Laitoin tänne nyt että tuo 8033 ketju vallan sotkeudu tähän. Eli tosiaan nämä ilmestyy pian: http://www.dspeaker.com/fi/tuotteet/dspeaker-servo-299b.shtml Kysymykseen äänenpainevaroista kun ei ole oikein lyhyttä vastausta, joten enemmän niistä myöhemmin. Tässä vaiheessa mainittakoon että kaiuttimessa oleva 160VA:n muuntaja taitaa olla kokoluokassaan suurin, eli kyllä noilla häätörajallekin päässee. Jo nyt niin softaltaan kuin raudaltaan vanhentunut Servo 299B proton särömittaus 85dB:n tasolla kaiuttomassa huoneessa metrin päästä on tässä: Eli siitä jonkun verran paremmaksi vielä... joka tapauksessa kyllä noilla nyt 100dB rikki menee.
Toimiiko vasteen korjaus samalla tavalla kuin anti-modessa, eli korostumia vaimennetaan, mutta kuoppia ei nosteta? Ts. vahvistimen tehoa ei kuluteta vasteen korjaamiseen ja odotettavissa oleva äänenpaine vastaa kyseisenkokoista kaiutinta 90 W vahvistimella.
Hattua täytyy jälleen nostaa! Jälleen kerran edistyksellistä tekniikkaa yhdistettynä kauitinrakentamiseen suomesta! Pystytkö kertomaan lisää mitä käytännössä tarkoittaa Aktiivinen jousitus ja komplianssinhallinta? Perinteisestä, rajoittavasta ja resonansseja aiheuttavasta ripustuksesta on päästy kokonaan eroon takaisinkytkennän avulla? Vai onko tämä näitä top secret juttuja??
Vakio 7" Seaseilla alkaa suljetussa kotelossa herkkyys hiipua jo 100 Hz alaspäin eli aika on reilusti on korjattu sähköisesti. Mutta eihän tuossa kai yritetäkään hyötysuhdetta parantaa vaan vähentää elementin epälineaarisuutta. Vaste on sitten muokattu sellaiseksi, että se linearisoitu elementti pystyy vielä toistamaan sopivasti liikepoikkeamansa rajoissa. Onko se tässä kaiuttimessa oleva korjain koko toistoalueelle vai pelkästään bassoille?
Aktiivijousitus ja komplianssinhallinta pähkinänkuoressa tarkoittaa, että prosessorilla on olemassa keino säätää parametreja lennosta riippumatta kaiuttimen parametreista, jolloin kaiutin säätää vähän samaan tyyliin liikeyhtälönsä kuin urheiluautojen jousitus, eli pelkän mekaanisen jousi+iskari systeemin sijasta kaikkea viilataan. Lyhyt kertaus teoriasta: Eli kun elementin kokema kiihtyvyys a tiedetään olevan yksinkertaistetusti a=(F_g - kx -Rx')/m , ja generoituun voimaan F_g vaikuttaa F=I*BL (missä * on vektoritulo), ja magneettivuon tiheyteen B vaikuttaa heikosti paikka x, reluktanssivoimaan kx ilmeisen suoraan asymmertisellä epälineaarisuudella paikka x. Lisäksi Generaattorivoimassa I täytyy huomioida että normaali vahvistin näkisi sekä sähköisesti paikan x funktiona muuttuvan muuttuvan induktanssin että lämpötilan funktiona muuttuvan resistanssin R_e, joten aktiivijousituksen toiminnana kannalta täytyy voida säätää suoraan virtaa I ja olla tiedossa paikka x, niin homma ei mene aivan käsien heilutteluksi. Häviötermi Rx' on viskoosinen vastus joka on verrannollinen hetkelliseen nopeuteen v, joka taas on paikan x ensimmäinen aikaderivaatta x'. Ongelmana olemassa olevissa servoissa on se että paikkaa x ei saada muuten kun derivoimalla 1. integraalinsa nopeus tai 2. integraalinsa kiihtyvyys kahdesti. Koska täydellinen integraattori on aina ryömivä ja epästabiili, niin homma tyssää. Lisäksi jos vahvistimessa ei ole virtatakaisinkytkentää, on sen säätäminen open-loop mallilla suoraksi voimageneraattoriksi niin epätarkkaa, että sähköisetä jousituksesta olisi turha edes puhua. Jo pelkästään katsomalla SHM (Simple Harmonic Motion) parametrien ominaistaajuutta f' = sqrt((k/m) - R^2/(4*m^2)) / (2*pi) nähdään että matalataajuisen järjetelmän kannalta on olemassa sovitus jossa järjestelmä ei ota kantaa ollenkaan energian säilöntään, ts. tilanne jossa jälkivärähtely on ylivaimentunutta. Lineaarisuuteen saadaan hyötyä lähinnä haitallisen Intermodulaatiosärön alentamiseksi. Yksi merkittävimpi etuja on kuitenkin aika-alueeseen saatava koherenttius joka ilmenee transienttien energiatiheytenä ja siinä että basso ei "lagaa" verrattuna korkeampiin taajuuksiin, vaikka vaste poikkeutetaan rajusti luonnollisen mekaanisen järjestelmän parametreista. Lisäksi kun käytössä on DSP, voidaan bassoja lopuksikin vielä "edistää" verrattuna korkeisiin taajuuksiin halutulla alueella (kausaalisuus saavutetaan siirtofunktioon kokonaisviiveelä). Esim. refleksillä mitään ei ole tehtävissä putken aiheuttaman aikavirheen tekemiseksi suurella viritysarvolla, koska tarvittava korjaus olisi kymmeniä ilmametrejä kokonaisviiveeltään. Toki refleksillä saadaan erinomainen ja matalasäröinen toisto siniaalloille. Toisaalta viritystaajuiden alapuolinen romahtaminen tai sen estäminen ylipäästöllä ennestään aiheuttaa lisälagia kohti infraäänirajaa. Osa kohorenttiudesta tulee elementtien yhteensovituksesta ja ns. digitaalisista aaltomuotokorjaimista. Aika-alueessa asiaa voi havainnollistaa vertaamalla 299B:n askelvastetta Tavanomaisen aktiivikaiuttimen askelvasteeseen. Nuo kaksi mittausta on tehty samalla äänenpainetasolla, mutta Servo 299B:ssä jännite mikrofonilta on yli kaksinkertainen koska taajuudet "iskeytyvät" koherentisti lähestulkoon 0-lagilla, ja elementeistä on sovitettu DSP:llä taajuusvasteen integroitumisen ohella vaihejatkuvuus. Kaiuttimet ovat kuitenkin tarkoitettu periaatteessa High End / kotiteatterikäyttöön joten hinta ei saa nousta pilviin ja liittimenäkin on siksi vain RCA. Prosessoriohjattu aktiivijousitus (ASCM) on vain yksi uudehko vaihtoehto toimintaperiaatteiden joukossa, jossa on jotakin edes tehty hiukan eri tavalla mainstream DSP-aktiivikaiuttimista poiketen, enkä väitä että sen ääni on kaikkien mieleen. Myös huone vaikuttaa osaltaan helposti jo enemmän kuin mitä tuo suora säteilyt ääni vaikuttaa DSP- ja ASCM korjauksineen , joten siksi aktiivisissa DSP-kaiuttimissa on usein jokin huonekorjaus. Servoissa se on sisäänrakennettu Anti-Mode. Jotkut saattavat sen jo tietääkin tuosta vuodenvaihteessa julkaisemastamme härvelistä "8033 Anti-Mode", joka oli siis laite mikä puuhasteli itse huonekorjauksen aktiiviselle subwoofeille. Laitteesta on jo omat ketjunsakin joten ei itse algoritmista sen enempää enää.
ASCM toimii bassokartiolle, eli alueella 5 - 1941Hz, mutta suurimmat hyödyt siitä saadaan alataajuuksilla <200Hz, koska ylempänä kartio lähestyy ns. massakontrollia. Vahvistimen "voimageneraattorin" linearisointi tehdään molemmille elementeille, eli koko audiokaistalle. Anti-Mode huonekorjaus tehdään vain bassolle alueelle 24 - 152 Hz. Alle 24Hz:n vaste on yleensä jo vaimentunut itsekseen tarpeeksi kulmasijoituksillakin. Korkea-asteiset aaltomuotokorjaimia tehdään molemmille elementeille, kuten muut sekavaiheiset ekvalisoinnit ja yhteensovitukset. Myös signaalin jakosuodatus jyrkällä digitaalisella komplementilla suodattimella ja sen vaikutus koskee siten tavallaan hiukan molempia elementtejä myös. Molemmissa elementillä on luonnollisesti omat vahvistimensa ja systeeminsä.
Erittäin mielenkiintoinen tuote! Onko arviota hintaluokasta? Jakosuodin on ilmeisesti vaihelineaarista mallia. Kuinka jyrkkä se on ja paljonko tulee viivettä?
Beta versioilla kappaleen saa 600-700 eurolla ja sen jälkeen noin tonnin, Anti-Mode mikrofoni kalibrointia varten kuuluu hintaan. Jeps, jakosuotimet ovat noin signaalinkäsittelymielessä hyvin suoraviivaiset, eli ihan perus lineaarivaiheinen ja amplitudikomplementoiva FIR "leading-bits" kerroin-laajennuksella. Mielenkiintoisimmat asiat tehdään sitten siitä eteenpäin. Muistaakseni jaon transitiojyrkkyys on nykyisellään noin 250 - 300dB/oct, joskin teoreettinen rejektio jää jo 120dB:hen. Koko kaiuttimen viive on melko suuri johtuen aaltomuotokorjaimista, ~10ms eli muutama ilmametri, josta jakosuodatin edustaa aika pientä osaa. Jos systeemissä on siis muita kaiuttimia niin etäisyydet kannattaa kyllä asettaa uusiksi. Digitaalinen jakosuodin on DSP-kaiuttimissa noin yleensäkin aika yleinen kapine eikä ne vaikuta loppujen lopuksi paljoakaan lopputulokseen verrattuna hyvään analogiseen paitsi toleranssien kannalta (numeriikka on yhdenmukaisuudessaan ylivertaisia). Servo 299:ssä tuo digitaalinen jakari edustaa signaalinkäsittelystä olemattoman pientä osaa, joka on ollut kunnossa jo entuudestaankin DSP-kajareissa. Muiden kuin noiden perus suoramuoto FIR ja IIR suodattimien implementaatiosta ja en voi mitään paljastaa, koska niitä ei ole DSP-kaiuttimissa ennestään osattu ilmesisestikään kaupalliseen tuotteeseen kyhäämään. Tai kun varmaa tietoa tästä minulla ei ole, niin ainakaan en voi ottaa sitä riskiä että kertoisin miten ne implementoin.
Mittarihifistin märkä uni Todella mielenkiintoa herättävä tuote. On kyllä ihan pakko päästä kuulemaan. Varmaan saadaan lukea taas Hifimaailmasta jossain vaiheessa? Maksaa paljon rahaa, mutta kalliiksi ei voi haukkua.
Kyllä, mielenkiintoinen kerrassaan. Mittarihifisti voi tosiaan nukkua yönsä rauhassa. Jos käppyröiltään hyviä kaiuttimia haluaa ja aktiivisia, niin vaihtoehtoina on joko tämä tai Genelecin 8000-sarja. Varmasti kuulostaa hyvältä ja hintakin on kohtuullinen kun miettii kuinka paljon joutuisi akustiikkaan satsaamaan ja vieläpä joka kerta, kun kämppä vaihtuu. Helppoa?Kyllä. Ei tarvitse kainolot hiessä pyöriä mittareiden ja softien kans, sen verta kun vaivautuu, että tuo kuuntelupaikalle mikin ja antaa laitteiston hoitaa loput.
Millainen prosessointiviive tuolla systeemillä on? Ajattelin lähinnä että voiko näitä kaiuttimia käyttää esim. kotistudion monitoreina. Ongelmanahan on se että kosketinsoittimien ja kitaravahvistinmallinnoksien pitäisi olla mahdollisimman reaaliaikaisesti monitoroitavissa jotta soittamisesta ylipäänsä tulisi mitään. Muuten viiveestä ei ole haittaa (no ehkä kylläkin kuvan ja äänen synkronoinnissa). Lähikenttämonitoroinnissa tasonsäätö diskantille olisi kyllä hyvä ominaisuus, lienee mahdollista toteuttaa lopulliseen tuotteeseen? Ylipäästösuodin lienee jo olemassa / sisältyy toimintaperiaatteeseen (siis jotta liikevaroja voisi alapäästä hillitä suuremman SPL:n ja tehonkeston saavuttamiseksi, tai vähintään suojaamaan elementtejä äkilliseltä bassopiikiltä)? E: Tuo ~10 ms oli tuota lagia siis kuten edellä todettiin.. n. 3 metriä. Voi olla hankala tapaus jos latenssia on ennestään jo saman verran.
Juu nämähän eivät vaati mitään akustiikalta.:thumbsup: Kas kun Maverick ei vielä ole tullut näitä teilaamaan kun eivät Iisalmesta ole käikättimet kotoisin.
Enhän minä (paljon ) mitään lonkalta teilaa, ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.Uusi yrittäjä, ja vielä parhaalla mahdollisella konseptilla l. aktiivikaiuttimella jossa DSP, on tervetullut lisä alan pystyyn homehtuneille markkinoille. Kovaan seuraan uutuus kyllä pääsee heti kättelyssä, nimittäin ison G:n 8240:nkin irtoaa oikeasta paikasta hankittaessa karvan yli tontulla/kpl (ohjelmistosta ja mittauspaketista tulee kyllä lisähintaa). Itselläni on jonkinlainen taajuuskorjain ollut muodossa tai toisessa laitteiston perusvälineenä n. viimeiset 10 vuotta, joten osaan kyllä arvostaa pyrkimyksiä popularisoida tätä huone-equtuksen huipputärkeää aluetta mahdollisimman helposti lähestyttävään l. automatiikan ohjauksessa hoidettavaan pakettiin vähemmän friikeille mittausnarkkareillekin.
Nämä eivät ole niinkään lähikenttämonitoreiksi tarkoitettuja, vaan tavallisiin kotiteattereihin / High End setuppeihin missä huone on ongelmallinen alas toistavilla kaiuttimilla seisovien aaltojen takia ja toisaalta niille jotka eivät tykkää bassorefleksin äänestä. Kohderyhmä on myös enemmänkin harrastajat kuin ammattilaiset, koska nämä tekevät kaiken korjauksen ja säädön automaattisesti itse, jolloin ei tarvita mitään säätösetuppeja ja ammattilaista tekemään käyttöönottoa. Viimeksi eilen tehtiin vielä sellainen muutos kaiuttimeen että -6dB:n taajuus on taas suunnilleen 30Hz, eli ennätyslukemissa mennään kokoonsa nähden (10 litraa). Mutta se samalla tarkoittaa ettei kaiuttimesta ole tarkoitettu otettavaksi valtavan kovia PA-äänentasoja matalimpien taajuuksien osalta. Erittäin kovaa ääntä niistä silti saa, mutta ei näillä yritetä kilpailla desibelisarjassa. Tuossa kuva miten servo ja ASCM vaikuttaa lähikentässä taajuusvasteeseen verrattuna suljettuun koteloon tavanomaisella jännitevahvistimella, kauempana molempien vaste laskee mutta suhteellinen ero tulee tuosta hyvin selväksi. Tuo on mitattu tavallisessa huoneessa joten nuo mutkat ylempänä ovat huonetta. Toki nuo vaikuttavat muuhunkin kuin taajuusvasteeseen.
TEL79, Onko suunnitteilla säädettävää yläpään tilttiä, jolla kaiutin voitaisiin tasapainottaa jälkikaiunta-ajaltaan erilaisiin tiloihin ja eri kuunteluetäisyyksille? Mekaaninen rakenne ja jako kuitenkin hakkaavat kaiuttimen suuntakuvion perusluonteen kiveen, joten tehovaste ja off-axis vasteet taittavat alaspäin 1 kHz kantturoilta (suhteessa on-axis vasteeseen), joka aiheuttaa väistämättä vaihtelua erilaisissa olosuhteissa ja sijoituksilla. Toinen hyödyllinen säätöpaikka saattaisi olla alapäässä. Normaalisti kajarin säteilyavaruus puolittuu 100 Hz korvilla kun lattiapeilauksen samanvaiheisuus saa ylivallan. Tähän on käytännössä totuttu, ja sillä on myös jonkinsorttinen äänitetuotannon tuki. Ilmiö kuitenkin tuplaantuu jos kaiutin asetellaan tavallista lähemmäs etuseinää. Portaan voimakkuus sekä rajataajuus määräytyvät etäisyyden mukaan, joten Anti-Moden alue ei saata riittää? Liian läheinen etuseinä on huono juttu muutenkin, joten siihen ei yleensä pyritä tarkoituksellisesti. Mutta jos ei ole muuta vaihtoehtoa hellan tai HT-systeemien vuoksi. Ja jos vielä saa jotain ehdottaa, niin rinnakkaismalli, jonka on-axis- ja off-axis- sekä tehovasteiden kulmakertoimien ero olisi selvästi pienempi. Toisin sanoen yläpäästään ympärisäteilevämpi, ilman suuntainta ja diskantin kohdalta mahdollisimman kapea ja reilusti viistetty etulevy. Tämä ihan sen vuoksi että markkinoilta puuttuu vaihtoehtoja suuntaimelliselle 2-tielle, joka on vain yksi muiden joukossa ilman totuus-statusta.
Hieman arveluttaa tuo noin matalalle pakottaminen. Kotiteatterimiehillä kuitenkin on siellä joku monoliitti tms. hoitamassa sitä alle 80Hz aluetta, eikä tuo pikkukaiutin pysty sellaista järkälettä oikein järkevässä mittakaavassa edes auttamaan. Eikö niihin nappuloihin voisi laittaa vaikka kahta käyttöaluetta kaiuttimelle, 1: korkea jako kovemmille mökätasoille kotiteattereihin 2: matalat murinat hiljaiseen hissutteluun ilman subbaria. Yksinkertaisella dippikytkimellä tuo kai onnistuisi.
Tuo on jostain 25-50cm päästä mitattu, eli metrillä vaste putoaa alemmas siten että -6dB on jossain 30Hz nurkilla. Se on totta että tuota ei kannata tehdä kaiuttimella jossa ei ole suoraa paikkatakaisinkytkentää ja ASCMia. Tuo mallinumero 299 ei ole hatusta temmattu.. Tavallaan kaiuttimella onkin kaksi eri tilaa, alas toistava Anti-Modella tila ja ylipäästetympi bypass. Siltikin subwooferin kanssa vetäisin yksinkertaisesti A/V vahvarin tms. jakosuodattimella jaon subin ja näiden välliin ja käyttäisin alemmas toistavaa AM tilaa, jotta vaihevasteet kaiuttimien ja subin välillä pysyvät paremmin kontrollissa ja kaiuttimet eivät herätä moodeja vaikka toistaisivatkin 80Hz:stä ylöspäin.
Hyviä ehdotuksia. Tämä kaiutin on nyt kuitenkin jo niin valmis ettei siihen ylimääräisiä nappuloita enää oikein saa. Tämä on toisinsanoen jo aika "as is". Katsotaan jos syksyllä tulee jotain mielenkiintoista systeemiä suuntakuvioiden, takaheijastusten ja baffle-efektien suhteen
Ai sii, jäämme siis odottelemaan suoranaista kaiutinkatrasta erilaisilla suuntakuvioilla, sekä suuntakuvioltaan (kardioidi...dipoli) säädettäviä basso-osia :thumbsup: