Alimmalle oktaaville. "gene klooni" vai 21" mallu?

Kun vahvistimeen kytketään elementti ja sitä ajetaan jollain teholla, saadaan ääenpaine x. Kytkettäessä samaan tilanteeseen toinen elementti rinnalle säteilevä pinta-ala tuplaantuu -> +3dB ja jänniteherkkyys tuplaantuu -> +3dB. Tulos siis +6dB äänenpainetta. Jos vahvistimen virranantokyky ei piiputa tuossa tilanteessa (esim. kuorman muuttuessa kahdeksasta neljään ohmiin), tehoa otetaan elementeille tietysti enemmän.

Sitten kun otetaan toiset kaksi rinnan kytkettyä elementtiä ja kytketään ne sarjaan alkuperäisen kanssa säteilevä pinta-ala tuplaantuu -> +3dB ja jänniteherkkyys puoliintuu -> -3dB. Tulos 0dB lisää äänenpainetta.

Jos vahvistin kestää rinnankytketyt elementit ongelmitta, saadaan kahdella pumpulla +6dB. Neljällä sitten äänenpaine ei enää kasva, mutta särö ja kompressio pienevät edelleen koska yhden elementin liikerata vähenee. Lisäksi vahvistimen kontrolli elementistä paranee, joka voi olla kuultavissa tai sitten ei.

Huom. Ylläolevat toteutuvat vain kun säteilijät summautuvat täydellisesti kuuntelupisteeseen. Niin ei käy ripoteltaessa neljä subbaria huoneen eri puolille. Silloinkin äänenpaine on suurempi kuin yhdellä, mutta vähemmän kuin 6dB enemmän.

Post Skraapum. Kuuntelin töissä eilen seitsemän subbaria, joista viiden resepti on 12" refleksikotelossa. Tai periaatteessa kahdeksan ja kuusi 12" refleksiä, jos vertailukohta otetaan mukaan. Kaikki kuulostavat selvästi toisistaan poikkeavilta vaikka neljän vaste on varsin samankaltainen eli suorana 20 hertsiin. Subbarien äärirajoja koiteltiin, mutta äänenlaadulliset erot pysyivät selkeinä miedommallakin menolla.

 

No niin, tulipas hieman väsyneenä kirjoiteltua yöllä.
Rinnankytkennässä SPL -taso todellakin nousee 3 dB säteilijöitten tuplaamisen seurauksena vaikka teho pysyykin vakiona.

Jos syöttöteho on vakio 100 W, kahdelle rinnankytketylle elementille sitä menee 50 W per kpl. Tämä tehon puolittaminen l. vakiotehossa pysyminen vaatii elementtikaksikkoa syöttävän jännitteen pudottamista 3 dB. -3 dB sähköistä tason alennusta jännitteenä + (+6 dB) toisesta samanlaisesta säteilijästä = +3dB SPL-lisäys.

Neljällä rinnankytketyllä elementillä 100 watin vakioteholla menee 25 W per elementti. Vakiotehossa pysymiseksi elementtinelikkoa syöttävä jännite pitää puolittaa l. pudottaa 6 dB.
-6 dB sähköistä tason alennusta jännitteenä + (+6) dB ensimmäisestä säteiljätuplauksesta + (+6) dB toisesta säteilijtuplauksesta = + 6 dB SPL-lisäys.


Jatkossa ei mitään ulkoa opeteltua netistä kopioitua sönkötystä kiitos. Vaan selkeää laskentaa jännitteillä, virroilla ja tehoilla. Perkele.

 

Noniin, jotenkinhan se uppovaa, mutta ei nyt aivan.

Niin nousee myös sarjaankytketyissä elementeissä tehoherkkyys 3dB, prkl. Kyse on säteilijän pinta-alan kasvusta, mikä lisää herkkyyttä. Silloin kun saat tungettua puhekeloille sen saman (yhteis)tehon kuin yhden elementin tapauksessa, on sekä rinnan että sarjaan kytketyissä kahdessa elementeissä tuleva äänenpaine taatuisti 3dB yhden elementin tilannetta suurempi. Eri asia on, milloin (= kuinka paljon vahvarin tulee tunkea jännitettä) tuo sama teho saavutetaan. 8 ohmin elementtiin palaa 1 watin tehot kun jännitettä on ~2.83 volttia --> otetaan vaikkapa tämä esimerkkiin.

1) kaksi elementtiä rinnan = sama puhekeloille menevä yhteisteho (1w) saavutetaan kaksi kertaa pienemmällä jännitteellä (2.83V/2) kuin yhden elementin tilanteessa (puolittuneen impedanssin takia).
2) kaksi elementtiä sarjassa = sama puhekeloille menevä yhteisteho (1w) saavutetaan kaksi kertaa suuremmalla jännitteellä (2.83V*2) kuin yhden elementin tilanteessa (tuplaantuneen impedanssin takia).

Siis sarjassa elementtien jänniteherkkyys laskee 3dB, ja rinnan se kasvaa 3dB, kuten saurama kertoikin jo. Tehoherkkyys kasvaa kummassakin tapauksessa 3dB, pinta-alan kasvusta johtuen.

edit. ja palauttaksemme alkup. aiheen mieleen, mun alkup. postissa, jota sittemmin kritisoit mutta poistit näemmä kritiikkisi , oli kyse nimenomaan tehoherkkyydestä:

 

Hiljaa viisastelija.

Vakioteho tarkoitti tässäkohtaa impedanssin PIENENTYMISEN mukana pysyvää vakiotehoa. Eli vahvaria millä on jokin maksimaalinen lähtöjännite. Maksimaalista lähtöjännitettä ei vahvareissa ainakaan nostella.

 

Jaahans, termejä kannattaa käyttää huolellisemmin. Mutta mutta, jos termien tarkoituksia vaihetele jälkikäteen, niin myös oikeat vastauksetkin muuttuvat: Nimittäin jos et pidä tehoa vakiona vaan pidätkin siis jännitteen tuolla tavalla vakiona kuten sun "vakiotehomallissa" tehtiin, niin rinnankytketyissä elementeissä äänenpaine nousee 6dB:iä yhteen elementtiin verrattuna, eikä 3dB kuten sanoit (pinta-ala tuplaantuu sekä puhekeloissa palava teho tuplaantuu = 6dB).

 

Jännite ei ole vakio. Mutta oikeissa vahvistimissa se voi pelkästään pienentyä kuorman edessä.