Driver (Ryan Gosling) on stunt-ajaja päivisin ja keikkakuski öisin. Shannon (Bryan Cranston) on puolestaan Driverin henkinen valmentaja ja samalla myös manageri. Hän tietää miten lahjakas Driver on ratin takana joten hän järkkäilee Driverille elokuva- ja tv-rooleja, mutta samalla myös tarjoaa Driverin palveluksia varkaille, jotka tarvitsevat satunnaisesti keikkakuskia. Shannon yrittää aina tienata hieman ekstraa ja nyt hänen uusin suunnitelmansa on rahoittaa kilpa-auton hankkiminen jolla Driver voisi osallistua ammattilaisten ratakilpailuihin. Bernie Rose (Albert Brooks) on varakkain ihminen, jonka Shannon tuntee joten hän olisi sopiva rahoittaja siitäkin huolimatta, että Bernien rahat saattavat olla peräisin hieman arveluttavista lähteistä. Nähtyään Driverin ajavan radalla Bernie vaatii myös Ninoa (Ron Perlman) osallistumaan projektiin. Driver on luonteeltaan hieman yksinäinen susi ja Shannonin hänelle laatimat sopparit ovat jokseenkin samantekeviä, mutta hänen maailmansa muuttuu kertaheitolla kun hän sattuu samaan hissiin Irenen (Carey Mulligan) kanssa. Kun Driver törmää uudestaan Ireneen ja hänen nuoreen poikaansa Benicioon (Kaden Leos) ruokakaupassa, hän jähmettyy ja tarjoutuu auttamaan kun parkkipaikalla Irenen auto ei käynnisty. Driver ryhtyy viemään säännöllisesti Ireneä töihin ja huolehtii samalla Beniciosta kun Irenen auto on korjattavana. Tämä erikoinen jakso Driverin elämässä päättyy äkkiä, kun Standard (Oscar Isaac), Irenen aviomies, pääsee hyvän käytöksen ansiosta ennenaikaisesti vankilasta. Vaikka mitään ei ole tapahtunutkaan Driverin ja Irenen välillä niin Standard ei hyväksy tilannetta. Driver perääntyy kun Irene kertoo haluavansa pitää perheensä yhdessä, mutta kun hän löytää Standardin verisenä makaamassa autotallissa Benicio vierellään niin Driver huomaakin olevansa entistä lähempänä Ireneä. Sitten alkavat vaikeudet... Ensi-ilta Suomessa ? (USA:ssa 16.09.2011) Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria Nicolas Winding Refn voitti tällä elokuvalla Cannesin filmifestivaaleilla (2011) palkinnon Parhaasta ohjauksesta.
Onhan se saavutus jos jo trailerissa tuo romanssineiteily tylsistytti Perlmanista :thumbsup: kuten aina. Enköhän odottele videovuokraamoon tai alelaariin tämänkanssa, ei herättänyt kiinnostusta.
Vai niin, jälleen kerran Mikalta aloitusviesti jossa selitetään elokuvan juonta vähän liiankin pitkälle. No, onneksi osasin lopettaa lukemisen ajoissa. Kerro nyt vielä että miten loppuu! Bryan Cranstonin ja Christina Hendricksin läsnäololle plussaa. Niin ja olivathan ne ohjaajan aiemmat mestariteokset, eli Pusherit sellaista kamaa että oksat pois, joten Drive toki kiinnostaa senkin vuoksi.
Japanilaisten kommentti nähdessään neidon ensi kertaa (Mad Menistä): Spoiler Miten hän pysyy pystyssä?
Tää oli pitkästä aikaa leffa jota olin todella odottanut, enkä todellakaan pettynyt. Paras leffa vuosiin minkä oon nähny. Elokuva veti mukaansa jo ennen alkutekstejä, eikä päästäny otteestaan koko aikana. Todella tyylikäs leffa. Ryan Gosling pääosassa teki harvasanaisena ajajana aivan mahtavan roolisuorituksen, jos tästä roolista ei rupee pystejä tippuileen tälle tämän hetken parhaalle näyttelijälle niin jo on kumma. :thumbsup:
Erinomainen elokuva! Ihan alkutahdeista saakka Nicolas Winding Refn ohjaa sellaisella viileydellä ja varmuudella, että eipä tarvinnut pettyä, vaan suorastaan haltioituneena tätä seurasi. Joku tusinamaakari olisi voinut tämänkin sinänsä simppelin ja tutuista aineksista kasatun tarinan pilata ties millä tavalla, mutta ohjaajalla on täydellinen näkemys, etenkin muodon hallinnan ja kuvakompositioiden suhteen. Ja oli tähän toki roppakaupalla persoonallista syvyyttä ja aitoja tunteitakin saatu mahtumaan, joten mistään pelkästä pintakiillosta tai puhtaasti teknisestä suorittamisesta ei ole kyse. Goslingilta täydellistä osaamista pelkästään coolilla olemuksellaan. Brutaalit väkivaltajaksot, hiljaa kytevä jännite, pohjiksi rakennettu tarina kiintymyksestä ja yksinäisyydestä sekä varsin freesisti sykkivä soundtrack on oivallisesti nidottu yhteen tässä. Suosittelen! :thumbsup:
Jonkun toisen käsissä tämä olisi irvikuva esikuvistaan. Nyt: täydellinen leffa. Rakkaudella tehty kunnianosoitus menneille autowesterneille. Ei kyllä kovin useasti tule niin haltioituneena leffaa tosiaan katsottua. 5/5
Eilen tuli katsastettua tämä Nicolas Winding Refnin uusin teos. Parempihan tämä oli kuin esim Bronson, mutta kauas jäätiin edelleen pusher 1:n ja 2:n tasosta. Väkivaltamusavideota helvetin komealla kuvauksella. Harmi vaan, että ilman sisältöä nämäkin kauniit kuvat jäivät mitäänsanomattomaksi hutuksi. 2+/5 -- JP
Noin, pienen sulatuksen jälkeen pystyn kenties kirjoittamaan rehellisen arvion. Perjantain ensi-illassa kävin tämän kahtomassa. Yhden trailerin olin katsonut ennen leffan katsomista. Muutenkaan en tästä kovin paljon mitään tiennyt, muuta kuin joitakin kirjoituksia Steve McQueen vertailusta tms. Ennen leffaa kävin katsastamassa, että missä tuo päätähti Ryan Gosling on tätä ennen näytellyt.. jaah, oli yleinen mielipiteeni... siis perjantaina, ennen tätä leffaa... nyt mielipiteeni on.. tämän nimen tulen pitämään mielessäni! HELL F**KING YEAH! Onko meillä tässä nyt tuore man with no name? Saatanan tyylitelty ja veitsellä teroitettu hahmo, johon Gosling tuo sellaista nuorta karismaa, että huhhuh. Olo oli samanlainen kuin Eastwoodia katsellessa joskus nuorempana. Elokuvaan siis.. Se oli todella kaunis. Tämä elokuva on kaunis. Nicolas Winding Refn tuo nyt uutta eurooppalaista verta Hollywoodin. Samanlaista kuin Guy Ritchie muinoin. Pusherit lukeutuvat trilogiana meikäläisen top20. Mutta mutta.. Refn luo katsojalle sellaisen fiiliksen, ettet pysty lähes koko kaksituntisen aikana lepyyttämään hermojasi, olo kuin elokuvan päähenkilöllä. Elokuvan musikki myös pitää huolen, että nyt ne silmät auki! Ja mitä sitä turhia puhumaan, kaikki kuvakulmat ja hahmojen ilmeet ja eleet kertovat kaiken olennaisen.. Eli Refn taitaa sen, ettei pidä aliarvioida katsojaa. Klassikko... Kiitos! ***** / *****
Kyllähän Driver oli lähes täysin tyylipuhdas mukaelma 80-luvun nihilistisemmän pään rikoselokuvista. Ja mikäs niistä vaikutteita ottaessa, eihän Elää ja kuolla L.A:ssa ole voittajaa genressään kohdannut. Yllättävämpi nimi, joka elokuvaa katsoessa tuli mieleen, oli Sofia Coppola. Elokuvan lempeämmät kohtaukset musiikinkäytössään ja päiväunenomaisessa tunnelmoinnissaan olivat selvästi sukua Coppolan tavaramerkkityylille. Väkivalta oli suoraviivaisen karua ja tarinan kannalta perusteltua. Tosin ehkä vähempikin olisi riittänyt, shokkikohtausten tehon kannalta määrän kasvu tuppaa toimimaan haitallisesti. Musiikki tosiaankin pelasi hienosti. Sekä Cliff Martinezin sykyttävä elokuvamusiikki (lisää saman tyylin herkkua kohta luvassa Soderbeghin Tartunnassa), että muutama tärkeässä roolissa ollut poppibiisi olivat nappivalintoja kohtauksiinsa. Kuvaus ja leikkaus pelasivat hienosti yhteen ja kehut myös Goslingin pienieleiselle roolisuoritukselle. Sulattelua tämä vielä vaatii. +
Ritchien ensimmäisen varsinaisen Hollywood-tuotoksen (Sherlock Holmes) huomioiden vertaus on vähän ontuva. Ei tuon perusteella Ritchietä vielä kovin kummoisena uuden veren tuojana noihin kuvioihin oikein voi pitää.
No pahus, epäilin jo Snatchin haikailevan Hollywood tunnelmia Mutta jos tosiaan näin on, niin sitten vertauskuvani on aika lailla mehtän puolella...
5/5 En aio sen kummemmin asiaa perustella, kun elokuvassa oli kaikki kohdallaan. Kiitos tästä elokuvasta. Tämä muistutti taas, että mistä tässä harrastuksessa on kyse.
Odotukset täyttyivät. Kaikki oli kohdillaan soundtrackia ja alkutekstien fonttia myöten. Vaikka ohjaaja tekee kunniaa Mannin elokuville ym. genren klassikoille, ei tätä kuitenkaan voi pitää pelkkänä pastissina. Ehkä se on se eurooppalisä mikä teki tästä jotenkin ihan omanlaisensa rikostulkinnan. Plussaa erityisesti yllättävänkin rohkeista ratkaisusta vähäeleisyyden suhteen, kuten dialogin vähyys monissa avainkohtauksissa ja juonenkäänteissä. *****/*****
No tuota niin...mikäs siinä sitten OLI niin hyvää, että annatte sille viisi tähteä?? Kommenteistanne tulee lähinnä vain, "väkivalta"? Mä olen Goslingin nähnyt ainoastaan siinä "Half Nelson" -huumepätkässä.
Tiivistän arvioni tästä elokuvasta kahteen sanaan: no jaa. Visuaalinen ilme oli ajoittain tyylikäs, ajoittain hidastusten käyttö meni ihan yli. Tarina oli melko mitäänsanomaton ja hölmö, eikä henkilöistäkään saatu sitten lopuksi oikein mitään irti. Plussaa brutaalista väkivallan kuvauksesta. Hienoa, että ei lähdetty tekemään PG-13 roskaa tästäkin. Niin ja Walter Hillin The Driver oli valovuosia parempi, vaikka ei sekään mikään mestariteos ole.