Kyllä. Tässä tapauksessa ne vikurit pitää olla laatikkoon sähköä syöttävässä seinätökkelissä ja heti muuntajan toisiopuolella laitteen sisällä koska välissä on muuntaja. Sähköturvallisuusjaottelun henkilöryhmiä pitäisi selvästi ajanmukaistaa: maallikot, opastetut, netissä opastetut ja sähköalan ammattilaiset. Tässä tapauksessa maallikosta ollaan kovaa vauhtia tekemässä netissä opastettua henkilöä. Kysymysten perusteella LasseS:llä ei joko ole sähköalan opintoja takana ollenkaan tai sitten hän on unohtanut niistä vähän liikaa. 230 V:n kytkennöissä se ei olla hova.
Ei haittaa vaikka laittaisit vikavirtasuojakytkimet molemmille puolille. Ensiöpuolelle vaikka pistorasiatyyppinen ja toisiopuolelle keskukseen asennettavaa tyyppiä (eivät ole edes kalliita). Vikavirtasuojakytkin ei koskaan korvaa sulakkeita, koska se ei suojaa vaiheen ja nollan väliseltä sähköiskulta. Ensiöpuolen sulaketta ei saa missään nimessä jättää pois, koska sen avulla katkaistaan vikatilanteessa virransyöttö tähän helvetinkoneeseen. P.S. Minulla ei ole sähköasennuslupia, joten älä usko minua liikaa. Vastaat itse tekemisistäsi.
Tämä on vaikutukseltaan suunnilleen samaa luokkaa kuin vaihdella kaiutinjohtoja kannattelevien tammikannattimien petsauksen väriä uusien nyanssien löytymisen toivossa.. Toiset kuulee eron, terveet ei.
Helvetinmasiina valmistui ja pelittää kuten pitää. Räkkikotelossa ei viimeistelyvaiheessa menneet edes kaikki ruuvit paikalleen; etulevyn ruuvipaikkoja piti muuttaa n. puolella sentillä. Aika surkea kötös. Pitänee siirtää kamat kunnolliseen lootaan jossain vaiheessa. Inrush-limiteri rajoittaa virrat sen verran hyvin, että voin kytkeä nyt koko laitteiston päälle erotusmuuntajan kytkimestä kerralla siinä missä ennen jouduin ensin käynnistämään aivan ensin subipäätteet ja sitten muun laitteiston ja tästäkin huolimatta sulake pomppasi joskus. Tämä on hyvä juttu sillä subipuolen vahvistintehon lisäys on jossain veissa tosiasia; voin nyt vapaasti ostaa nyt ostaa vaikka läjän 2400:ia tamppeja ja survattaa ne kaikki käyntiin ykkösellä 10A sulakkeeni takana ilman sulakkeen pomppimista. Kysymys: Miten sähkövirran lähtöimpedanssin muutos vaikuttaa tuolla sähköllä ajettavaan laitteseen? Ja miten se vaikuttaa jos mitenkään, että nyt (volttikynällä katsottuna) mulla menee kummassakin johdinkarvoissa (neutraali ja vaihe) 115V jännite eikä kuten ennen, jolloin vain toinen karva oli 230V jännitteinen? Mahdollinen vaikutus laitteiden äänenlaatuun? Kunnollinen erotusmuuntaja suodattaa virtaa tehokkaasti alkaen ~1kHz ja lopettaa suodatuksen jossain satojen kilohertsien - 1 MHz paikkeilla missä taas toisenlaiset suodattimet alkavat tavallisesti suodattaa vasta tehokkaasti. Vaikutusta soundiin? Itse olen huomaavinan jotain eroa soundissa, sanotaanko vähän klisemäisesti sen olevan hieman selvempi koko äänialueelta. Tämä voi johtua siitä, että laitteiden powerit (etenkin DCX), joiden häiriönsuodatuskyky ei ehkä ole huippuluokkaa, saavat nyt puhtaampaa virtaa lähtökohtaisesti. Myös tuo mainittu lähtöimpedanssi, jolla laitteita ajetaan, on muuttunut ja voinut vaikuttaa soundiin. Myös kuuntelijan pääkoppa voi tehdä temput. Voisin huomenna kokeilla kytkeä jakorimaa seinän ja erotusmuuntajan välillä josko kuulen mitään eroa enää . Ihan kajaripiuhojen kannattimien petsiin en vertaisi virran filtteröintiä, mutta saahan sitä huumoria käyttää .
Muutama kuva: Vaihekarvaan ei ollut punaista tai ruskeaa 230V-speksattua johdinta, enkä jaksanut käydä hakemassa. Ovat ne erivärisiä kuitenkin ja merkkasin vaiheen vielä punaisella sähköteipillä. Maadoitin kotelon rungon 6mm2-vahvuisella johtimella ja raaputtelin maalit pois kontaktin välistä. Sokeripalalevy piti laittaa väliin kun en puolten tunnin taittamisen ja yhden hajonneen N-liittimen jälkeenkään saanut muuntajasta tulevia johtoja liitettyä schuko-liitimeen suoraan kiinni. Muuntajan mountin-levy on pieni rääpäle, ei ollut paikallisessa elektroniikkaliikeessä isompaa. Muuntaja istuu kuitenkin tukevasti. Aluskumi oli liiaan pieni ja upposi epoksikuoppaan, joten sovelsin levyn eristyksen ja pehmustamisen kanssa. Ostamani schuko-liitin jäi, sain sen eristettyä kauttaaltaan rungosta ja tein eristetyt prikatkin kiinnitystä varten. Liitin lähtee varmaan vaihtoon vasta kun päivitän koteloa. e: Unohdin mainita muuntajan ääntelystä. Ei pidä mitään ääntä, ei edes käynnistyessään.
Muuten näyttää ihan hyvältä mutta verkkokytkimelle menevät johdot mieluusti laittaisin varmuuden vuoksi jonkun eristeputken sisään, esim. jotain tällaista. Sulakkeita tosin en kuvasta bongannut, lienevät piilossa? Näyttää siltä että noissa johdoissa on vain yksi eriste. t. Janne
Jep, pitää eristää tuo pätkä ensi viikolla varmuuden vuoksi. Tällä hetkellä mennään ilman toisiopuolen sulakkeita, koska unohdin ostaa ne :hitme:. Minkälainen sulakepesä tuohon kannattaisi ostaa, onko olemassa jotain ruuveilla pohjaan asennettavaa kaksipesäistä pesää? Jos tuohon laittaa sulakkeen ennen schukoa, niin vikatilanteessa on 3 mahdollisuutta karvan irtoamiselle ennen sulaketta (sokeripalan molemmat puolet sekä sulakkeeseen menevä apico) ja vain kaksi mahdollissuutta karvan irtoamiselle sulakkeen jälkeen (sulakkeen toinen apico sekä schuko-liittin). Jos jompi kumpi äärijohtimista osuu kotelon runkoon, niin eikö silloin seinässä oleva sulake pomppaa joka tapauksessa? Mietin vain, että olenko siis jo suojattu tuolta mahdolliselta tilanteelta ja nuo sulakkeet toisivat vain lisäsuojaa.
Vikavirtasuoja on heti ekana schukolähdössä. Olen ajatellut ostaa ensi viikolla toisen vielä ensiöpuolelle. Seinä -> sulakkeellinen eic-liitin -> on/off-kytkin -> inrush-limiteri -> muuntaja -> schukoliitin -> vikavirtasuoja -> jakorima -> laitteet
Tuli mieleen tuosta ylijännitesuojatusta jakorimasta, tuonnehan olisi mahtunut ihan muhkeat VDR:t ylijännitesuojaksi ensiöpuolelle, vaikkapa näitä . Nuo on "vähän" järeämpiä kuin yleensä suojissa olevat ne 20 mm napit. t. Janne
Ei hassumpi idea. Boksia on helppo päivitellä, jos innostun tekemään järeän 2. asteen suotimen ensiöpuolelle niin samaan sysyyn voisi laittaa myös tuollaisen järeän varistorin, varmuuden-varmuuden vuoksi . Belkinin jakorimassa on tehokas suodatus (konkkia, kuristimia ja keloja, >80dB@1MHz; suodatus kasvaa kohti riman päätä) sekä parisenkymmentä 300V metallioksidivaristoria, hintaansa nähden melko hyvä peli. Mietin myös sitä, että josko hommaisin vain toisen belkinin ensiöpuolelle. Isot konkat ja kelat maksaa maltaita nekin jos itse tekee suotimen.
Tähän päivityksenä että sain lopultakin itsekin asennettua noihin pariin tietokoneella olevaan muuntajaan 10 mA vikavirtasuojat. Olivat kyllä merkittävästi harvinaisempia kuin tavalliset 30 mA mallit, jotka ovat kyllä mielestäni ihan turhan järeitä tähän tarkoitukseen, tässä systeemissä kun ei pitäisi suojamaassa kulkea vuotovirtaa lainkaan (kumoutuu suotimessa). Tuntuu pelaavan ongelmitta ja testasin että suoja laukeaa kytkettäessä 10k vastus (330n X2-konkka toimi myös) toision suojamaasta (eli muuntajan keskipisteestä) kumpaan tahansa toision äärijohtimeen. t. Janne