuisivat
Koolla ei ole mitään yhteyttä torvipäiden (puutteen) pyörteilyyn ja tuhinaan. Mehupilli sekä kilometrin kokoinen reikä kumpikin ovat joko tuhisijoita tai tuhisemattomia. Riippuen virtausnopeudesta, joka siinä kanavan/huoneilman rajapinnassa vallitsee. Kun kanavan pinta-ala kasvaa, se sallii suuremman ilmamassan kulkea lävitseen, jolloin putken seinämässä kulkeva hankaava tuhiseva ilma jää vähemmistöön. Eli mitä isompi putki, sitä vähemmän ITSE KANAVA luontaisesti tuhisee suhteessa siirrettyyn ääneen. Mutta tällä asialla ei ole mitään tekemistä refleksiaukkojen muotoilun synnyttämään tuhinaan, josta nyt on puhe. Mieluummin ahdas ja reilusti pyöristetty putki, kuin avara teräväsärmäinen. Siis jos molemmissa alkaa kuulua tuhinaa täsmälleen samalla äänenpaineella. Pienempi putki on lyhyempi ja urkupillitykseltään täten parempi. Minulta vei kaksi kaiutintyyppiä oppia tavoille, eli oppia pyöristyksen pakollisuus. Kummatkin kauttimet rakensin ylisuurilla putkihalkaisijoilla (HIFI-lehden suosituksiin nähden) ja kummatkin silti tuhisivat. Vasta kun aloin sen jälkeen käyttää pyöristyksiä, tuhinat loppuivat. Pyöristys on pakollinen. Siitä kannattaa lähteä. Hyväksyä tämä lähtökohtana kun refleksiputkista alkaa haaveilla. 5 cm pyöristyssäde nyt ainakin joka hiton putken päähän kannattaa tehdä, vaikkei mitään pseudologaritmisia erikoistorvia jaksaisikaan alkaa nysvätä. Teräväsärmäinen putki synnyttää epämiellyttävää omanlaistaan kohinaa, jonka siis saa poistumaan pyöristyksen avulla. Pyöristys antaa "ilmaiseksi" puhtaamman äänen. Joku (ei-kultakorva) ostaa 5000 euron metrihinnan kaiutinkaapelit ja "kuulee" niiden parantavan ääntä. Mutta ei sitten kuule refleksiputken pyöristyksen tuottamaa kymmenien säröprosenttien äänenparannusta. What The Incredible Fukc? Minä kuulen putkien pyöristyksen edut 100% varmuudella, mutta en välttämättä erota kallista ja halpaa kaapelia toisistaan. Mutta hei, minähän käytänkin hyväkseni korviani ja fysiikan lakeja. En ole mieli(=harha)kuvamarkkinoinnin uhri.
entäs kun jotkut uskovat siihen että putken ulommainen pää pitäisi vain olla pyöristetty ? onko tällä merkitystä jos esim 60cm pitkässä putkessa olisisikin vain uloin (kotelossa kiinni oleva pää) pyöristetty kun taas sisempi (kotelon sisällä jossakin) suora ? puolikkaat tuhinat ?
Sisäpään tuhinat osittain imeytyvät vaimennusaineisiin, jos sellaisia kotelossa on. Ulos asti pikkuisen tuhinaa silti kuuluu, ja tämäkin on omin korvin koettu. Jopa parhaillaan kuuntelemistani kaiuttimista, joissa on koemielessä pyöristys vain putken ulkopäässä. Terävän sisäpään tuhina kuuluu, ikävä kyllä. Yritin laiskuuttani säästää puolet pyöristelyn työvaivasta, mutta enää en yritä. Olemassaolevaa Tuhinapulmaa™ voi vaimentaa suuntaamalla putken ulkopää vaimennusaineeseen (ilmarakoa enintään putken halkaisijan verran), joka imee pois keskiäänet ja diskantit (studioprofiililevy). Bassot eivät vaahtomuoveista välitä, mutta tuhinatason saa lähes häiritsemättömäksi. Mutta tämäkin siis on vain virheen paikkailua, ei virheen poistamista. Symmetriafanaatikkona eniten kuitenkin ärsyttää putken epäsymmetrisyys. Kun "puoliksi pyöristetystä" putkesta tulee ilmavirtaus huoneeseen, se kokee SUUREMPAA VASTUSTA eli alentaa koteloinnin resonanssitaajuutta. Ja kun ilmavirtaus menee huoneesta pyöristetysti putken sisälle, resonanssitaajuus nousee, koska virtausvastusta on nyt vähemmän. Tuo tarkoittaa sitä, että jos esim. rumpuisku on äänitetty positiiviseksi pulssiksi (ilma tulee ulos refleksiputkesta), sen nuotti aavistuksen nousee, ylä-äänet korostuvat. Ja jos samaa biisiä kuuntelee 180 asteen vaihe-erolla, kääntäen vaikka kaiutinpiuhat päinvastoin, silloin saman bassoiskun nuotti laskee, alemmat taajuudet korostuvat. Joka tapauksessa soittimen sävy muuttuu. Mitä enemmän kohinamaista ääntä (monta taajuutta kuuluu samanaikaisesti) soitin tuottaa, sitä selvemmin sen sointi muuttuu vaihetta kääntäessä. Absoluuttisen nuottikorvan omaavia kuulijoita tämä nuotin soinnin muuttuminen saattaa ajaa hermoromahdukseen. Onneksi minä en omista absoluuttista korvaa, mutta teoreettinen tietämys tästä ilmiöstä stressaa. Josta tulikin mieleeni, että henkilöt, jotka kuulevat "absoluuttisen vaiheen", voivatkin kuulla huonosti suunnitellun eli epäsymmetrisesti pyöristellyn/päätetyn refleksiputken! HUOM: päätetyn, todellakin. Refleksiputken kumpikin pää pitäisi päättää identtisellä tavalla, eli molemmat päät tasolevyssä kiinni reunapyöristyksineen, tai molemmat päät vapaassa ilmassa 3D-donitsipäineen. Olette ehkä miljardi kertaa lukeneet refleksikotelon savupiipuista, joista aina höpisen. Viivasuora pyöreäprofiilinen putki on ylivertaisesti paras. Savupiiput ovat kummastakin päästään vapaassa ilmassa, ainakin jos minä niitä rakennan. Ja silloin kun ulkopää päätetään seinämään, samoin sisäpääkin "alkaa" seinämästä. Eli putki tekee kotelon ulkopuolella U-lenkin, tai sitten käytetään kotelon sisäistä laipioseinää seinämänä refleksiputken sisäpäälle, silloin putki ei joudu ulkokautta kiertämään. Nämä ovat mikrofonilla ja pelkällä sähköisellä impedanssimittauksella todennettavia asioita, joiden subjektiivinen häiritsevyys riippuu kuulijasta. Joku sietää tuhinaa ja epäsymmetristä nuotin seilaamista, joku taas hyppii seinille kaikista pienistäkin virheistä. .
Perustaajuus (nuotti) pysyy aina samana, soitetaan se sitten mistä laitteistosta hyvänsä. Bassokitaran äänessäkin on aina monia kerrannaisia taajuuksia, jotka korostuessaan sotkevat sen perustaajuuden tai jopa peittävät sen kokonaan. Perusviritetyn bassokitaran perustaajuus E-kieli vapaana soittessa on jotain väliä 40-45hz. Jos oktaavia ylempänä (80-90hz) on kaiuttimesta / huoneesta / jostain muusta johtuva korostuma, resonanssi tai muu "säröilmiö", sotkee tämä aika tehokkaasti tuon perustaajuuden. Bassokitaran E-ääni ei tunnukaan soivan matalalta, vaan kumisevalta (epätarkalta) yläbassolta. Tämä on jokseenkin aika häiritsevää. Monessa "normaalikokoisessa" kaiuttimessa viritystaajuus sattuu juuri aika ikävästi tuohon 40hz pintaan. Ja jos kaiutin on huonosti suunniteltu, tulee juuri tuohon bassokitaran alimman (tai miksei rummun iskun tai mihin vaan tuohon taajuuteen osuvan) nuotin äänestä epätarkka, säröinen, tuhiseva ja resonoiva. Tähän kun lisätään vielä huonekorostukset, niin aikamoista mulinaa tuo ääni äkkiä on.
Tänään tuli sonotube kotiin.... mitat ovat: 600mm halkaisija ja pituus 2320mm. Samalla tilasin metrin pätkän 25mm halkaisijan olevan putken. Voiko tuota käyttää refleksiputkena vai tilaanko biltemasta 190mm putken? Sonotubea pitää vähän lyhentää, kun siihen oli tullut kolhuja 50mm matkalle...Voisiko joku laskea minkä mittaiseksi sonotube/refleksiputki kannattaa sahata. Mites ne jalat, riittääkö 100mm korkeudeksi? Huonekorkeus on 2,5m
Kolhuja, eikö voi käyttää pakkelia. Onko esteettiset vai rakenteellisesti haittaavia? Tilavuutta 232cm pitkänä tulis mukavasti 650litraa, mitä nyt päätylevyt menee putken sisään. Yritän simuloida tän päivän aikana Edit: tuolla 25mm halkaisijan putkella et tee mitään...
Kotelolle jää tilavuutta n. 580litraa, kun vähennetään 2x190mm putkea. 14,5hz virityksellä 124cm pitkät putket.
Bilteman putkien pituus on 1200mm... Kolhut ovat vähän pehmentäneet putkea yhdestä kohdasta.... Mietin vain sopiiko putki sitten asuntoon jos sitä ei lyhenetä... 232+2,1+2,1+2,1+10=248,3 ja miten ilma pääsee kulkemaan refleksiputkesta ulos jos menee noin tiukalle?
Ei sovi kääntymään pystyyn tuolla korkeudella. Sonosub ohjelman mukaan putken yhteiskorkeus voi olla enintään 2426mm, että se mahtuu kääntymään 2,5m korkuisessa huoneessa pystyyn.
Eri kokoisten subien ja huoneiden yhteensopivuutta voi laskea Pythagoraan lausetta soveltamalla; jossa c huoneen korkeus, a subin leveys ja b subin suurin sallittu korkeus.
Sopisi se kääntymään pystyyn nykyisessä asunnossa, kun on tuo parvi makuuhuone... eli olohuoneessa on korkeampi kohta. Mutta entäs seuraavassa aunnossa . Ei kai 6cm lyhentäminen paljoo vaikuta ääneen? Mites se vanun laitto... olisi 60cm X 40cm 2cm paloja jotka liimaisin sisäpuolelle, laitanko koko putken seinämät täyteen? Entäs putken tukeminen?
Jos laittaa 8" aeroportit niin saa muutaman sentin lisää. En muista paljonko niiden laskennallinen lisäys oli, mutta olisko ollu 8cm?
Taitaa olla 8" putket kiven alla... byggmaxilla olisi, mutta toimitus kulut on 520 euroo... Valuputki 200x800mm, 25L
Suhteellista... Sanoisin kuitenkin sen, että älä nyt ihan sentin tarkkuudella sitä mitoita, ettei tule ikävää yllätystä pystyyn nostettaessa. Asunnosta riippuen, huonekorkeus voi vaihdellla jonkin verran yhdessäkin huoneessa, vaikka sitä silmämääräisesti ei välttämättä näkisikään. Uudemmissa asunnoissa toki vähemmän. Jos hommaa haluaa maksimoida, niin lyöntimutterit jaloille ja nostetaan putki pystyyn ilman jalkoja ja ruuvataan ne kiinni vasta sen jälkeen. Jotkut sohvan/tuolin jalat voisivat ajaa asian jos ei itse halua tehdä. Ei tässäkään mitoitusta niin tiukalle, ettei tuubi nouse sen vertaa ylös, ettei niitä jalkoja mahdu sinne alle ruuvaamaan (tämä korkeushan on siis enemmän kuin "valmiin" tuubin korkeus).
Käy LVI liikkeessä kysyys. Siellä pitäs olla kyllä paskaputkee, joka tohon passaa täysin. Tarkistelin tossa mikä tuo mun irto aero on ja 6" se oli. Mites 6" putket passais? Kaksi piisais varmasti, jos vain pituus ei tule ongelmaksi. Siihen löytyy jo putkeakin helpommin. 6" aeroportin päät on vähä reilu 24cm halkasijaltaan, joten niitä sais pari, ellei kolme, 600mm putkeen just ja just. Samalla sais tietty mahollisia tuhinoita vähennettyä.