Akustiikkataulu

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana jimhoyle, 13.08.2005.

  1. Jyrki

    Jyrki Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    09.01.2001
    Viestejä:
    1 472
    Saadut tykkäykset:
    22
    Ergonomia erikseen. Jos pään taakse ei mahdu kehikkoa, niin sitten sitä ei voi käyttää. Kyllähän ainakin keskitaajuudet menevät siitä kankaasta läpi kuin tyhjää vain, oli se viistossa kulmassa tai ei. Jos sinulla ei tosiasiassa ole vaihtoehtoja, niin voihan sitä sprayliimaratkaisua kokeilla. Käytä mahdollisimman vähän liimaa ja sumuta niin kaukaa, että vaahtomuovin pintaan synny umpinaista kalvoa.
     
  2. Juhe

    Juhe Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2003
    Viestejä:
    891
    Saadut tykkäykset:
    0
    Akustiikkataulua pitäisi omaan olohuoneeseen nyt syksyllä saada. Tuommoinen perustylsä levy seinällä ei vaan oikein innosta. Onko kukaan tilannut Niinimaen.com audiosta näitä akustiikkatauluja omilla kuvilla? Hinnat ei omasta mielestäni ole kovinkaan hirmuiset ja voisi saada ihan tyylikkäät akustointitaulut, jotka toimivat samalla hyvin sisustuselementtinä.
     
  3. Slummi

    Slummi Guest Guest

    Liittynyt:
    22.11.2005
    Viestejä:
    28
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ihan itsekseni tässä asioita tuumailin ja päätin hylätä tuolla Akustointi-topicissa pohtimani puolipaneelin rakentamisen. Kehitin eteenpäin ideaa, joka lähti siitä seinän kokoisesa kakkoskakkosristikosta. Luulen, että rakentelenkin takaseinälle kirjahyllyn, jolle tulee syvyyttä ehkä vajaat noin 25cm.

    Ja suunnitteilla sitten olisi, että kirjahyllyyn upotan 180x60cm tai 180x100cm kokoisen akustiikkalevyn. Todennäköisesti jaan tuon kolmeen eri tauluun, jotka tulevan ihan vierekkäin. Tuo levy siis olisi kuuntelupaikan takana ja pystysuunnassa aika keskellä pään kohtaa. Onko korkeudella tässä merkittävä ero, jos kuitenkin pää pysyy yleensä aika keskellä tuota levyn keskikohtaa? Tuo korkeamma levyn rakentaminen vain vaatii hieman enemmän levyjen leikkelyä.

    Nyt tiedustelisin taas itseäni viisaammilta, että onko tässä suunnitelmassa mitään järkeä, jonka olen tehnyt pääasiassa täältä kerättyjen tietojen avulla.

    Seinän puolelle tuohon tauluun tulisi ainakin 100mm paksu kerros vuorivillaa (Paroc COS5, käsittääkseni n. 50kg/kuutio). Sen päälle tulisi 50mm paksu rouhe(/limi)vaahtomuovi (Etolan tavaraa, 50kg/kuutio). Tämän päälle tulisin vetämään jonkun suht huokoisen valkoisen kankaan, johon todennäköisesti tekisin jotain kuviota muun värisistä huokoisista kankaista. Diffuusion arvelin jättää tekemättä sen takia, koska pää käytännössä tulee lähes nojaamaan tuohon levyyn.

    Taululle tulisi siis paksuutta reilut 15cm ja sen voisi ottaa seinästä irti hyvinkin sen 10cm tai sitten lisätä vaikka toisen kerroksen villaa.

    Lähinnä tuon rouhevaahtomuovin diskanttien imevyys mietityttää. Kun en noista vaahtomuoveista niin paljon tiedä, niin absorpoikohan tuo rouhevaahtomuovi riittävän korkeita ääniä ja absorpoiko se riittävästi?

    Ensiheijastuspaikkoihin arvelin käyttää kanssa saman tiheyksistä vuorivillaa (paksuudesta en vielä tiedä, ehkä tuo sama 10cm), niin onko tuo kuitenkin riittävän pehmetä, että se absorpoi myös riittävän korkeita taajuuksia, vai heijastaako se vain kaikki eteenpäin?

    Tuon takaisenän kanssa on enemmän varaa tosiaan leikkiä materiaalipaksuuksilla kuin sivuseinän kanssa. Olivatko nuo suunnitelman mukaiset levyt siis yhtään mistään kotoisin? Erityisesti tuo takaseinän levy olisi syytä saada toimivaksi.

    Kiitoksia vastauksista ja palautteesta jälleen jo etukäteen.
     
  4. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    10 cm ilmarako + 10 cm vuorivilla + 5 cm rouhevaahtomuovi + 2...5 cm profiilivaahtomuovi. Hellasäröisessä kämpässä lisäksi vielä ne rätit eli tekstiilit pingotetaan lopuksi päälle, mutta mieluummin sitä hifisti haulikkoa pureskelee kuin profiililevyn peittää kankalla, mutta se onkin hifistin filosofia. Hellasäröisillä on toinen filosofia elämässään.

    Siis lisää vielä halpa ohut profiilivaahtomuovi sinne niskan taakse, koska aiot oleskella lähellä akustointilevyjä. Ja jos kankaan myös lopuksi päälle asetat, kankaan pitäisi olla ääntä heijastamatonta, tyyliin hyttysverkko tai ilmanpuhdistuskudos tai polyesterivanu tai sukkahousu.

    Jos niska nojaa rouhevaahtomuoviin, lieviä diskantti...ultraääniheijastuksia tasainen vaahtomuovipinta lähettää, eli korva aistii esteen läsnäolon. Parin sentin aaltoprofiili (piliteeman äänenvaimennuslevy tai vastaava) riittää tappamaan diskanttitaajuuksien heijastelut käytännössä täydellisesti pois.

    Sokkotestillä asian voi varmistaa, siis omien korvien+aivon yliherkkyyden heijasteluille. Nojataan niska lähes kiinni rouhevaahtomuovissa, muutaman sentin päässä, ja kuunnellaan silmät kiinni diskanttipitoista musiikkia. Tarkkaillaan äänilähteiden vakautta, että soiko vaikkapa triangeli vakaasti paikallaan vai "pomppiiko soittaja oikealta vasemmalle". Kaveri (tai kuuntelija itse, skitsofreenikolle helppo juttu) voi salaa kuuntelijan huomaamatta lisätä rouhelevyn ja niskan väliin ohuen profiilivaahtomuovilevyn, ja jos triangelin paikka silloin lukittuu aloilleen, soittajan hyppiminen lakkaa, profiililevy tuli tarpeeseen. Mutta jos äänitteen levottomuus diskanttitaajuuksilla ei profiililevystä huolimatta lopu, muualla huoneakustiikassa on vielä massiivisia ongelmia ja profiililevy niskan takana ei ole ensisijainen apukeino, ensin pitää korjata sivuseinä- ja katto- ja lattiaheijasteet. Kun ne on korjattu, testi uusitaan ja sitten viimeistään huomataan profiililevy tarpeelliseksi.

    Keskiäänitaajuuksiin ohuella profiililevyllä ei ole minkäänlaista vaikutusta, toisaalta rouhevaahtomuovi ei niitä edes heijastelekaan. Eli jos on vaihevirheinen olo, se johtuu huoneen laajemmasta epäsymmetriasta tai seläntakaisen kirjahyllyn massojen epäsymmetrisuudesta. Kirjahylly pitäisi täyttää tavaralla symmetrisesti, samanmassaiset ja kokoiset esineet lisätään sekä oikealle että vasemmalle puolelle hyllykköä, peilikuvamaisesti suhteessa kuuntelijan päähän.

    Bassotaajuuksilla samoin profiilista ei ole mitään iloa, ja kirjahyllyn keveillä esineilläkää ei ole nyt merkitystä. Vain kookkaat kovat massiiviset kappaleet (kuvaputket, kaiuttimet, painavat muuttolaatikot, huonekalut jne.) vaikuttavat bassoihin. Ja luonnollisesti nekin esineet pitäisi ropotella huoneeseen symmetrisesti, muuten yläbasso...alakeskiäänialue on vaihevirheisen oloinen.



    Jos rouhevaahtomuovi on etäällä päästä, vaikka metrin päässä, sitä ei enää koe heijastavana aineena. Lievät diskanttiheijasteet vaimenevat ja hajoavat matkalla. Vuorivillan heijastavuus vastaavassa tilanteessa riippuu levyn kovuudesta, eli kova vuorivilla heijastaa diskantit, pehmeä ei heijasta. Puolikova heijastaa lievästi, mutta jos matka korvaan on useampi metri, lievät heijasteet menettävät tehonsa matkalla.

    Eli sivuseinäabsorbentin ("ekan sivuheijasteen tappaja") ei ole ehdottoman pakko olla pinnaltaan profiloitua kamaa, mutta niskan takana päässä kiinni olevan absorbentin on pakko olla profiilipintaista.



    Samoin kankaan olemus korostuu läheisyyden vuoksi, eli sivuseinällä monen metrin päässä oleva kangaspinta ei heijasta ääntä niin pahasti mitä kangas tekee niskassa kiinni ollessaan. Kannattaisi yrittää lekalla/moottorisahalla/ruoskalla/käsiraudoilla vaimentaa hellasäröä edes sen verran, että sivuseinäkankaat olkoon mitä hellasäröprosentti haluaa, mutta että niskan takana päässä kiinni oleva pinnoite määrätään 100% pelkästään akustisten syiden pohjalta. Onhan se nyt saatanan ihme, ettei edes sitä yhtä vaivaista neliömetriä, kaikista tärkeintä neliömetriä, saada akustoitua studiotasoiseksi sitten millään. Minulla jokaikinen neliömetri absorbenteistä on studiotasoista, mutta niinpä hellasärökin tasan 0%.

    Ehkä jonain tulevana vuosituhantena sunnuntaiakustoijat ryhdistäytyvät ja saavat asetettua niskansa taakse sentään 50*50 cm kokoisen studioprofiililevypalasen. Siitä se paraneminen alkaa. 100 cm leveä ja 50 cm korkea alkaa olla jo selvästi ääntä rauhoittava, tätä minä pitäisin minimivaatimuksena. Metri kertaa metri menee jo hieman överiksi sunnuntaikuuntelijan tarpeisiin. Kun profiililevytyksen pinta-alaa kasvatetaan, kannattaa pitää alue aina "leveänä", tavallaan laajakuvatöllön tai valkokankaan muotoisena. Ei kannata tehdä kapeaa ja korkeaa profiilialuetta tai neliömäistä. Kaikista kallein ja laadukkain profiilityyppi asennetaan lähimmäksi päätä, se puoli neliömetriäkin riittää ensihätään. Etäämmälle päästä lisättävät profiililevyt voivat olla halvempaa ja profiilimuodoltaan yksinkertaisempaa; visuaalisesti esteettisempää ämmätavaraa.


    .
     
    Viimeksi muokattu: 24.08.2009
  5. Slummi

    Slummi Guest Guest

    Liittynyt:
    22.11.2005
    Viestejä:
    28
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitoksia valaisevasta ja loistavan naurattavasta vastauksesta! (huom. ei naurettavasta)

    Eli pitänee ruveta vaikka sinne Bilteman suuntaan ruveta katselemaan sitä profiloitua vaahtomuovia. Osaatko sanoa, että oliskohan tuota mahdollista värjäillä/maalailla kevyesti jollain aineella? Vesivärillä? :D

    Muistelen, että sinä olet joskus käyttänyt tuota Etolan limivaahtomuovia, niin se siis lienee ihan käytettävää tavaraa tuohon tarkoitukseen? Oletan, että se ei ole miksikään muuttunut, vaan on edelleen samaa tavaraa.

    Pitänee hieman ruveta miettimään, jos tuohon profiilivaahtomuoviin saisi kuitenkin jollain suht yksinkertaisella tavalla jotain kuviota/väriä aikaiseksi....
     
  6. Mauno

    Mauno Uusi jäsen

    Liittynyt:
    28.02.2005
    Viestejä:
    159
    Saadut tykkäykset:
    3
    Ajatuksissani on jo pidemmän aikaa ollut akustiikkataulun rakentelu kuuntelupaikan taakse kokoluokassa ~120cmX140cm 5cm:n vahvuisena. Rakenne tulee luultavimmin olemaan: lautakehikko ympärille, sisustuskangas päälle pingotettuna ja sisälle jotain akustolevyä. Ensiheijastuksille olisi myös tarkoitus kyhätä 4kpl 50cmX50cm tauluja samalla ainevahvuudella. Vihdoin on projekti edennyt jo siihen autuaaliseen vaiheeseen, että hellasärö on saatu tyytyväiseksi mieluisalla pintakankaan valinnalla. Nyt päälle painaa vaan ongelma käytettävästä akustolevystä.
    Alunperin ajattelin käyttää Parocin AKU 50-vuorivillalevyä materiaalina (6kpl, 4.32m2, ~25e/neliö), mutta yksittäisen paketin pelkät rahtikulut (yli 100e) paikalliseen rautakauppaan toimitettuna kariuttivat suunnitelmat. Myöskin Ecophonin 40mm Master alfa-paketille (6 levyä) jäi toimituksineen hintaa yli 170 euroa. Kysymykseni koskeekin muita vaihtoehtoisia ja edullisempia aku-materiaaleja tähän projektiin. Onko kellään omakohtaisia kokemuksia Wigfoam (Standard Flat) levyistä, toimisivatko ne tässä tapauksessa varteen otettavina vaihtoehtoina (hintaa ei ainakaan kerry liikoja)? Muita ideoita? Niin kuin varmaan jo levyjen mitoista huomaatte, että kyseiset elementit on tarkoitettu lähinnä ensiheijareille ;) , tärykaiun poistoon sekä äänikuvan selkeyttämiseen eli vaimennuksen ei tarvitse yltää alemmille taajuuksille.
     
  7. alspe

    alspe Käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    Harkitse semmosta että laitat muovikalvon villan päälle niin ei yläpää vaimene liikaa.
     
  8. koku

    koku Guest Guest

    Liittynyt:
    20.03.2009
    Viestejä:
    19
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mites noi Wigfoamin http://akustointi.fi/#cid=82 akustointilevyt toimii verrattuna rouhevaahtomuoviin? Entä tekeekö sillä 3cm ruohevaahtomuovilla mitään vai pitääkö olla väh. 5cm?

    Riittäisikö alkuun, että kutakuinkin neliön muotoisessa pienehkössä olohuoneessa, jossa vasen seinä on avoin, laittaisi paksun maton lattialle, oikealle seinälle ensiheijastukset poistavaa levyä ja takaseinälle pään taakse, jossa sohva on, vielä akustiikkataulun? En siis hae mitään studiotason akustiikkaa vaan olohuoneen tärkein funktio on olla ihan normaali olohuone, jonka akustiikan yritän saada katastrofaalisesta siedettäväksi. :hitme:
     
  9. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Wigfoamit ovat tietysti ylivertaisia tavalliseen rouhevaahtoon verrattuna, koska Wigfoamissa on profilointi ja materiaalikin on akustiikkaan optimoitua, laajalla taajuusalueella hyvin toimivaa.

    Rouhevaahdoissa on enemmän laadunvaihtelua, joutuu tilaamaan erikseen kovempaa tai pehmeämpää, riippuen mitä taajuutta aikoo imeä. Pehmeät ovat tehottomia bassoilla-keskiäänillä, mutta tepsivät diskantteihin hyvin. Raskaat kovemmat rouhevaahdot taas toimivat hyvin keskiäänillä, mutta alkavat heijastaa diskantteja, eikä bassoillekaan vielä saada kunnon vaikutusta.

    Kattavin kokonaisuus ja paras vastine rahalle saadaan:
    1) ostamalla halvinta mahdollista vuorivillaa eli kivivillaa kuutiometrikaupalla, näillä imetään bassot pois huoneesta. Villat saa peittää haluamallaan aineella, jopa ilmatiiviillä pvc-kalvolla eli muovisilla verhoilla/kankailla. Nurkkiin villat kannatta tunkea.
    2) rouhevaahtomuovia useita (kymmeniä) neliömetrejä, mieluiten ainakin 5 cm paksua, koska ohuemmat ovat rahanhukkaa. Näitä voi sijoitella sinne tänne toisarvoisempiin paikkoihin, yleisakustiikka määräytyy näiden perusteella. Koristeellinen kangas pinnassa ei haittaa, kunhan se on ääntä läpäisevä eli ilmava. Kangasta ei kuitenkaan tarvita, pinnan voi kevyesti spraymaalata jos (eli kun) alkuperäinen väri ei kelpaa.
    3) profiilivaahtomuovia kriittisiin pisteisiin eli peiliheijastepaikkoihin ja pään läheisyyteen. Näillä viimeistellään eli "hifistetään" äänenlaatu. Levyjä ei tarvita paljon, kunhan ne tosiaan sijoitetaan ideaalisti. Vasen seinä, oikea seinä, pään taakse. Siinä tärkeimmät, kuhunkin kohtaan puolen...yhden neliömetrin levypalanen. Kattoon seuraavat levyt peilipisteisiin, jokaista etukaiutinta varten omansa. Lattiaan seuraavat. Lattia-akustolevyt pidetään lattialla leffan tai vakavan musakuuntelun ajan, sen jälkeen ne siirretään pois jaloista, vaikka seinää vasten nojaamaan. Mitä? Olenko mitä maan ainoa himokuulija, joka muistaa akustoida myös lattian?
     
  10. ChiKung

    ChiKung Guest Guest

    Liittynyt:
    26.12.2004
    Viestejä:
    396
    Saadut tykkäykset:
    0
    nykyiset 60x120 cm levyt ovat auttamattoman pienet nykyiseen kokoonpanoon. Pit?isi saada v?h?n suuremmat paneelit ensiheijastuksiin. Vaimennuksen ei tarvitse menn? kovin alas - 300 hz:st? yl?sp?in.

    Ajattelin k?ytt?? pohjana huokoleijonaa. DVB-G:ll? lienee t?st? enemm?n kokemusta, joten otan mielell?ni vinkkej? vastaan. Ajattelin rakenteeksi seuraavaa: Pohjalle 12mm huokoleijonalevy, 12-24mm ilmarako (yli j??vill? huokoleijonan paloilla reunoille "kotelointi" ja levyn keskelle tukipisteist?. Sis?lle mahdollisesti halpaa villaa, mutta tuskin on tarpeen) ja t?h?n p??lle toinen 12mm huokoleijona. Paksuutta tuolle pohjalle tulisi 36-48mm. Levyst? tulisi 1x2 metri?. Reunat peitet??n siistiksi kangasteipill?. Huokoleijonan p??lle tulisi studioprofiililevy, joko t?m? tai t?m?.

    Nuo halvat studiolevyt tuskin kovin alas vaimentavat kun vaikuttavat aika hepposelta materiaalilta. Korkeimmat taajuudet sen sijaan pit?isi vaimentua. Auttaako siis tuollainen huokoleijona 300-1000 hz alueelle yhdistettyn? studiolevyn kanssa? Onko koteloinnista mit??n hy?ty?, vai pit?isik? suosiolla laittaa pelkk? huokoleijona ja p??lle profiililevy?
    ________
    Precious_Trish
     
    Viimeksi muokattu: 27.08.2011
  11. Svg

    Svg Guest Guest

    Liittynyt:
    29.01.2004
    Viestejä:
    259
    Saadut tykkäykset:
    0
  12. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Lepakot törmäilevät seiniin, koska levyn pinnan aaltoilu sotkee ultraäänet. Eli jos olet lepakko, huomaat levyn vaikutuksen. Ihminen ei huomaa. Ihmisen audiotaajuuksilla vaikutus huomataan lähinnä ylimpien diskanttien kohdalla. Puhe/lauluäänissäkään ei eroa tule, eli levy toimii peilinä kuten paljas betoniseinäkin.

    Tärykaiunnassa kyllä kuulee eron, tärykaiun sävy hieman muuttuu ja kestoaika lyhenee, koska vaneri kuitenkin on häviöllisempi aine kuin betoniseinä. Lisäksi kun levyn asentaa vinoon (vaihteleva ilmarako levyn ja betonin väliin), tärykaiunta poistuu. Mutta saman tekee tavallinen sileäkin vaneri.

    Tyylikkään ulkonäön lisäksi tuo levy ei siis anna rahalle mitään varsinaista akustista vastinetta. Mutta jos vaihtoehtona on sileä levy ja lompakko on paksu, tuo on taiteellisempi valinta, ehdottoman suositeltava. Pinnan profilointi on aina parempi kuin sileä pinta, vaikka päähyöty menisikin lepakoiden iloksi.

    Pahin puoli mielestäni onkin juuri siinä, että koska tuo levy on niin erikoinen ja katsetta vangitseva design-elementti, sitä ei kehtaa peittää akustiikkalevyillä. Eli levy täytyy jättää näkyville ihasteltavaksi, ja se huonontaa akustiikkaa, jos vaihtoehtona olisi oikeiden akustiikkalevyjen käyttö.

    Paras puoli on sekä-että-metodi. Että osa seinäpinnasta peitetään hyvillä akustiikkalevyillä ja osa pinnasta tuolla design-vanerilla. Saadaan taidetta ja hyvää ääntä, molempia.

    Minä peittäisin koko seinän ensin villalla tai vastaavalla halvalla rumalla akustiikkalevyllä. Esim. 20 cm paksulla. Sitten sijoittelisin 50*50 tai 50*100 tai 100*100 cm kokoisia studioprofiililevyjä kriittisiin pisteisiin ja muuallekin. Välialueisiin panisin noita aaltovanerilevyjä 50*50 cm palasina, vaihdellen aallon suuntaa esim. salmiakkityylisesti. Seinästä tulee tavallaan iso shakkiruudukko, jossa on kriittisissä ruuduissa vaahtomuoviprofiilia ja muualla koristeellista vaneriaaltoa. Ja kaiken takana akustovillaa. Vaikka vaneri villan päälle tuleekin, vanerin takana oleva villa silti osallistuu kokonaisvaimennukseen, koska bassotaajuudet kiertävät sinne vanerin taakse vaimenemaan.
     
  13. Svg

    Svg Guest Guest

    Liittynyt:
    29.01.2004
    Viestejä:
    259
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitoksia vastauksesta !

    Tarkoitus olikin, että tuo vaneripaneeli olisi tietysti osa sisustusta, mutta toisaalta olisi mukava, jos siitä saisi akustiikan kannalta täyden hyödyn irti.

    Alunperin mietinkin että koko seinän päällystäisi kyseisillä paneeleilla, mutta siitä ideasta joutuu varmaankin luopumaan sisustuksellisista syistä.

    Tulee todennäköisesti sitten toteutettua että laitan villan päälle nuo levyt ja kenties lisäksi vielä erillisiä studioprofiililevyjä.

    Täytyy harkita vaihtoehtoja!
     
  14. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Itse joudut testaamaan, ellei joku muu jo ole tuollaista rakennetta kokeillut ja mitannut.

    Tee erilaisia prototyyppejä äläkä liimaa vaahtomuovilevyjä vielä kiinni, että saat materiaalit kierrätettyä seuraavaan protoon jos rakenne onkin huono.

    Kun muinoin käytin 12 mm huokoleijonaa akustointiin, en mitannut levyjen vaikutuksia (Commodore 64 oli hieman epätarkka mittausväline), mutta korvin kuultuna vaikutus oli huomattava. Huokoinen kuitulevy poistaa tärykaiut ja muutenkin yleisesti vaimentaa ääniä, vaikka sitä ei uskoisi, kun levy tuntuu kiinteältä aineelta. Se kyllä peilaa ääniä osittain, mutta silti imeekin niitä.

    Absorbenttiä se ei korvaa, mutta se toimii luontaisena resonaattorina tai vaimentimena eli bassoäänet joutuvat levyä liikuttelemaan ja siihen kuluu energiaa. Mitä isommalla jännevälillä toimitaan, sitä matalammalla taajuudella levy värähtelee.

    Jos tekee pieniä jäykkiä moduleita, menetetään bassotaajuuksien vaimentamisen kyky, rakenteesta tulee lähinnä diffuusori.

    Minä käytin täysikokoisia levyjä vapaasti seisten hieman vinossa (suhteessa seinään) tai kaarelle pakotettuna. Vapaa asennus vinosti seisten poistaa tärykaiut ja hieman vaimentaa tuntemattomia bassotajuuksia (mitatkaa itse mitä taajuuksia) ja kaarelle pingotus taas toimii keskiääni-diskanttidiffuusorina, mutta jäykkyys huonontaa bassoimu-efektiä.

    Kannattaa mitata kuuntelupisteen taajuusvaste ja huoneen vaimenemisvaste joka välissä, että löytää sopivimmat tavat käyttää levyä. Minä toimin muinoin käsi- eli korvakopelolla kun betonikämppää niillä levyillä rauhoittelin.

    Ei kannata unelmoida pahojen huoneresonanssien täydellisestä poistumisesta muutaman neliömetrin turvin. Levyjä tarvitaan kymmeniä...satoja neliömetrejä jos mielii akustiikan kokonaan uusia. Onneksi huokolevyt ovat sikahalpoja.

    Parin neliömetrin kokoisena levyt tosiaan ovat jo hyödyksi, mutta pieninä palasina ihan turhia. Tai saahan levystä tehtyä kotelorakenteita halvalla, mutta varsinainen akustoiva vaikutus vaatii monien neliömetrien käyttämistä.
     
  15. ChiKung

    ChiKung Guest Guest

    Liittynyt:
    26.12.2004
    Viestejä:
    396
    Saadut tykkäykset:
    0
    T?ytynee siis kokeilla. Nykyiset ensiheijastuksissa olevat levyt ovat siis AKU50:t muutaman sentin ilmaraolla -> pinta-alaa aivan liian v?h?n edes ensiheijastuksiin ja sile? pinta peilaa aivan korkeimpia diskantteja. Luultavasti nelj? neli?? studiolevy? ensiheijastuspisteiss? toimii paremmin. AKU:t p??sev?t toiseen ja kolmanteen heijastuskohtaan.

    Levyn toimimista osittain resonaattorina en ajatellut. Kotelorakenteella tuon toteutus kuitenkin olisi helppoa (suljettu kanava) ja hienos??t?kin onnistunee esim. bitumilla. Resonaattorina vaimennuskaista lienee niin leve?, ettei hienos??t??n todellisuudessa ole tarvetta.

    Ensisijainen teht?v? tuolla kuitulevyll? on l?hinn? studiolevyjen pito paikallaan (ei tarvitse liimata sein??n), mutta jos tuosta saa hy?ty? muutenkin akustiikkaan niin toki se kannattaa hy?dynt??. Ohut studiolevy ei kovin alas vaimenna, mutta tuolla voisi luultavasti tehostaa vaimennusta v?lill? 300-1000 Hz. Ensiheijastusvaimentimella ei bassovaimennus ole onneksi niin merkitt?v?ss? roolissa.
    ________
    Vaporgenie price
     
    Viimeksi muokattu: 27.08.2011
  16. ChiKung

    ChiKung Guest Guest

    Liittynyt:
    26.12.2004
    Viestejä:
    396
    Saadut tykkäykset:
    0
    Takasein?ll? on kevytrakenteinen v?liovi jossa 100x70 lasi. Ajattelin korvata lasin esim. huokoleijonalla ja akustiikkalevyill? (ja sein?lle viereen vastaava akustiikkalevy korkeampien taajuuksien symmetrian s?ilytt?miseksi). Oven takana aula (noin 3 metri? syv?) ainakin teoriassa toimisi efektiivisen? vaimennusmatkana. Voisiko noin pieni "ikkuna" auttaa matalien taajuuksien akustointiin? Onko kukaan miettinyt vastaavaa rakennetta?

    Millainen vaimennusmateriaali tuohon sopisi parhaiten "ikkunaksi"? Onko huokoleijona liian tiivist? vai pit?isik? olla harvempaa/rei'itetty??

    Ovi ei ole paloluokiteltu, joten sen saa vaikka ottaa pois niin halutessaan. ??nieristyst? tuo ei tarvitse.
    ________
    Asian live
     
    Viimeksi muokattu: 27.08.2011
  17. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Resonaattoriksi se käytävä kannattaa virittää, absorptiovaimentimeksi siitä ei ole. Alle puolen metrin paksu "villaovi" on bassoilla liian läpinäkyvä. Absorboivasta ovesta siis tulee liian paksu jos siitä haluaa bassovaimentimen.

    Minulla on hieman vastaava tilanne eteiskäytäväni kanssa, tosin aukko on täysin avoimena. Ja aina kun soitan 1...18 Hz taajuuksia, kaikista voimakkaimmat jytinät ovat siellä eteiskäytävän perukoilla. Harmi, ettei korvia voi siellä pitää, siellä kun on Mahtavat Passot. Jos sulkisin aukon umpeen tai aukon suu olisi resonaattorikalvo, kuuntelutilan taajuusvaste muuttuisi. Mutta parempaan vai huonompaan, sitä on mahdoton sanoa. Annan aukon olla avoimena.

    Kannattaa siis aluksi mitata tilanne eli huonevaste ovi kiinni ja uusi mittaus ovi auki. Jopa ovi raollaankin voisi mitata. Raon suuruudella voi vaikuttaa resonanssitaajuuteen, jolla muutos ilmenee.

    Mikäli mitään eroja vasteisiin ei tule, kannattaa unohtaa koko oven olemus, se ei vaikuta ääneen. Mutta jos vasteisiin tulee huomattavia eroja, silloin pitää alkaa pohtia mille tajuudelle resonaattorin virittäisi, vai olisiko parempi lisätä massaa oveen eli tehdä siitä entistäkin jäykempi. Ovi saattaa jo nytkin toimia resonaattorina alle 7 Hz taajuuksilla. Se selviää kun huonevastemittauksen aikana käskee kolme läskeintä kaveriaan nojaamaan koko painollaan oveen, jolloin oven liikehtiminen vähenee, sen resonanssitaajuus putoaa alle hertsiin. Jos oveen nojailu ei mittauksessa näy muutoksena, ovi ei ole tällä hetkellä resonaattori.

    Ovesta saa tehtyä kunnollisen resonaattorin lukemattomilla keinoilla. Alla pari esimerkkiä:

    - Reikäresonaattori syntyy kun porataan oveen reikiä. Pitää mallintaa softilla tai resonaattorikaavoilla reikien halkaisija, syvyys ja tiheys. Tai käsikopelolla edetä, eli porataan lisää ja lisää reikiä kunnes huonevaste on paras mahdollinen. Jos porattiin liikaa reikiä, palataan hieman taaksepäin eli isketään vaikka viinipullonkorkkeja tai kumitulppia joidenkin reikien peitoksi.

    - Levyresonaattori syntyy kun oven peiliosa korvataan taipuisammalla/liikkuvaisemmalla aineella eli kehykseen pingotetaan vaikka raskas kumimatto tai taipuisa rakennuslevy, huokoleijonakin kelpaa. Mikä tahansa ILMATIIVIS materiaali, joka sopivan herkästi taipuilee äänenpaineen liikuttamana. Mitä raskaampi materiaali, sitä alhaisemmalla taajuudella se resonoi. Mitä löysemmin se on ripustettu/pingotettu, sitä alhaisempi resonanssitajuus.
    Jos ripustus reunoilla on erittäin joustava, itse levyosa saa olla täysin jäykkäkin. Helpoin lähes ilmainen "passiivisäteilijä" syntyykin sahaamalla entisen oven keskiosa irti ja liimaamalla se (fillarin...traktorin) sisäkumilla ripustaen takaisin paikalleen. Että liitos on ilmatiivis, mutta oven keskiosuus pääsee heilumaan vapaasti. Molemille puolille ovea ne sisäkumikaistaleet liimataan.
    .
     
    Viimeksi muokattu: 01.03.2010
  18. ChiKung

    ChiKung Guest Guest

    Liittynyt:
    26.12.2004
    Viestejä:
    396
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tismalleen sama tilanne siis. Menin seisomaan oven kohdalle ovi avoimenna, soitin pyyhk?isyj? v?lilt? 1-100 Hz ja l?hes koko kaistalla oli selv? vaimentuma oviaukolla. Eteisen puolella taas Mahtavat Passot. Varsinkin huonemoodeilla huomaa merkitt?v?n eron kun kuuntelee sein?n vieress? tai oven kohdalla sen ollessa auki. P??ttelin t?st?, ett? ne taajuudet jotka vaimentuvat oven kohdalla ovat siis liikemuodossa, joten vaimennusmateriaalin pit?isi purra kohtalaisen hyvin. Pit?isi vaan keksi? sopiva materiaali vaimennukseen. Vaimennetussa freeairissa k?ytet??n v?h?n vastaavaa rakennetta, mutta niiss? "viritys" tehd??n materiaalia puristamalla. Liian hepponen materiaali ei vaimenna ja liian tiivis taas heijastaa. Luultavasti vastaavalla rakenteella voisi saada toimivankin ratkaisun, kunhan ovi on muuten eristetty. Yrit?n etsi? naapurilta sopivan oviaihion tuohon (ei nykyisten standardien mittainen ja oma ovi hyv?kuntoinen, niin ei viiti suoraan puukottaa sit?).

    Ovea pid?n itsekin auki, mutta tuolla rakenteella saattaisi saada huoneesta symmetrisemm?n tai ainakin vaimennusta korkeammille taajuuksille.

    Resonaattorikin voisi olla ratkaisu. T?ytyy mietti? asiaa. Teoriassa koko ovi voisi toimia resonaattorina jos salvan korvaisi kaappien ovista tutuilla magneeteilla ja lis?isi sopivan jousimateriaalin. Jousia (esim. kumitiiviste) ja oven massaa muuttamalla viritt?isi kohdalleen. Menee vaan melkoseksi s??t?miseksi ja viritystaajuus voi muuttua ajan kanssa.
    ________
    WEB SHOWS
     
    Viimeksi muokattu: 27.08.2011
  19. juuzo`

    juuzo` Uusi jäsen

    Liittynyt:
    05.12.2007
    Viestejä:
    299
    Saadut tykkäykset:
    3
    Ajattelin omaan pikku huoneeseeni tehdä muutaman akstiikkataulun kun tuolla kasvihuoneessa on useampi kymmentä levyä tuollaista 120x60x3 lasivillalevyä jotka on joskus remontissa purettu käytöstä. Levyjen toinen puoli on pinnoitettu jonkin sortin lasikuitumatolla. Nyt pohdin vain miten saan estettyä levyjen pölyämisen. En halua akustiikkataulujen takia minkään näköisiä sairauksia. Varmin tapa olisi tietenkin laittaa johonkin muoviin mutta se taas heikentää levyn ominaisuuksia. Mikä olisi paras kompromissiratkaisu.

    Muuten ajattelin toteuttaa taulut liimaamalla kaksi levyä päällekkäin joille teen sitten puusta kehykset ja pingotan päälle sopivan näköisen kankaan.
     
  20. alspe

    alspe Käyttäjä

    Liittynyt:
    09.10.2006
    Viestejä:
    4 245
    Saadut tykkäykset:
    0
    ^ itseasiassa villalevyn muovitus vaan parantaa tilannetta. Muovitettu levy ei demppaa diskanttia niin paljon, mutta ihan yhtä hyvin suurimpia onglema kuten yläbassot ja alakeskialue.