Borgman lukeutuu vuoden 2013 euroelokuvan tapauksiin. Se oli ensimmäinen hollantilaisteos Cannesin festivaalin kilpasarjassa 38 vuoteen. Alex van Warmerdaminkahdeksas ohjaus valittiin myös kotimaassaan kisaamaan vuoden 2014 parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkuudesta. Kutkuttavan mystinen jännitysdraama käynnistyy, kun pitkäpartainen Borgman (Jan Bijvoet) joutuu pakenemaan yllätysvieraita kotoaan ja päätyy äveriään perheen ovelle kysymään, voisiko lainata kylppäriä. Vaimo Marinalle (Hadwwych Minis) tämä olisi ok, mutta isäntä Richard (Jeroen Perceval) antaa epäilyttävälle kulkurille isän kädestä. Marina alkaa sääliä mystistä resupekkaa ja päästää hänet salaa elämäänsä. Laupeus kääntää perheen elämän ylösalaisin ja käynnistää absurdin painajaisen. Borgman kiertää unenomaisia, yhä arvoituksellisemmiksi muuttuvia käänteitä yhteen vaikuttavalla varmuudella ja maustaa niitä aika ajoin sysimustan huumorin pilkahduksilla. Mysteerin takana jylläävät kutkuttavaan kulttikuvastoon yhtyvät keskiluokkaiset painajaiset, jotka muuttuvat himoksi ja saavat aikaan yllätyksellistä vahinkoa niin talossa kuin puutarhassa. Borgman on elokuva, jonka nyanssit ja monitahoisuus ovat liki mahdottomia kiteyttää. Se edustaa vuosikymmenen rohkeinta elokuvantekoa - ja kunnioittaa poikkeuksellisesti myös katsojaansa täysin rinnoin. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria: selattava | klikattava Ensi-ilta Suomessa 06.06.2014
Aika helvetin hyvä leffa, paitsi ehkä vähän ylipitkä - tulin katsoneeksi kelloa parikymmentä minuuttia ennen loppua. Pikkasen olisi voinut tiivistää kerrontaa siis tai keksiä jotain lisämausteita siihen. Alku tekee selväksi heti ensiminuutista alkaen että kyse on tavallisesta poikkeavasta leffasta, jossa on jotain yliluonnollista mutta joka kuitenkin sijoittuu hyvinkin realistisen oloiseen maailmaan. Ja tunnelma vain tiivistyy siitä eteenpäin. Selväksi tulee aika pian että suuri pahuus on taas nostamassa päätään... ja ruumiita tulee. 5-/5