Epävirallinen videotykki FAQ/UKK

Nyt on hieman päivitetty ja "siistitty" tuota listaa. Ehdotella saa jos siellä on vielä jotain mitä pitäisi siistiä. Poistin merkkikohtaiset kokonaan sekä hintoihin liittyvät kysymykset, koska joku jo teki hintaseuranta threadin.

 

Ihan mukavaltahan tuo alkaa jo näyttää.
Tässä muutama mieleen tullut linkki, jotka tuohon voisi ehkä lisätä.

Tekniikat/DLP: TI:n DLP-demo
http://www.dlp.com (What is DLP technology?/launch the demo)

Termit/Rainbow effect:
http://www.dietforum.net/balagee/projected/rainbow.html

T.Clavurion

 

Jees, lisäsin linkit. Kiitän.

 

Noita peruskäsitteitä vois laittaa enemmän. Tuossa on nuo "viat" (VB kavereineen) eli puutteet eli asiat jotka vaikuttaa kuvan laatuun. Jotta tämä threadi palvelisi vielä enemmän niitä, jotka ensimmäistä tykkiään miettivät, voisi lisätä yleiseen käytettävyyteen jne. liittyviä termejä, jotka sitten harmittavat puuttuessaan. Eli keystone, lens shift jms...? Kaikki tykin omistajat: jäikö jonkin asian puuttuminen harmittamaan ensimmäisessä tykissä? "Kunpa olisin tiennyt ettei tätä tykkiä voi asentaa kyljelleen" tms. =D

 

Tämä "tearing" eli repiminen kaipaisi selvennyksen - miten ilmenee, mistä johtuu ja miten pääsee eroon.

 

Pari korjausta:

DLP on lyhenne sanoista Digital Light Processing. Tekniikan on kehittänyt Texas Instruments (TI). Valo heijastetaan jopa miljoonalla pienellä peilillä (yksi peili per pikseli), joita kutsutaan sanoilla "micro-mirrors" tai DMD. Jokaista peiliä ohjataan suoraan sähköllä kääntymään jopa 20 astetta kerrallaan todella nopealla vauhdilla. Peilit ovat todella pieniä ja kaikki nuo peilit ovat pakattu noin peukalon pään kokoiselle alueeseen. DLP tykeissä on kolmen päävärin (RGB) väripyörä, jonka läpi valo kulkee ennen heijastumistaan mikropeileistä. Näin kuvasta näytetään peräkkäin vihreä, sininen ja punainen komponentti. Väripyöriä on eri nopeuksilla kuten 2x, 4x, 5x ja 6x. Kalleimmissa DLP-tykeissä käytetään kolmea erillistä paneelia, jolloin väripyörää ei tarvita, vaan jokaisen osavärin kuva muodostetaan erikseen ja yhdistetään optisesti. Teknologiademo löytyy osoitteesta www.dlp.com.

LCD on lyhenne sanoista Liquid Crystal Display. LCD tykki sisältää tyypillisesti yhden LCD paneelin, jonka edessä on värifiltteri kolmelle päävärille (RGB). Valo kulkee LCD paneelin ja filtterin läpi muodostaen kuvan.

CRT on lyhenne sanoista Cathode Ray Tube. CRT on jo pidemmän aikaa käytössä ollut tekniikka, jota käytetään mm. tavallisissa televisioissa. Siinä käytetään kolmea eri putkea emitoimaan valoa, punaista, vihreää ja sinistä.

- Otto

 

Tuoreeltaan nähtyään on helppo kommentoida miten se ilmenee. Eli repiminen näyttää siltä kuin kuva olisi katkennut ja puolet kuvasta on siirtynyt sivulle. Portaita voi havaita useampia kerralla, jolloin pannaukset näyttävät porrastettua kuvaa. Kuvasarjan ruutua ei ole ikäänkuin keritty piirtää loppuun kun on alkanut samasta kohdasta uuden kuvan piirto. Kuva on tosin tullut piirretyksi loppuun mutta kuvan piirto vain alkoi jo 'edeltävällä sivulla'. Kuva katsojalle näyttää katkeavan, kuin kuvasta oli veitsellä siivutettu osa sivummalle.

Repii vai ei, on helpoin testata sellaisella kuvasarjalla missä on koko ruudun korkeudelta aukeava ovi tai muu sivulle liikkuva viivamainen kuva. Esimerkiksi Tappava ase (Lethal Weapon) DC versio kohdassa 0:24:18 - 0:24:23 aukeaa ovi juuri sopivalla nopeudella ja oven liikkeen pitäisi näyttää jotakuinkin tasaiselta tai ainakin hypähtelevältä kun oven kuva ja paikka vaihtuu paikalla olevan henkilöhahmon pysyessä lähes paikallaan. Tässä sarjassa repiminen varmasti näkyy mikäli on näkyäkseen.

Ohessa liite, jossa ylinnä repimistä on matkittu, alla kokokuva ilman repimistä.

 

DLP/LCD-tykin repimisen tietyllä virkistystaajuudella voi selvittää myös seuraavalla ohjelmalla: http://www.avsforum.com/avs-vb/attachment.php?s=&postid=2843210

Se ei ota kantaa videotoistoon, mutta paneelin optimaalisen päivitystaajuuden voi selvittää kohtuullisella vaivalla. Mikäli virkistystaajuus on jotain muuta niin viivassa näkyy jonkin ajan kuluttua repeytymä. Mitä lähempänä oikeaa taajuutta ollaan niin sitä pidempi on tearingien välinen aika.

 

Korjaus: LCD tykki sisältää tyypillisesti kolme LCD paneelia, yksi per pääväri. Näiltä kolmelta paneelilta saapuvat värit yhdistetään prismalla ennen kuin ne ohjataan linssille. Prisman ja kolmen paneelin ansiosta väripyörää ei tarvita ja LCD tykin kuva ei siten myöskään kärsi rainbow efektistä. Vrt. kalliit kolmella DMD paneelilla varustetut DLP projektorit.

Värisuodattimia LCD projektoreissa tarvitaan vain lampun valon jakamiseen kolmeen pääväriin. Alkuperäisessä viestissä annettu kuvaus LCD- projektorin toiminnasta ei pidä paikkaansa.

- adent -

 

Mistä johtuu että Nokian CRT-monitori näyttää ilkeää repimistä tuolla ohjelmalla testattuna? Kolmosen bar speedilla palkki jakaantuu n. kymmeneen päällekkäiseen palaseen. Virkistystaajuus on 85hz.

 

Vaikka tämä ehkä kuuluisi enemmän tuonne TV-puoelle, niin eipä siitä haittaakaan täällä ole. (kun ei nyt joku osa-alueelle jaksa omaa FAQ:ta perustaa)

HDTV, eli High-Definition Television. HDTV:n resoluutiot ovat 1080i, 720p ja 720i (p = progressiivinen, i = lomitettu). HDTV:n natiivikuvasuhde on näin ollen 16:9. Siitä, kumpi on parempi, 1080i vai 720p, on monta eri mielipidettä. 1080 tarjoaa suuremman resoluution, mutta 720p:n etuna on progressiivisuus.

1080i:n resoluutio on 1920x1080 (lomitettu)
720p:n resoluutio on 1280x720 (progressiivinen)
720i:n resoluutio on 1280x720 (lomitettu)

 

Peruskysymys, joka puuttuu listasta, on katseluetäiosyys vs. kuvan koko, josta on tosin oma threahdi.
Voisiko tästä tehdä jonkun yhteen vedon?

Toinen asia, mitä UKK jo käsitteleekin, on nämä liitännät. Eli miten se videosignaalin siirto kannattaa tehdä?

Tässä täydentäviä kommentteja jo esitettyyn vastaukseen.

Värillisen videokuvan siirrossa lähtökohtana on kolme RGB-komponenttia, jotka videoliitännöissä muunnetaan siten, että kuvan kirkkaustieto (luminanssi) erotetaan väritiedoista (krominanssi). Signaali muutetaan kolmeksi videokomponentiksi (mustavalkosignaali ja kaksi krominanssisignaalia vrt. HSB-järjestelmä). Eurooppalaisessa PAL-standardissa värijärjestelmä on YUV. Päätelaitteessa (esim väri-tv) signaali puretaan aina takaisin RGB-muotoon ennen rekonstruointia.

Miksi YUV videossa? Miksei siirretä RGB signaaleja?

*Yhteensopivuussyistä. Luminanssi-signaali on edelleen yhteensopiva mustavalkotelevisioiden kanssa.
*RGB:ssä kolmen rinnakkaisen luminanssisignaalin synkroonissa pitäminen on haastavaa.
*Krominanssisignaali voidaan siirtää kapeammalla kaistanleveydellä/ tarkuudella, koska ihmissilmän erottelukyky on kirkkauseroille herkempi kuin värieroille.

Komponentti:
Teknisestä näkökulmasta YUV-videosignaali on laadukkain siirtomuoto. Jokainen kolmesta videosignaalin komponentista: luminanssi Y (mv-signaali/ kirkkaus) sekä kaksi värierosignaalia U ja V kulkevat omissa johdoissaan.

Komposiitti:
Yleisin videon siirtotyyppi, jossa luminanssi ja krominanssikomponentit on yhdistetty samaan signaaliin. Luminanssikomponentin signaaliin värieroinformaatio on moduloitu erilliseen apukantoaaltoon (4,43 MHz), johon on koodattu U ja V komponentit.

S-video (separate video) tai Y/C:
Parantaa komposiittisiirron laatua erottamalla luminanssin Y ja krominanssin C omille johtimilleen. Näin vältetään signaalinen interferenssiä.

RGB-siirto:
Signaalin siirtoa rinnakkaisina RGB-komponentteina käytetään edelleen mm. tietokonelaitteiden näyttötekniikoissa. VGA (video graphics array) on tietokoneiden kuvasignaalin siirtoon tarkoitettu standardi. Se välittää RGB-komponenttien lisäksi muuta informaatiota mm. kuvan virkistystaajuudesta sekä vaaka- ja pystysuuntaisesta tahdistuksesta. Mukana on myös kaksisuuntainen DDC-kanava (display data channel).

Tämä ja paljon muuta hyödyllistä informaatiota löytyy täältä.

 

RGB vai YUV?

 

Päivää!

Foorumeita selaillessa näin uuden käyttäjän näkökulmasta, muutama asia kaipaisi yhteenvetoa. Esimerkiksi, eri signaalit (komponentti yms.) ja niiden jännitetasot yms. on käyty täällä varsin perinpohjin läpi. Noviisimpaa käyttäjää tällainen ei kuitenkaan kiinnosta. Kaipaisinkin pientä yhteenvetoa joltakin teistä asiantuntijoista ihan arkiasioihin.

1) Liittimet ja signaalit. Millä liittimillä mikäkin signaali kulkee, ja missä voidaan käyttää adaptereita? esim. s-video-scart.

2) Paljonko adapterit ja muu virittely vaikuttaa lopulliseen kuvaan? Voinko jakaa ohjelmalähteestä lähtevän s-video -signaalin kahteen paikkaan haaroittimella? Vaikuttaako kuvaan?

3) Mikä on käytännön maksimietäisyys eri tekniikoilla, ts kuinka kauas tykin voi laittaa signaalilähteestä eri liittimillä? Mitä seikkoija täytyy tässä otta huomioon? Onko kokemuksia 15m etäisyyksistä?

4) Kun kuvanlaatu huononee etäisyyden/johtojen pituuden kasvaessa, niin miten häiriöt esiintyvät tykin kuvassa eri tekniikoilla? Esim DVI:tä käytettäessähän signaali on digitaalisessa muodossa, joten häiriöitä ei juuri pitäisi tulla ja jos tulee, lakkaako kuva näkymästä kokonaan?


W.

 

Tiedä sitten, kuuluuko tämä faq-kategoriaan, mutta parempi olisi saada asiaan selvennys: mitä tulee huomioida, jotta saa äänen äänentoistolaitteiston kautta ja kuvan tykin kautta tarpeeksi yhtäaikaa ulos?

En löytänyt asiasta juuri mitään searchillä näiltä foorumeilta; toisaalta Aloittelija-foorumillakin on juuri todettu, että ongelmaa saattaa tulla ja että tarpeen olisi DVD-soitin tai vahvistin, jolla äänen kulkua voi hidastaa muutaman millisekunnin. Ilmeisesti on kyse siitä, että tykin de-interlacingiä käytettäessä kuvan ulostulo viivästyy muutaman framen. Tarvinko siis paremman ja kalliimman vahvistimen äänen viivästystoiminnolla, jotta saisin digiboxin ja DVD:n äänet oikeaan aikaan kajareista? DVD hoituisi tietenkin myös progesoittimena ok.

 

Liitännöistä DVD-soittimen ja videotykin välillä yritin etsiä kirjoittelua mutta en löytänyt mitään mitä olisin ymmärtänyt. Eli mun lähtötiedot on tasoa "scart=hyvä" ja "svideo=paha".

DVD-soittimestani tulee ulos Scart, S-video ja "sellainen keltainen video"-liitin (sori, en tiedä mikä se on nimeltään).

Olen hieman miettinyt että ostaisin DLP-tykin, mutta kun katson tykin kuvaa netistä niin siinä on vain VGA, s-video ja "se keltainen video" liitännät.

Tuolla s-videollahan minä saan DVD-soittimestani kuvan tykkiin, mutta silloin menetän kuvan laadussa jotain, eikö vain? Kuitenkin tuota tykin kuvaa on kovasti kehuttu, eli saako jostain scart<->VGA sovittimia hankittua? Entäpä saako niihin sitten jostain jotain "switchejä" että voin käyttää tykkiä myös tietokoneen kanssa ja/tai pelikonsolin kanssa?

Harkitsemani tykki olisi tuo: http://www.tigerdirect.ca/applications/searchtools/item-Details.asp?EdpNo=116167&sku=B145-7100 ja DVD-soittimeni on DVP S725D.

 

Tuossa Benq'issä on liian suuri valoteho HT käyttöön. Liitännätkään eivät ole kovin hyvät, kuten olet itse huomannut. Lisäksi hintakaan ei ole kovin hyvä. Minä suosittelisin tilalle esim. Optoma H56:tta ja siihen Samsung DVD-HD935 dv-soitin, jos vain budjetin puolesta suinkin onnistuu. Tuo ajattelemasi yhdistelmä ei oikein pelitä kuitenkaan liitäntöjenkään puolesta.

Ehdottamallani yhdistelmällä saat dvi-liitännän avulla digitaalisen signaalin alusta loppuun ja myös tietokoneesta samoin.

 

Haastavaa? Saisikos hieman teknisiä perusteluja, en ole nimittäin koskaan vielä tällaista perustelua kuullut RGB:stä...

YUV ei muuten ole paras tapa, vaikka se ammattikäytössä onkin niin yleinen. Yleensäottaen YUV samplataan 4:2:2 moodissa eli krominanssikaistanleveys ei ole sama kuin luminanssilla. Tämän vuoksi se on niin yleinen ammattikäytössä, koska voidaan "huonontaa" krominanssia ja samalla säästää tallennustilaa. Eräänlainen analoginen "kompressointi" siis.

Töllöttimessä tämä huononnus väritarkkuudessa ei tietysti helposti näy, mutta nykyajan pixelin tarkkuuteen pystyvät progressiiviset näytöt alkavat pian tuoda uusia ilmiöitä esiin esim. terävissä rajapinnoissa.

Teoriassa RGB on teknisesti paras kuvansiirtomuoto lyhyillä kaapeliyhteyksillä esim. toistimelta näytölle, koska se siirtää kuvan värisisältöön katsomatta aina täydellisellä kaistanleveydellä. Eihän sitä tietokoneissakaan muutoin käytettäisi... RGB:n haittapuoli on taasen se, että se tarvitsee erilliset synkronointijohdot, ELLEI sitten toistin+näyttölaite satu tukemaan nk. "sync on green" tilaa, eli synkronoinnit lähetetään vihreän värin kanssa samaa johdinta pitkin, eikä ylimääräistä piuhaakaan tarvittaisi.

 

Eikös tuo ole lähinnä plussa, kun synkkasignaalia ei siirretä muun tavaran seassa vaan erikseen?

 

Jep - oikeastaan tuumasin tuota johdotuksen kannalta (jos joutuu vetämään pitkät johdot niin siinä mielessä RGB voi olla hankalampi, kun kolme koksia ei välttämättä riitäkään). Mutta häiriöttämämmin se synkka toki siirtyy omia johtojaan pitkin ja ilman kuvainformaatiota mukana. Eikä tarvita pulssinerotinastetta vastaanottavassa laitteessa...