Onko AV-vahvareissa parametrisia korjaimia joilla voi manuaalisesti hoitaa huonekorjaukset muiden kuin subbarin osalta.
Osassa on, joissain ei ole. Ja osassa se on vain muille kanaville, kuin subwooferille. Ainoa varma tie on tarkistaa joka kerta erikseen spekseistä.
Oikea täysparametrinen EQ löytyy vasta high end -tason AV-prossuista (>10 k€). Köyhien kaiutinkuuntelijoiden vehkeistä en tiedä yhtäkään sellaisella varustettua. Parhaissa tuulipöksy-AVR:ssä manuaalikorjaimen tyyppi on enemmän tai vielä enemmän rajoittunut puoliparametrinen. Maksurajoitteisen manuaaliequttajan valinta on jokin erillislaite tai kaiutinvalmistajan sulautettu oma equtussysteemi, esim. Genelec GLM (Gene maksurajoitteisen optio tosin vain ihan minikaiuttimien mittakaavassa + vähillä kanavilla). Erillislaitteiden ongelma on vaan siinä, että niissä on aika nivaska kaikenlaisia ongelmia. Genen poropietari-designinä manuaaliequtettavan systeemin hinta taas nousee kantoraketilla suoraan high end -tasolle heti parin säälittävimmän pikku kaksitien ja/tai yli kaksikanavaisen kokoonpanon jälkeen.
Halvemmissa jammuissakin pystyy säätämään niin keskitaajuuden, gainin kuin myös q-arvon muille kuin subille. Reilusta 30Hz ylöspäin, manuaalista kannattaa tosiaan tarkistaa yksityiskohdat. Tuntuu oudolta että jollain merkillä olisi tosiaan puoliparametrinen korjain...
Taajuuskorjain luokitellaan puoliparametriseksi, mm. jos keskitaajuuden säätö on karkeasti porrastettu. Yammujen manuaaliequn keskitaajuuspykälät liikkuivat ainakin vielä jokunen mallisukupolvi sitten 1/3 oktaavin (=TODELLA karkea säätö) pykälin jopa bassoalueella. Millä ei tee moodintypistyksessä kyllä yhtään mitään. Onkos tähän muka tullut viimeisissä mallipolvissa kehitystä?
Puoliparametrinen taajuuskorjain on silloin kun q-arvoa ei pysty säätämään vaan se on kiinteä. Keskitaajuus on jammuissa yhä porrastettu joka on monessa tapauksessa helvetin paljon tyhjää parempi, kokemusta on. Tai sitten hankkii se oikean täysparametrisen sillä reilulla kymppitonnilla, elämä on valintoja täynnä.
Voi olla, ei kuitenkaan minun kirjoissani. Minun määritelmäni täysparametriselle EQ:lle on ainakin koko bassoalueella yhden tai korkeintaan kahden hertsin porrastus keskitaajuudelle. Yammun pilipalikorjaimella tekee käytännössä oikeasti jotain vain hyvällä tuurilla; bassopiikki sattuu justiinsa vajaaparametrisen tuulihousu-EQ:n "tukemalle" keskitaajuudelle. Muuten tulee maalin ohi meneviä equtuksia.
Riittävästi equttaneet equttajat määrittelevät välineensä parametrisuuden jo siten kuin itse lystäävät. Kaiutinkuuntelussa on yleinen toimintamalli kirmata jokamiesluokan budjetilla suoraan F1:iin. Persaukisen kannattaisi tietää rajansa... audiossa ei tosin tule muita isoja vahinkoja kuin perseelleen mennyt äänentoisto, vaikka rajojaan ei tiedostaisikaan. Asiaa toki auttaa, että kotiäänentoiston käyttäjistä vain aniharva ymmärtää siitä oikeasti jotakin. Kuten mm. täällä Plazalla päivittäin voi huomata. Tuommoinen 1/3 oktaavin keskitaajuusportaalla säädettävä equ on yhtä tyhjän kanssa. Se asia ei tarvitse edes lisämäärittelyjä.
Ilmeisesti puhut omasta kokemuksesta? Tuossa tilanteessa toki ymmärtää vaihdon kuulokkeisiin, tuleehan se persaukiselle halvemmaksi.
Oikeastaan juuri tuo Yamahan korjain kiinnostikin. Manuaalista ei oikein selvinnyt yksityiskohdat. Tarvii siis pari kappaletta 2x4 minidsp:tä ja vaikka iNuke NU4-6000:n niiden perään, että saa etukanavat ja subbarin korjailun piiriin.
Ei tietenkään kannattavaa jos budjetti on rajattu. Mutta jos haluaa selvän parannuksen äänentoistoon, niin onhan tuo Dirac ihan eri tasolla kuin pelkät parametrikorjaimet.
Tarkoitat kai: DIRAC:n säätöautomatiikka on ihan eri tasolla kuin tyypillinen, käytännössä mittaus- ja equtustaidoton, parametrikorjaimen käyttäjä. Mitä ottaa, mitä jättää, räjähtääkö kaiutin jos ropsautan yli 200 Hz:n taajuuksia, hiirikäsi tärisee ja huuli väpättää, mistään ei ole oikein varma ja internetistä on kysyttävä rohkaisuryyppyä jokaiseen asiaan. Champion-tason manuaalisia equtustuloksia ei saata olla odotettavissa... manuaalinen taajuuvasteen mittaus ja -korjaaminen ei ole Guukkeli Pölyteknisen pikakurssina suoritettava laji. Pitää olla jo ns. näkemystä asioista.
Tarkoitan, että Dirac tekee asioita jotka ei vaan onnistu parametrikorjaimella, oli käyttäjä sitten kuka tahansa. Käyttäjä toki voi säätää Diracin tavoitevastetta hyvinkin vapaasti ja tuo sitten säätyy sen mukaisesti. Kohta onnistuu myös erilllinen parametrikorjaus noiden lisäksi.
Sun kanssa on tosi vaikeaa tämä keskustelu kun et tiedä edes näitä peruskäsitteitä vaan keksit niitä itse ja höpöttelet muutenkin omiasi, tuttuun tyyliin, nimimerkillä tai toisella. Yamaha pilipalikorjaimen hyöty ei liity millään tavalla tuuriin, jos nimenomaan parametrista taajuskorjausta on aikeissa käyttää se tarkoittaa luonnollisesti että tietää mitä on tarvis korjata ja se tarkoittaa mittaamista eli huonevasteen tietämystä. Kun tämä on tiedossa on helppo katsoa mitä pilipalikorjaimella on tarjota, kuten omalla kohdalla sain 80.5Hz keskitaajuudella(REW) olevan kumpareen hienosti lanattua vaikka pilipalikorjaimella oli tarjota vain 78.7Hz. Ei mitään ongelmaa, jopa sinä olisit pystynyt siihen. Tämäkään ei ole mitään rakettitiedettä, jos haluaa hifistellä tonnin tai kymppitonnin DSP-vehkeillä niin mikäs siinä, maalaisjärjellä voi päästä huomattavasti vähemmälläkin.
Säätämiseen tarvisi vähän vinkkejä. Pystytkö John-117 suosittelemaan mille taajuuksille kannattaisi laittaa vaimennusta ja vahvistusta? Entä kuinka paljon? Yli 200 HZ:n säätöjä ei siis kannata tehdä ettei riko kaiuttimia? Subbarin saa varmaankin parametrisella korjauksella potkiin kovaa kun voi vahvistaa pieniä taajuuksia? Mitä taajuutta minun kannattaisi korostaa? Mahdollisimman matalaa?
No tuo ei ole kyllä 1/3 -oktaavin keskitaajuus enää, vaikuttaa jo hienojakoisemmalta (kehittyneemmältä) systeemiltä. Länkyttämisen sijaan voisit kertoa Yamahasi mallin ja kuinka tihein portain sen parametriequn keskitaajuus sitten on säädettävissä bassoalueella. Sovitaan että bassoalue loppuu 200 hertsiin. P.S. Mitä peruslaitteilla ei ole myöskään tarjota, on volumesäätimen takana olevat & itsenäisesti säädettävät subwoofer-lähdöt. Niitä saisi olla ainakin neljä (4) kappaletta, mielellään enemmänkin.