Tämähän tuntuu erittäin kiinnostavalta tekeleeltä. Saanut jo erittäin positiivisia arvostelujakin, ja tosiaan on tulossa Helsingin Filmi Festivaaleillekin, kuten yllä jo mainittiinkin. Kiinnostaa erittäin paljon :thumbsup:
Kyllä tämä teatterissa pitää käydä katsomassa, traileri antoi ainakin loistavan kuvan ennen kuin Hellboy 2 pyörähti käyntiin.
Jostain syystä tämä pätkä on saanut allekirjoittaneen "varpailleen", ikään kuin tämä olisi pakko nähdä heti kun on mahdollista. Ellen väärin muista niin tämä oli myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla avauselokuvana?
Joo, olisi mukava nähdä jo R&A:ssa, mutta taisi olla loppuunvarattu lipunmyynnin auettua niin viidessä minuutissa. Se siitä :weep:. Vaikuttaa kyllä todella hyvältä.
Oli aika mustaa huumoria. Ensin kaikki meni ok, mutta yllättäen: Spoiler porukkaa alettiin listiä ja Pitin kuolemaa ei selitetty millään tavalla..? Osoitti itseään vahingossa vai tappoi itsensä pelossa? 3,5/5
Spoiler Clooneyn hahmohan sen Pittin hahmon tappoi. Säikähti sitä siellä komerossa ja listi. Clooneyn hahmohan vielä kehuskeli, ettei ollut käyttänyt asettaan ikinä. Nyt sitten säikähti ja listi sen. Mitä sitä enempää selittelemään.
Spoiler Siis ainut asehan oli Pitillä ja Clooneyllä oli veitsi!!! Se ei kerinnyt ihan avata ovea ja heti kuului PAM.
Spoiler Hmmm. Muistan kyllä, että Pitt näki komerossa kyllä aseen, mutta Clooneyhan avasi oven ja Pittin hahmo ehti hymyillä typerästi ja muistikuvani mukaan Clooney ampui refleksinomaisesti. Siksihän se sekos, kun McDormandin hahmo alkoi puhumaan kadonneesta työkaveristaan. Voi olla, että muistan väärin.
Spoiler Juuri näin, siis tuossahan nyt ei ollut mitään epäselvää. Clooneyn hahmo ampui refleksinomaisesti Pittin. Ei Coenien tyyliin kuulu rautalangasta vääntäminen, joten siksi tuohon ei sen kummemmin palattu. :OI
Jotenkin tuli Crash mieleen, mutta en tiedä olisiko se hiukan ollut vielä toimivampi. Spoiler Oli kai sillä Clooneyn hahmolla ase (lippaallinen pistooli) kun se meni yläkertaan? Muistan kun mietinkin, et jenkkimeininki, kaikilla aina pistooli jossain.
Olipahan taas vaihteeksi hieman mustempaakin huumoria. Spoiler Eikös se Clooneyn hahmo sanonutkin McDormandille ja muillekin, että hän aina kantaa asettaan mukana, ilmeisesti se komerossa ollut ase kuului sitten Osbourne Coxille?
Oli kyllä loistavaa mustaa huumoria . Laatukomedian aina tunnistaa siitä kun elokuvan hauskin kohta on se kun Spoiler jotain ammutaan päähän. Tulee myös mieleen Pulp Fiction ja Kiss Kiss Bang Bang. Oikein mainio pätkä oli kyllä, ehkä loppui hieman kesken, pituutta ei tainnut olla kuin vajaa puolitoista tuntia.
Pystyykö kukaan nähnyt arvostelemaan tämän leffan ilman spoilereita? Kiinnostaisi (spoiler-tagien lisäksi) kuulla miten ko. pätkän tekijät ovat onnistuneet suhteessa saman taidemuodon muihin edustajiin, kuitenkin ilman että tarinankäänteet paljastuvat (arvostelun) kohdeyleisölle.
Mustan komedian ystäville tämä kuuluu pakollisten nähtävien listalle. Coenien veljesten tuotannossa tämä on taas aikalailla keskitasoa. Tästä on oikeastaan aika vaikea kertoa mitään spoilaamatta, koska juonesta ei kannata edes tietää paljoa ennen leffan näkemistä. Sanotaanko näin, että jos pidät mustista komedioista todella outojen ja arvaamattomien juonenkäänteiden kera, niin katso tämä. Näyttelijäsuoritukset ovat kanssa aika hersyvän hauskoja.
Aikapaljon tätä voisi mielestäni verrata Big Lebowskiin. Ei ehkä ihan samalle tasolle päässyt mutta tyyliltään.
Bond piti mennä katsomaan mutta ei saatu enää lippua. Käytiin sitten tämä kahtomassa. Toisaalta ihan jees elokuva. Toisaalta vitutti. Mutta positiivinen Jees maku jäi kuitenkin. Shit happens.
No tämähän oli mainio. Coeneille kovin tuttuun tyyliin taas seurattiin varsinaista epäonnen kierrettä. Yhtymäkohtia löytyi Fargoon ja hieman yllättäen myös Menetettyyn maahan - paikoin ainakin tunnelmansa puolesta. Elokuvassa käytettiin nykytrillerien muotokieltä Carter Burwellin jännityselokuvamusiikin tuella. Väkivalta pääsi pariin otteeseen yllättämään. Jos sattuu olemaan sen koulukunnan elokuvankatsoja, että haluaa leffoihinsa miellyttävän samaistumisenkohteen, niin siinä tapauksessa tätä ei käy suositteleminen. Värikkäästä hahmogalleriasta löytyi jokaiselta omat vikansa. Tyypit olivat toki liioiteltuja, mutteivat aivan överiksi vedettyjä. Clooneyn naamailu pysyi melko hyvin aisoissa ja suurimmat hölmöilyt olikin säästetty Brad Pittin hahmolle, tavallaan uskottava sporttailija toki sekin. Elokuvan komediallisuus ei ollut mitään sketsi-ilotulitusta, vaan huumori kumpusi hahmoista itsestään sekä monista yllättävistä yksityiskohdista: mm. mitä se Harry siellä kellarissa lopulta mystisesti nikkaroikaan ja mitä Coxin kylmä vaimo tekikään ammatikseen. Musta trillerikomedia vahvasti Coenien tapaan toteutettuna, veljesten hyvä terä näyttää kestäneen Menetetyn maan jälkeenkin. -