Mitä villaa olette käyttäneet noissa? Kävisikö tuo rockwool? http://www.vanerikulma.fi/tuotteet-eristeet.php Onko kukaan tehnyt tämän videon mukaan? http://www.youtube.com/watch?v=iyYUpkpL0gw Tuossa olisi pohjana kangas ja kapea kehikko. Minkälainen kangas olisi hyvä, että villaa ei pääse huoneilmaan? Kävisikö esim. vahakangas?
DVB-G, joskus kertoi. Vahakangas ei käy koska se ei läpäise ilmaa, mutta toisaalta voidaan käyttää allergikoille tarkoitettua ilmansuodatus "kangasta", joka on siis jonkun 1-2cm paksua valkoista pehmeää vanua.
Akustiikkataulu-keskustelussa on käsitelty paljon materiaaleja, jotka käyvät myös bassoansan rakentamiseen. Villarakenteella on vaikea purra aivan matalimpiin, alle 80 Hz taajuuksiin. Mikä taajuusalue on tavoitteenasi vaimentaa? Bassoansojen rakenteessa voidaan hyödyntää erilaisia toimintaperiaatteita. Pintamateriaalin ilman läpäisyvyys, neliöpaino ja jäykkyys vaikuttavat tähän paljon. Tarkempi vastaus on pitkä, enkä jaksa sitä tähän referoida. Kannattaa joko katsoa jostain hyvältä tuntuva ohje ja noudattaa sitä tarkasti tai lukea muutama akustiikkakirja ja suunnitella itse. Tai sitten antaa homma akustiikkasuunnittelijan pähkittäväksi. Video näytti ihan asialliselta ilmaa läpäisevällä periaatteella toteutettavalle vaimentimelle. Tämä tulisi sijoittaa ilman partikkelinopeuden maksimin kohdalle, joka valitettavasti ei ole nurkassa vaan neljännesaallonmitan päässä siitä.
HEPA-luokan (ja melkein) ilmansuodatuskudokset eivät ole ilmavaa paksua vanua, vaan tiivistä 1-2 mm paksua "kankaanomaista vessapaperia". Imurin pölypussitkin ovat nykyään tällaisia, mikrokuitupusseina myytävät mallit siis, eivät vanhat paperipussit. Paperiversio heijastaa diskantteja liikaa, ei kannata ostaa ilmansuodatinpaperia. Ilmansuodatuskudokset ovat minun testieni mukaan parhaita kompromisseja, ne läpäisevä diskanttiääniä hyvin, mutta eivät silti päästä lävitseen nokea, hometta, itiöitä, viruksia tai bakteereja. Eivätkä tietysti isoja pölyhiukkasiakaan. Älyttömän kalliita nämä suodatinkudokset kuitenkin ovat. Sentin paksut kevyet ja helposti litistyvät kuitusuotimet ovat vain karkeasuotimia. Niidenkin läpi diskantit esteettä onneksi menevät, mutta samalla menee lasivillapölykin ja kaikki muukin vaarallinen. Vain isot pölyhiukkaset jäävät kiinni kuituihin. Pienhiukkasia tällaiset filtterit eivät kiinni saa. Tätä materiaalia saa halvemmalla, mutta se siis on hyödytöntä villapiikkejä/pölyä vastaan. Asunnon ilmanvaihtoventtiileissä tällaisia on, estämässä ökkömönkiäisten sisäänmarssia ja leijuroskien invaasiota. Toimiva kompromissi voisi olla ilmansuodatinvaahtomuovi, joka kyllästetään ilmansuodatinöljyllä. Polttomoottoreiden ilmanputsareissa tätä tekniikkaa käytetään. Öljyyn takertuvat kiinni likapartikkelit. Suodattimen voi myös pestä, tosin kotikäytössä pesulle ei taida tarvetta olla, ellei nyt huonepöly pahasti vaivaa. Suodatinvaahtomuovi on melko avaraa ja ilmavaa, hieman samantyyppistä kuin kaiutinetulevyvaahtomuovi. Teollisuuskamaa kannattaa ostaa metritavarana, ei mitään moottoripyörän pikkufiltteriä satasella (kertaa tuhat kappaletta). Öljy voi haista pahalle, joten pitää oman nenän kanssa valita itselle mieluinen öljytyyppi. Joka ei ala härskiintyä tai mädäntyä sisällä lämpimässä vanhetessaan.
Löytyi ohje BBC kehittelemään edulliseen bassoalueen vaimennusmoduliin (50-100Hz). Suljettu kotelorakenne, joten ei pölise. Tuolla koko artikkeli. https://docs.google.com/viewer?url=http://www.bbc.co.uk/rd/pubs/reports/1992-10.pdf&embedded=true
Perustuuko tämän ansan toiminta ohuehkon kovalevyisen kannen värähtelyyn (pakatun villan aiheuttamalla jousella kontrolloituna), eli siis kansilevyn resonointiin? Vaiko vain täytteenä olevan villan absorptioon? Yritin tuota juttua tavata, mutta absorptiosta siellä puhuttiin eikä niinkään resonoinnista.. Pelkän syvyyden perusteella ei uskoisi että vaikutus ulottuisi juurikaan alle keskiäänialueen.
BBC:n juttuun en ole lainkaan tutustunut. Tulipa vain mieleeni, että HIFI-lehdessä oli vuosia sitten juttu eräästä kerrostaloasunnosta, joka akustoitiin varsin pitkälle, oikein ammattilaisen toimesta. Eli useamman sorttisten akustiikkalevyjen lisäksi oli nurkissa reilut pari metriä korkeat, poikkileikkaukseltaan kolmionmalliset bassoansat, tai mikä virallinen nimitys nyt olikaan. Nurkathan taitavat olla akustisessa mielessä erinomaisia paikkoja vaimentimille. Eli ainakin huoneen etunurkkiin tuli siis viisteet, joiden taakse jäi patterinputkia yms. piiloon, joten ulkonäkökin vain koheni. Käytännön syistä toteutettiin kahtena päällekkäisenä palasena, eli toimii tällöin jopa vuokra-asunnossa (ei jää mitään jälkiä). Palaset vain päällekkäin nurkkiin ja asennus on siinä. Etukäteen on tietenkin huomioitava pistorasiat yms. Huonetta kohti eli näkyvissä oli vain sopivaksi katsottu kangas, varmaankin pelkästään esteettisistä syistä. Sitten oli muistaakseni se tärkein osa, eli resonaattorina toimiva, kehikkoon pingotettu raskasmatto tjsp. Olikohan jotain todella paksua bitumin tapaista ainetta, en enää muista. Sitten oli ilmarako ja loppu olikin täynnä villaa (suuri määrä kolmion muotoisia palasia päällekkäin). Eikä tietenkään mitään terveydelle vaarallista ja ihoa pistelevää lasivillaa, vaan jotain turvallisempaa laatua. Tiheys taitaisi olla tässä kohtaa hyvä juttu. Sitä en enää muista, että viritettiinko resonaattorit hieman eri taajuusalueille (värähtelevän resonaattorin mittoja muuttamalla ja/tai eri paksuista mattoa käyttämällä). Villapalojen mitoilla laskien, olisi 50 cm sivumitoilla tasakylkisen kolmion hypotenuusa eli huoneeseen päin oleva sivu ~71 cm. Ja villakerros paksuimmillaan tasan puolet siitä, eli ~35 cm. Itse en tarkemmin näistä asioista tiedä, mutta eräs yleinen sääntö ainakin tuntuu olevan, että villasta tms. puhuttaessa tarvitaan minimissään 1/10 aallonpituuden paksuinen vaimennusaine vaimentamaan kyseistä taajuutta. Tehokas vaimennus edellyttää jo 1/4 aallonpituuden paksuutta. Em. mitoilla nuo mainitut taajuudet olisivat paksuimman kohdan mukaan laskien 97 Hz ja 243 Hz. Eli 343 m/s : 0,35 m = 970 Hz. Puolta pienemmälle taajuudelle eli 485 Hz:lle tuo 0,35 m on siis aallonpituuden puolikas. Ja 243 Hz:lle neljännesaallonpituus. Ja 97 Hz:lle kymmenesosa. Nuo em. sivumitat heitin täysin hatusta. Perinteisissä resonaattoreissa taas on esim. resonoiva levy (vaikkapa alaslaskettu katto) + sopivan kokoinen ilmarako sen ja taustan välissä.
Älä sekoita resonaattoria absorbaattoriin. Resonaattorissa villan paksuudella ei ole mitään olennaista yhteyttä resonanssitaajuuteen. Mitään villaakaan ei edes tarvita esim. rakoresonaattorissa ja reikäresonaattorissa. Joku viitseliäämpi luennoikoon aiheesta enemmän.
Tuollaisella BBCn esittämällä rakenteella saatetaan muuttaa ilman paineenvaihtelut ilman liikkeeksi. Villahan vaimentaa ainoastaan ilman liikettä, ei painetta. Paineen aiheuttama voima liikuttaa ohutta levyä, jolloin levyn takan ilma joutuu liikkumaan levyssä kiinni olevassa villassa. Villa sitten vaimentaa tätä ilman liikettä, joka hidastaa levyn liikettä ja levyn liikkeen viiveistäminen vaimentaa paineenmuutoksia huoneessa.
Aihetta sivuten tämmöisen olen joskus bongannut: http://kotiweb.kotiportti.fi/audiovideo/download/levyresonaattorilaskuri.xls Ei mitään hajua mitä kautta sen bongasin enkä ole kokeillut enkä tarkistanut. Epäilys on että tämä oli jonkun lopputyön myötä syntynyt tms. Arvatenkin hyvää tässä on tuollainen suuntaa antava arvio ilmavälin riittävyydestä - pelkkiä teoreettisia kaavoja käyttäen voi hyvin tulla ohuita rakenteita jotka eivät oikeasti toimi.
Resonaattori se taitaa olla ainut toimiva vaihtoehto taltuttaa kerrostalon resonansseja bassoalueella. Absorptiolla voidaan ehkä hiukan helpottaa tilannetta, mutta varsinaista resonanssia se ei kokonaan poista. Itselläkin voisi kohta olla mahdollisuus laittaa resonaattorit tänne olkkariin, kun jos PC:n siirrän makkariin. Sohvan taakse jää ~2m välimatka ikkunoihin ja koko huoneen leveys / korkeus on siinä käytettävissä. Sohvan vasemmalla puolella olevalle "pitkälle" seinälle noita voisi ajatella. Tuolla seinällä nurkissa resonanssit ovat kaikista voimakkaimmat korvin kuultuna sekä myös mikrofonin mukaan. Oikealla puolella on oviaukot eteiseen ja keittiöön, ja siinä ei resonanssit ole niin voimakkaat oviaukkojen rikkoessa seinän muodon. Pahin alue on 30-60hz välissä. Ensin tulee järjetön korostuma ~33hz ja sitten on lähes kuollut alue ~45hz ympäristössä.
Tuolla on laskureita eri tyyppisille resonaattoreille ja diffusoreille. http://www.mh-audio.nl/ACalculators.asp Pääsivulta löytyy lisää kaiuttimille yms. http://www.mh-audio.nl/spk_calc.asp
Otsikon mukaisella bassoansa-termillä ymmärretään yleensä paksua villavaimenninta. Tämä on resonaattori. BBC:n omilta sivuilta löytyy RD Raportteja 60-luvulta lähtien pdf-muodossa (Suora linkki tähän tutkimukseen). Resonaattoreja on käsitelty useissa muissakin BBC:n raporteissa. Näitä on listattu referenssiosuudessa. Resonaattorit rakennetaan yleensä siten ettei vaimennusaine kosketa värähtelevää levypintaa. Tässä tapauksessa villaa oli hiukan puristettu kasaan ja se koskettaa levyä. Kyseessä on levyresonaattori, jossa jousena toimi sisällä oleva ilma ja puristettu villa yhdessä. Tämän mitoittaminen on hankalampaa kuin pelkällä ilmajousella toimivan resonaattorin. Mielenkiintoista on verrata kuvia 17 ja 21. Molemmat esittävät samasta rakenteesta saatuja mittaustuloksia. Toinen on tehty impedanssiputkessa ja toinen kaikuhuoneessa. Ero on melko iso. Villan lisääminen resonaattoriin lisää vaimennusta ja laskee resonanssitaajuutta. Pieni määrä villaa ei oleellisesti muuta resonanssitaajuutta, mutta villalla täytetyssä resonaattorissa vaikutus tulee ehdottomasti huomioida. Ei välttämättä tarvita, mutta kyllä villalla on suuri positiivinen vaikutus myös reikä- ja rakoresonaattorin toimintaan. Näiden mitoittaminen on kertaluokkaa haastavampaa kuin levyresonaattorin. Levyresonaattorin mitoituskaavan laatiminen onnistuu helposti kun tehdään riittävästi alkuoletuksia ja yksinkertaistuksia. Tarkempi mitoittaminen onkin sitten todella vaikeaa, eikä sitä edes yritetä kuin harvoissa akustiikkakirjoissa ja -tutkimuksissa. Levyresonaattorin mitoituksen peruskaavasta puuttuu: - reunatuennan vaikutus - levyn pituus/levys-suhteen vaikutus - levyn jäykkyyden vaikutus - resonaattorin taustan jäykkyyden vaikutus - vaimennusaineen vaikutus - kotelon tiiveyden vaikutus - muun kuin kohtisuoran äänen kohtaamiskulman vaikutus - korkeamman kertaluvun värähtelymoodien vaikutus Ennen kuin ryhtyy rakentamaan omaa resonaattoria niin kannattaa ehdottomasti lukea DIAR:n kokemukset. Pelkkällä kaavan soveltamisella ei välttämättä saa haluttua lopputulosta aikaiseksi.
http://www.verkkokauppa.com/fi/prod...c-Vari-Bass-viritettava-bassoansa-musta-2-kpl http://www.audiokauppa.fi/Konto-Pisara-bassoansa kumpi parempi? raadin mielestä`? onkohan noista mihkään? tarttis saada bassohumina pois muualta kämppää kuin kuuntelupaikalla,
Millä taajuusalueella ongelmasi ovat? Ensimmäinen ilmoittaa säädettäväksi alueeksi 50-100hz. Eli kohtuullisen matala, tuonne voi puuttua jo subbarillakin. Jälkimmäisen osalta ei llmoitettu toimintakaistaa lainkaan. AudioVideolla on juttu DIY-bassoansoista. Sen lisäksi, että ne ovat varmasti halvempia, niin tuolta voit lukea perusajatuksista: http://audiovideo.fi/opas/bassoansat-eli-bass-trapit-bassoalueen-akustoinnissa
Juur näin... Ekana kannattaa se "humina" -ongelman taajuusalue selvittää ja ns. sijanti, jonka jälkeen voi lähteä korjauspuuhiin. Jossei onnistu itseltä niin pyytää sitten kaveria / alan ammattilaista poikkeemaan.
Uteliaisuuttani kyselen tyhmiä; Jos kuuntelupaikalla on 57-73Hz:ssä 10db monttu johtuen ilmeisesti huoneen mitoista (4,2m x 2,9m x 2,8m), mitä tekee tämmöiselle taajuudelle viritetty resonaattori tai bassoansa ? oikaiseeko se tuota monttua vai vaimentaako lisää ?
Se monttu on lähes varmasti heijastuman aiheuttama. Resonaattorin pitäisi estää se heijastuma, että olisi oikeassa paikassa. Eli jos nyt ensin tietäisi, että mistä se heijastus tulee; jonkun pinnan etäisyys kuuntelupisteestä. Sitten se heijastuva taajuus pitäisi teurastaa estämällä se takaisin pomppaaminen. Usual Suspect on takaseinä. Helpompi vaihtoehto olisi bassojen ohjaaminen subwooferille ja sikäli, kun sellainen on, toinen subwoofer..
Näin epäilen että huonemoodista on kyse. kaiuttimia siirtelemällä, kuuntelupistettä siirtelemällä ja jakotaajutta ränkkäämällä sain herätettyä taajuudet 40hz, 63hz ja 125hz. sijoituksesta riippuen 40 on joko montulla tai reilusti korostuneena, mutta tuo 63 ja 125 aina vaimentumana. Tuossa takaseinällä olisi tilaa toteuttaa jotain lack hyllyjen alle, 25cm x 50cm x 190cm. Mutta mitä ? Onko sinne mitään hyötyä tehdä laatikko joka on täynnä villaa esim ? Divaanien pohja on tyhjää täynnä, sinne meinasin tukkia villaa, vai onko tässä mitään järkeä ? Suurin ongelma on se että musiikista puuttuu potku, ei mene jalan alle. Jos olisin koripalloilija niin pää olis jo paremmalla korkeudella bassojen suhteen, tai jos seison sohvan takana, mutta sitä ei voi enään taaemmaks siirtää. oikeastaan jokapaikassa (paitsi nurkissa liikaa) tuota potkua on mutta ei siinä missä sitä pitäisi kuunnella. tuossa kuuntelupisteestä mittaus, audessey xt32 ajettu, jako nostettu 70hz, etupäältä yks naksu bassoa lisää, subbarilta yks naksu pois ( oikaisi vastetta matalia kohti, kumisi muuten) ja subin tasoa vähän nostettu ja sen equlta pyydetty 63hz +4db(tuota enempää pyynti ei tuntunut vaikuttavan mitään ?): katso liitettä 17954