Jos/kun vahvistimelle tulee käsky, että stoppaa signaali nyt niin mitä luulet, tapahtuuko se heti/samaan tapaan kuin suljetulla kun välissä kotelon ilmatilavuus jonka toisessa päässä hörisee refleksiresonanssi?
Tämä nyt on kai jokaisen tiedossa, että refleksissä tulee aina viritystaajuuden ympäristössä ryhmäviivettä ja jälkisointia suljettua enemmän.
Vaikka hifiä olen harrastanut lähemmäs 15 vuotta ja itse useammankin kaiuttimen rakentanut (myös subbareita) ei mulla ole mitään hajua mitä ryhmäviive on. Ei kannata pitää asioita itsestään selvyytenä vaikka ne itselle oliskin pässinlihaa.
En oletakaan, että jokainen tämän tietää. Tämä nyt oli lähinnä "näpäytys", koska muutamassa edellisessä puheessa puhuttiin tuttavallisemmin ko. asiasta. Tämä keskustelu on muutenkin taas lähtenyt ihan eri suuntaan kuin mikä oli alkuperäisen kysyjän kysymys. Kaiuttimen ryhmäviive on kuitenkin aika vähäinen verrattuna huoneessa tapahtuvaan ryhmäviiveeseen. Huone myöhästyy bassoissa paljon kaiutinta enemmän, joten en ainakaan itse pidä muutamaa kymmentä millisekuntia välttämättä ratkaisevana tekijänä saatavaan äänenlaatuun.
Heti se ei tietenkään tapahdu ja yleisesti ottaen hitaammin kuin suljetulla kotelolla. Systeemiin varastoituneen energian purkautumisen nopeus riippuu hyvin monesta asiasta kuten systeemin kokonaishyvyysluvusta (josta määräytyy myös ryhmäviive), kaiutinelementin voimakertoimesta ja vahvistimen vaimennuskertoimesta ja jopa kaiutinpiuhojen impedanssista. Verrattaessa refleksikoteloa suljettuun koteloon pitää ottaa huomioon että suljettu kotelo ei yleisesti ottaen toista yhtä alas. Jos suljetun kotelon vastetta nostetaan alimmilla taajuuksilla minimivaiheisella ekvalisaattorilla vastaamaan refleksikotelon vastetta, äänentoistosysteemin ryhmäviive huononee vastaamaan refleksikoteloa. Näin on erityisesti niillä taajuuksilla joilla syntyy seisovia aaltoja huoneeseen (akustista energiaa varastoituu huoneen muodostamaan resonaattoriin). Mutta aina löytyy bassoilla myös taajuuksia, joilla äänenpainetaso on heikompi koska seisovaa aaltoa ei synny. Näillä taajuuksilla huone ei juuri "viivästytä" ääntä poislukien ääniaaltojen matka-aika kaiuttimesta kuuntelijan korvaan.
Ryhmäviive kuvaa yksinkertaisesti sitä kuinka paljon systeemi viivästyttää eri taajuuksia. Jos kaiuttimesi ryhmäviive taajuudella 100 Hz on 3 ms, tarkoittaa se sitä että 100 Hz taajuudet viivästyvät kaiuttimessa 3 ms. Ongelmia syntyy jos ja kun eri taajuudet viivästyvät eri tavalla. Jos 1 kHz taajuus myöhästyy vain 0,2 ms, syntyy tilanne jossa 100 Hz taajuudet toistuvat 2,8 ms myöhemmin kuin 1 kHz taajuudet.
Ei pidä paikkaansa, ainakaan siten jos verrataan ilman ekvalisaattoria alas kykenevää suljettua ja saman kaltaista vastetta tarjoavaa (pienempää) refleksiä.
No ei se tuossa tilanteessa pidäkään paikkaansa mutta enhän minä tuota väittänytkään. Alunperin siis kommentoi väitettä että refleksiputkessa tapahtuvat asiat eivät olisi vahvistimen kontrollissa. Ovat ne, joskin vähemmän kuin mitä suljettu kaiutin (2. asteen systeemi) joten kyllä me taidamme lopulta olla asioista aika samaa mieltä.
En kertonut, koska en etsi vaihtoehtoja kuunteluuni. Etsin neuvoja rakentaa kohtuulliseen hintaan sangen matalia taajuuksia toistava subbari. Edelleenkin olen ihan tyytyväinen monitoreihini, vaikka alimmat taajuudet niillä jääkin kuulematta. Toki isommat monitorit olis oiva ratkaisu, mutta se ei ole nyt sitä mitä tässä olen hakemassa. Subbari on tulossa retro-setuppiin, joka koostuu sähkökiukaan kokoisesta vahvistimesta sekä kasarilta olevista kolmitieämyreistä, joissa 8" elementit bassopuolella. Tykkään tosi, tosi paljon näiden kajareiden äänestä. -Mukavan erotteleva ja kirkas, mutta alakerta jää vajaaksi. Siihen siis lääkettä etsimässä.. Ja alkaa aika hyvin hahmottua miten homma hoidetaan, eli suuri kiitos kaikille lukuisista vinkeistä! Tässä tulee hyviä vaihtoehtoja ja bonuksena paljon tietoa mistä en ole kuullutkaan.
No et suoranaisesti, mutta väitteestäsi sai helposti käsityksen että kun taajuusvaste lanataan vastaavaksi niin ryhmäviive lähenee vakiota. Olemme samaa mieltä, että se on vahvistimen käskyssä jotenkin. Aivan kuten esimerkiksi auton hinaaminen kumiköydellä tms. pitää myös muistaa, että normaali musiikki on kaikkea muuta kuin staattinen siniaalto joten voi olla, että ryhmäviiveen ja impulssivasteen laatu merkittävämpää kuin taajuustavaste.
Tuollaiseen systeemin uskoisin isoista pro-elementeistä (15" ja isommat) rakennettujen subbareiden integroituvan parhaiten. Esim. Kappalite 3015LF (tosin ei yllä kovin alas kuin TH-kotelossa) tai Lab 15 (molemmat Eminencejä). Mustana hevosena The BOX 18-500/8-A 18" elementti joka ei ole hinnallakaan pilattu ja yllättävänkin laadukas: http://www.thomann.de/fi/the_box_speaker_185008a.htm http://www.youtube.com/watch?v=XhSnaYqysEM http://forum.speakerplans.com/thomanns-cheap-18-driver-in-gsub_topic42468.html Auf Deutch: http://www.hifi-forum.de/viewthread-237-3.html Käännös Suomeksi (heh): http://translate.google.fi/translat...ttp://www.hifi-forum.de/viewthread-237-3.html Datalehti
Otsikon ja ekan postauksen spekseillä IB subbaria ei kannata myöskään jättää tutkimatta, mikäli tilat antaa myöten. Eli tarvitsisi olla ullakko, kellari, ryömintätila tai toinen huone kuunteluhuoneen vieressä äärettömän kokoiseksi (10 x elementtien VAS) suljetuksi koteloksi. Sopivilla elementeillä menee 10-20 Hz asti voimalla ilman ekutusta ja viiveet pysyy kurissa kun tuo on suljettu. Sopivat elementit on euroopassa tosin hieman hakusessa... Tuolla on tarinaa omasta projektista.
No teoriassa minivaiheisten systeemien ryhmäviiveet ovat identtiset jos taajuusvasteet ovat identtiset. Tietysti jos taajuusvasteen muokkaukseen käytetään ei-minivaiheisia suodattimia niin tilanne muuttuu. No, onneksi sentään paremmin kuin "jotenkin". Tuskin muuten refleksiviritystä käytettäisiin kaiuttimissa niin ahkerasti kuin käytetään. Se on hyvä kompromissi eri ominaisuuksien välillä ja kaiutin on aina kompromissi. Liian ylös viritetyt bassorefleksikaiuttimet (minusta jo butter-viritys on vähän suuri hyvyysluvultaan) ovat pilanneet kotelotyypin mainetta. Kun puhutaan bassotaajuuksista (<200 Hz) niin korva on aika epäherkkä sekä taajuusvasteen että ryhmäviiveen mutkille. Lisäksi nämä asiat ovat keskenään naimisissa. Huono taajuusvaste tarkoittaa yleensä huonoa ryhmäviivettä. Mitä tulee kotelotyyppien vertailuun niin minähän suositin tässä ketjussa suljettua koteloa ja perustelinkin miksi. En siis ole mikään refleksikotelofanaatikko joka tyrmää muut rakenteet. Niillä kaikilla on paikkansa tässä maailmassa, käyttötarkoituksen mukaan.
Yksi mielenkiintoinen tapa parantaa pienen suljetun kotelon bassotoistoa on DSP-servo: http://www.dspeaker.com/en/products/dspeaker-servo-300pro.shtml Ryhmäviivettä tuolla tekniikalla ei tule (ainakaan mikäli on uskominen Dspeaker -ihmisten esityksiin aiheesta). Valitettavasti vaan tuollainen elementin kartion position ultraäänitunnistimella mittaukseen perustuva ja laserilla kalibroitava servo ei ole ihan DIY-kauraa.
Onhan tuommoinen servo-kontrolloitu käynyt zipmaninkin testissä https://www.dvdplaza.fi/forums/show...Rythmik-Audio-Direct-Servo-12-quot-sealed-56L
En väittänyt, että olet suljettua vastaan. Refleksillä ei mielestäni ole yhtään mitään positiivista puolta suljettuun verrattuna JOS kotelotilavuutta on riittävästi. Särö elementistä ehkä pienenee kapealla alueella, mutta mukaan tulee aimo annos muita säröjä ja ongelmia joten itse kyllä helposti lähtisin aina vain lisäämään kotelon ilmatilavuutta ja sitä kautta herkkyyttä samalla basson ulottuvuudella.
Rhytmikillä oli pieni ryhmäviive. Pääte vaan ei oikein riittänyt isoimmilla tasoilla ja aiheutti kompressointia. Millähän tasoilla tuo ryhmäviive oli mitattu? Toinen vähän vastaava subbari noissa testeissä oli Audio Pron Sub Focus: https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php/50460-Audio-Pro-Sub-Focus Tuossa tuo GD käppyrä on tosi omituisesti värähtelevä (johtunee tuosta AceBassin värähtelyyn taipuvasta positiivisesta takaisinkytkennästä päätteessä), ryhmäviiveen pienuus voi kyllä johtua minimivaiheisesti myös tuosta alimpia bassoja kohti laskevasta vasteesta.
Aika lailla samaa mieltä tästä mutta ainahan sitä kotelotilavuutta ei ole rittävästi koska monet ihmiset haluavat pienikokoisia kaiuttimia joissa on kuitenkin edes jonkunmoinen bassotoisto. Tällöin refleksikotelo on kovaa valuuttaa.
Mikäs mahtaa sitten olla 'liian iso' suljettu kotelo. Eikö pienempi kotelo ole tarkempi kuin iso, joka ei enää tarjoa "vastusta" elementille? Esim XXLS12 suositellaan 50-80L suljettuun, mutta eihän 100L loota vielä liian iso tvtason jatkeeksi ole. Kannattaisiko siis vain tehdä isompi kotelo muutaman desibelin toivossa alapäässä, vai luottaa kylmästi sähköiseen korjaukseen?