Akustointi

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana RikuD, 12.03.2008.

  1. RikuD

    RikuD New Member

    Liittynyt:
    22.01.2008
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    0
    Huoneen koko 3x5 metriä. Kattoon olis tarkoitus asentaa Ecophon Focus A 600x600 akustiikkalevyjä mutta kuinka paljon niitä tulis laittaa sinne? Voiko esim. akustoida huonetta liikaa?? Levyt meinaan liimata kattoon.
     
  2. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    1000-4000 Hz aluetta se vaimentaa kiinni liimattuna. Jos panisit tuuman korokerimat eli ilmaraon katon ja akustolevyn väliin, saisi vaimenuksen ulottumaan alueelle 500-4000 Hz.

    Jos tällaiset vaimennuksen taajuusalueet kelpaavat, koko katto peitetään. Jos kokee tuollaisen vaimennusalueen kelvottomaksi omaan tarpeeseen, vain osa katosta pinnoitetaan, vaikkapa 50% shakkiruudukoituna tai sinne tänne muutamia levyjä asentaen.

    Asialla ei ole paljon väliä. Vähän kuin pohtisi, millä tavalla levittäisi kuutiomillimetrin verran voita leivän päälle. Kuutiomillimetri on kuutiomillimetri vakka se olisi yhdessä nurkassa leipää tai koko leivälle ohueksi kalvoksi levitetty. Mauton. Tehoton. Allergikot ja plaseboistit toki aistivat tuonkin määrän voita (tai akustolevyjä), mutta muiden mielestä operaatio on turha, järeämpiä määriä ja materiaaleja ja vinoon asennusta tarvittaisiin todellisten tulosten aikaansaamiseksi.
     
  3. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    "Liikaa" VOI akustoida jos käyttää järeitä oikeasti vaikuttavia materiaaleja, mutta mainitsemasi aine kiinni liimattuna on niin laimea akustointitapa, että liikaa et voi huonettasi tappaa vaikka kaikki seinät ja lattiakin peitettäisiin. Vaimennusvaikutushan koskee vain keskiääniä, eli bassoihin ja diskantteihin ei muutosta tule.

    Tai no, diskantteja aine vaimentaa kyllä osittain, mutta osittain se myös heijastaa niitä, eli vaikutus on äänikenttää sekoittava, stereokuvaa pilaava; diskanttitaajuuksilla.

    Keskiäänillä huone rauhoittuu, selkeytyy, vaikutus on positiivinen.

    Bassot sitten jäävät entiseen malliin mumisemaan, jopa korostuneesti, koska ylempiä taajuuksia on vaimenneltu.



    Yleistä asumisviihtyvyyttä tuokin levy (kiinni liimattunakin) parantaa selvästi, mutta studiokäyttöön tai edes kotihifistille tarvitaan ihan muut metkut. Musiikilla etenkin tarvitaan tasainen vaimennusvaste laajalla taajuusalueella, eikä vaimennusaineen pinta saa heijastaa ääniä.

    Vaimennuksen tasaisuus on tärkeämpi asia kuin vaimennuksen tehokkuus. Eli vastekäppyrän viivasuoruus on tärkeämpi kuin viivan korkeusasema. Ykköseen asti (profiililevyillä yli yhden) asti ei tarvitse ulottua, mutta käppyrässä ei saa olla piikkejä ja kuoppia.
     
  4. Cell

    Cell New Member

    Liittynyt:
    13.03.2008
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pistetäänpä tänne kysymys, kun ei aukea muutoin. Pahoittelen topicin lainaamista, mutta oli tarpeeksi yleistävä otsikko :D

    Diffuusorin ja absorberin toimintaperiaatteen ero on selvillä, mutta niiden käyttökohteet ja niillä tavoiteltavat asiat on, no, utopiaa.

    Mitä diffuusorilla pyritään muuttamaan, jota ei absorberilla pystytä. Ja toisinpäin, mitä absorberilla pystytään muuttamaan mitä diffuusorilla ei pystytä. Liika absorbtio tekee huoneesta kuolleen, joten miksei pelkkiä diffuja?

    Absorbereilla ilmeisesti päästään kiinni matalampiin taajuuksiin, noin niinkuin normi mittakaavassa, kun ei ole DVB-G:n tukkihuoneita :) . Kumpia taas kannattaisi käyttää ensiheijastuksiin? Oikein viritetty QRD vai 10cm absorberi hatusta heitettynä sentin tai parin ilmavälillä ja kenties ohuella studiolevyllä päällystettynä?

    Entä miltä kuulostaisi katon ja sivuseinien välisiin nurkkiin 45 asteen kulmaan vedetty, koko huoneen kiertävä 10cm paksu absorberilevy ja sen taakse vaikkapa halpaa kivivillaa? Bassoja varten siis.

    Ja joo, betonibunkkerissa asutaan, kaikuu ja tömisee niin että pahaa tekee...
     
  5. Jyrki

    Jyrki Active Member Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.01.2001
    Viestejä:
    1 472
    Saadut tykkäykset:
    22
    Diffuusori ei itsessään vaimenna jälkikaiuntaa, mutta se hajottaa äänen satunnaisesti eri suuntiin. Kun tasainen seinä heijastaa äänen kuten peili, hajottaa diffuusori äänen tasaisemmin. Pelkät diffuusorit eivät siis korjaa liian pitkää jälkikaiunta-aikaa, mutta "keskiarvoistavat" ja tasoittavat heijastelevaa ääntä huoneessa. Absorbereilla kannattaa poistaa ensimmäiset heijastukset huoneen rajapinnoista ja diffuusoreilla tasoittaa jälkikaiunta.

    Bassojen vaimentaminen on sitten asia erikseen.
     
  6. RikuD

    RikuD New Member

    Liittynyt:
    22.01.2008
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eli kotiteatterihuoneeni kattoon EI kyseistä ainetta kannata ruveta laittamaan. Mitä suosittelisitte laittamaanneeseen ko.huoneeseen ja kuinka paljon. Huone enimmäkseen elokuva/pelikäytössä ,joskus tulee myös musa dvd:tä katottua.(asennuspaikkana mielellään katto)
     
  7. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    Laimeilla akustolevyillä (2 cm paksut, ylipäänsä kaikki alle 7 cm paksut) voi peittää vaikka koko kämpän, kunhan panee kriittisiin kohtiin jotain muuta lisäksi, parempaa ja kalliimpaa ja paksumpaa, oikeasti akustiikkaan vaikuttavaa. Kriittisiä alueita ovat ensiheijastekohdat ja nurkat ja ihmisen lähialue ja kaiuttimien lähialueet.



    Katto olisi paras paikka diffuusoreille pölynkeräämättömyyden vuoksi. Seinillä ja etenkin lattialla diffuusorit keräävät pirusti pölyä, pölyallergikoille käy vain kattoasennus.

    Toisaalta pystyrimatyylinen QRD-diffuusori kelpaa seinille, mutta vaakarimoilla tai vinorimoilla tehty kerää taas liikaa pölyä. Skyline-rakenteet seinissä/lattialla ovat katastrofi pölyallergisille.



    Lattialle on pölymielessä mukavinta pistää (jopa puoli metriä paksulti) kovahkoa villaa tai rouhevaahtomuovia, jonka päälle vinyylimatto tai muu joustava pölytiivis kalvo. Tämä imee bassoja ja alakeskiääniä itseensä. Ja jos tosiaan puoli metriä lattiaansa nostaa ylös, villan/rouhemuovin sekaan voi latoa lekaharkkoja tai tiiliä, luoda diffuusorirakenteita, jotka tepsivät myös bassoille. 5 cm paksulla villalla/rouhemuovilla korotettaessa ei kannata lattiadiffuusoreita pohtia, lattiasta tulee epämukava kävellä kun on kovia ja pehmoisia kohtia vierekkäin.

    Siirrettävät "seiväs- tai korkeushyppyvaimennuspatjat", itse tehtynä rouhevaahtomuovista ja pvc-kankaasta, ovat myös hyviä. Ne voi latoa pystyyn seinää vasten tai raahata ulos huoneesta jos vakiota kovaa lattiaa tarvitsee johonkin, ja annetaan patjojen olla lattialla kun hifikuuntelua harrastetaan.


    __________________________



    Pelkän katon akustointi ohuilla vaimennuslevyillä ei riitä. Oikeastaan se voi pahentaa lopputulosta, eli korva kuulee "akustoinnin" jälkeen korostuneesti pystysuuntaiset huoneresonanssit (68 Hz, 136 Hz, 204 Hz, 273 Hz, 341 Hz, 409 Hz, 477 Hz) ja vaakasuuntaisetkin.

    Betonibunkkeri muuttuu laimella kosmetiikka-akustoinneilla entistä ärsyttävämmäksi. Tarvitaan kaksi todellisesti vaikuttavaa urakkaa aluksi, sen jälkeen voi tehdä vapaasti jatkotoimenpiteitä, kosmeettisiakin.

    1) Tärykaiut ja ensiheijasteet pitää vaimentaa tai hajottaa tavalla tai toisella. Vaikkapa tiheästi laskostettu kumikangasverho joka seinään. Ja kattoonkin, vaakarimojen lomitse roikuskelemaan. Ellei suorita kohtaa 2 lainkaan, pitää tosiaan välttää liikaa ylätaajuuksien absorbtiota, keskitytään mieluummin diffuusioon, muuten basso-ongelmat korostuvat. Diffuusio hoituu vinoon asennetuilla lastulevysuikaleilla ja puukepeillä ja muulla kovalla kapealla roinalla. Mitä enemmän kämppä muistuttaa puutavaravarastoa tai jätelavaa, sitä parempi akustiikka on. Pitsinen pöytäliina seinälle ripustettuna ei riitä, tarvitaan useita neliömetrejä akustisia aineita (oikeasti ääntä imeviä tai oikeasti heijastuskulmia muuttavia), jotka ripotellaan kriittisiin kohtiin tai jopa kaikille pinnoille jos rahaa piisaa.

    2) Bassokuminapiru nuijitaan vaimeammaksi usen kivivlla/rouhevaahtokuutiometrin avulla (kuutiometri per nurkka), tai rakentamalla resonaattoreita muutaman kuutiometrin verran. Siirrettävät itseseisovat kolmiopohjaiset tornit (esim. 120*250*120 cm L*K*S) lattiasta kattoon ovat hyviä. Mikään puolen metrin kuution kokoinen akustoiva klöntti tai yksi sentin paksu tarjouspeite ryijyä imitoimaan ei muuta huoneen akustikkaa paremmaksi. Useita kuutiometrejä massaa tarvitaan basso-ongelmia korjaamaan, lisäksi kohdan 1 toimilla keskiäänet ja diskantit kuriin.

    Se, miksi kohta 1 on oleellisempi kuin 2, johtuu siitä, että kohta 2 voidaan sähköisesti avustettuna korjata, osittain, mutta kohtaa 1 ei nykytekniikalla saa korjattua sähköisin keinoin. Ja siksi, että vain vakavat hifistit ylipäänsä rakentavat kohdan 2 edellyttämiä kuutiometriluokan rakenteita, eli on parempi antaa lähtökohdaksi litteämmät ja kevyemmät toimenpiteet, muuten koko urakka tuntuu mahdottomalta ja jää tekemättä.

    Korostan sitä, että betonibunkkerissa mieluummin tosiaan jätetään valtaosa pinnoista koviksi ja keskitetään massiiviset vaimennusoperaatiot vaikkapa juuri nurkkiin. Tällöin bassopulmat vaimenevat suhteessa muihin taajuuksiin, ongelmatiikka tasoittuu. Saadaan bunkkeri muutettua hieman helpommaksi lähtökohdaksi jatkotoimille, ei-betonihuonemaiseksi.

    Jos vastaava määrä (vaimennus- tai heijaste-) materiaalia asennetaan kaikille pinnoille ohuena kalvona, käy tasan päinvastoin kuin olisi toivottua, eli ylätaajuudet vaimenevat/hajaantuvat ja bassopuoli muuttuu sietämättömän kauheaksi, jyrää alleen kaiken äänimateriaalin. Jälkikaiunta on huonontunut, jälkikaiunnan taajuusvaste heittänyt häränpyllyä.
     
  8. Cell

    Cell New Member

    Liittynyt:
    13.03.2008
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hienoa, moni kysymättä jäänytkin kysymys sai vastauksen ja ennen kaikkea katonrajan "ponttoonille" tuli sen verran kivasti vihreää valoa että taidanpa väsäillä semmosen loman aikana. Nurkkiin ei lattiasta kattoon mahdu oikein tavaraa kun huoneen ovi on toisessa etunurkassa ja sänky ja sohva syövät takanurkat. Käytetään sitten katon ja seinän välisiä nurkkia, ovat tyhjää täynnä.
     
  9. kahvis

    kahvis Member

    Liittynyt:
    06.11.2005
    Viestejä:
    870
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jotenkin tuntuu, että monelle _lähes täydellisen_ akustiikan saavuttaminen pönttökaiuttimille on _täysin_ mahdotonta tai edes lähellekkään sitä. Joten melkein tyytyisin suosittelemaan korkeita (elementti pinta-alaa pysty suunnassa) dipolikaiuttimia. Näin ainakin olen DVDplazan kautta oppinut, ettei ne tarvitse mitään _ihmeellisiä_ akustointeja hyvään lopputulokseen. Koska ei ole laittia, katto tai seinäheijastuksia. Tärykaikukaan ei esiinny mielestäni läheskään niin paljon, kuin pöntöillä.

    Itsekkin olen vihdoin ihan OK tyytyväinen omiini, täysin betonnisessa huoneessa. Tosin niskan taakse on harkinnassa jotain pientä.
     
  10. Grr

    Grr Member

    Liittynyt:
    27.08.2003
    Viestejä:
    597
    Saadut tykkäykset:
    0
    Usko tai älä, perus QRD-tyyliset diffuusorit vaimentavat 'alarajataajuuttaan' matalampia taajuuksia. Ilmiö perustuu osittain kapeiden solien on suhteellisen kovaan virtausvastukseen, osittain ohuesta lätkästä tehtyjen välilevyjen häviölliseen myötäämiseen.
     
  11. Jyrki

    Jyrki Active Member Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.01.2001
    Viestejä:
    1 472
    Saadut tykkäykset:
    22
    Dipoli on OK, mutta ei mikään automaattinen avain onneen. Dipolin takasäteily tuo "ilmaa" ääneen. Kotiteatterissa surround-kanavat hoitavat ilmavuuden, joten huoneen jälkikaiunta voi olla alhaisempi.
     
  12. kahvis

    kahvis Member

    Liittynyt:
    06.11.2005
    Viestejä:
    870
    Saadut tykkäykset:
    0
    Nojoo, jos pilkkua viilataan. Niin tästä threadista ei selviä puhutaanko 2.0 vai kotiteatterijärjestelmästä. Vaikka KOTITEATTERIHUONE sana siihen viittaa.
     
  13. RikuD

    RikuD New Member

    Liittynyt:
    22.01.2008
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    0
    No juu 5.1 järjestelmä olis kyseessä.
     
  14. alspe

    alspe Active Member

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
  15. ilpe

    ilpe Member

    Liittynyt:
    16.11.2005
    Viestejä:
    80
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse joudun myös pahoittelemaan topicin lainaamista, mut niin kuin kävi jo selväksi niin on tarpeeksi yleistävä aihe. :D

    Mut sit asiaan. Itsellä on projektina 4x5.6x2.5m betonibunkkeri, josta pitäis saada jonkinlainen musiikki/leffahuone. Bunkkeri tulee ainakin tällä tietoo vain kesä käyttöön, joten pyrin nollabudjettiin. Koska kämppä tulee täysin omaan käyttööni eikä kukaan ole valittamassa helläsäröstä, en välitä helläsäröstä paljoakaan, jos vaan halvalla pääsee. Oon täs yrittänyt miettiä että millä saisi halvimmilla tonne edes jonkinlaisen vaimennuksen ja ideoin tällästä:

    Koko huoneen ympäri 2x2tuumasia kolme kappaletta 60cm välillä. Alkaen noin 80cm korkeudesta ylöspäin. Näihin väleihin pistäisin 10cm paksua lasi-/kivivillaa. Alan kallistua lasivillan puoleen. Koska nämä villat pölyää laittaisin jokaisen palan mielelläni säkkeihin esim jätesäkkeihin niin eivät pääse pölyämään. Eikä vaimennus kyvyn pitäisi kärsiä tästä. Myös pussitettuna niitä pystyisi liikuttelemaan mielensä mukaan, ja hakeen oikeita paikkoja niille. Kun oikeat paikat löytyy niin tarkotus olis laittaa ne jonkinlaisella rimalla kiinni. Tällöin ne saisi kuitenkin vielä helposti paikoiltaan (hajottamatta mitää) ja esim vaihtamaan jos siltä tuntuu.

    Jokaisen nurkan molemmille puolille 60cm etäisyydelle toisistaan samat 2x2tuumaset ja niiden väliin myös samat pussitetut villat. Tällä saisi kuoletettua edes vähä nurkkaa.

    Kattoon ekan heijastuksen kohdalle samat kolme 2x2tuumasta pussivillojen kans.

    Lattia tulee käytetystä laminaatista. Totta kai siihen tulee myös paksuja mattoja niin paljo ku löytyy. Huoneeseen tulee myös iso kulmasohva ja pari nojatuolia heikentämään aaltoja.

    Järjestelmänä on 5.1 tällä hetkellä mutta tarkotus olis mahdollisuuksien mukaan laajentaa 7.1:seen. Jos joku voisi kertoa mielipiteensä tälläsestä. Eli auttaako nuo pussivillat mitään vai onko yhtä tyhjän kanssa. Laskin että noin reilut 300e tuohon menee. Budjetis pystyis venymään ehkä 500euroon. 500e alkaa oleen jo aika maksimaalinen hinta projektille etenki ku tulee vain kesäkäyttöön.

    Taas kerran etukäteen kiitos kaikille näin etukäteen jotka jaksaa kertoa mielipiteensä ideoistani.
     
  16. Lobotomy

    Lobotomy Member

    Liittynyt:
    04.01.2006
    Viestejä:
    893
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jätesäkkien kuvittelisin alkavan räpisemään kovemmilla voluumeilla basson tahdissa, joten sen unohtaisin heti. Itse ehkä tilaisin saksasta Molton Decoa, maksaa 6€/m kolmen metrin levyiseltä rullalta. En tosin tiedä kuinka hyvin tämä eristää lasivillapölyä, minkä takia itse käyttäisin hengitysystävällisempää villaa.

    Huone on isohko, joten lohkaisisin jommasta kummasta päästä suosiolla metrin pois villalla, ilmaraolla tai täyteen. 2x2:lla tekisin etuseinää kohti laskevan alaslasketun katon, koska kattoon helposti hukuttaa vaimennusainetta. Vaikka vian suoraan puiden päälle levitettynä. Sivuseinille ja taakse vain isot QRD-diffuusorit.
     
  17. ilpe

    ilpe Member

    Liittynyt:
    16.11.2005
    Viestejä:
    80
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sen verran oon asunu aina avarasti että kämppää en ihan heti oikein paljoa suostu pienentämään. Laskevaa kattoa oon ittekki miettiny mutta sitte alkaan miettimään kuinka sen tekis ja mistä. Tähän kohtaan suunnittelu yleensä jää. Onkohan tuosta missään mitään ohjeita/neuvoja/esimerkkejä? Tietenkin mieluiten kotiteatteri käyttöön tarkotettuja vinokatto rakennelmista.
    Saan vkoloppuna laminaatit ja uuden oven kämppään joten ens viikolla rupeen rakentamaan. Eli mielelläni kuulisin vielä ehdotuksia. Lobotomylle kiitoksia. Tuskin ne jätesäkit oikein hyvältä kuulostais.
     
  18. pekka:)

    pekka:) Member

    Liittynyt:
    10.09.2004
    Viestejä:
    473
    Saadut tykkäykset:
    0
  19. Pertsa9

    Pertsa9 New Member

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    250
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mikä vaikutus akustikkaan betoniseinähuoneessa olisi esim. 12 mm puukuitulevyistä tehdyllä "haitari"-elementillä.
     

    Liitetyt tiedostot:

  20. DVB-G

    DVB-G Well-Known Member

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 283
    Saadut tykkäykset:
    30
    Tärykaiunta poistuu kokonaan.

    Keski- ja diskanttitaajuuksilla diffuusio lisääntyy, äänikuva selkiytyy. Musiikin kuuntelussa siis; vasaran paukuttelu ja kulmahiomakoneilu ja pölynimurointi ei hiljene käytännössä mitenkään, häätö tulee jos klo 4 yöllä askartelee sähkötyökoneilla tai kolistelemalla.

    Kokonaisabsorptio paranee hieman, jälkikaiunta pienenee, ääni puhdistuu, erottelu paranee. Vaikutus ei ole huomattava, mutta silti korvin havaittava. Levyjen takaosan täyttö vuorivillalla parantaisi jälkikaiuntaa vieläkin paremmin, jopa bassotaajuuksille asti teho ulottuisi.



    25 cm korotus 60 cm matkalla on noin tuplasti se mitä tarvitaan. Joten riittää kun käsittelee kauttaaltaan yhden seinän, vastapäinen seinä saa jäädä käsittelemättömäksi.

    Minä tekisin mutkittelun vaihtelevan leveillä sukaleilla, käyttäisin vaikkapa 60 ja 90 ja 120 cm leveitä kaistaleita, se parantaisi vaikutelmaa kahdella tavalla:
    - Levyjen ominaisresonointitaajuudet hajautuisivat kolmeen eri taajuuteen, yksinuottinen ominaiskumina ei enää häiritsisi kultakorvaa niin selvästi.
    - Diffuusiokyky paranisi, ei enää olisi yhdenkaltaista peilaamisluonnetta kun "peilien" kulmat nyt jatkuvasti vaihtelevat. Samanlevyisillä kaistaleilla, esim. 60 cm, seinä peilaa tiettyihin suuntiin rumasti äänet, sen kuulee korvalla kun kävelee seinän editse. Jopa sahalaitaisuus eli koron tiputtaminen 25 sentistä äkillisesti nollaan, sekin parantaa diffuusiota. Tällöin etenemä siis on nolla senttiä vaikka korko muuttuukin sen 25 cm verran. Tarvitaan noin 24 cm leveä suikale.

    Tekisin lisäksi operaation ainakin kolmea eri korkoa käyttäen (kysyjällä on käytössä kaksi korkoaskelmaa, 25 cm ja 0 cm), vaikkapa 30 cm, 15 cm, 0 cm. Eli taakse piiloon jäävän villan paksuus on ajoittan nolla senttiä, ajoittain 15 cm minimissään, ajoittain jopa 30 cm.