Ehkä hieman tyhmä kysymys, mutta pystyykö vahvistimien airplay-tuella siirtämään myös kuvaa (vrt apple tv) vai siirtyykö pelkkä ääni? Eli jos haluaa peilata ipadin telkkariin, niin onnistuuko se jollain vahvistimista?
Jotenkin tuntuisi, ettei kuvansiirto olisi kovinkaan yleinen ominaisuus. Ainakaan Denonin AVR-2113:lla ei onnistu.
Myös Yamaha RX-A3020:llä onnistuu Airplayllä vain audion siirto, ei kuvaa. Sama homma NAS-levyltä ethernetin kautta, vain audio. Ja kun on kyseessä Yamahan huippumalli, tuskin onnistuu halvemmillakaan malleilla. Tämä testattu, itselläni RX-A3010, mutta kaveri hankki juuri RX-A3020:n jonka kanssa tuota testattiin (3010:ssä eli viime vuonna myydyssä edellisessä mallissa ei ole vielä Airplaytä, se tuli vasta 3020:seen eli uudempaan versioon). Ja kun molemmilla meillä on Yammussa kiinni Apple TV, niin sen kautta hoidetaan videon jako (ja iPadin näytön kloonaus, tosin kun iPadin näyttö on 4:3 niin koko kuva-alaa ei hyödynnetä telkkarissa, mutta jos jakaa yksittäisen videon airplayn kautta Apple TV:lle, niin se tulee koko ruudulle. Videon siirtoon airplayllä todennäköisesti tarvitsee sen Apple TV:n. Sen kanssa se toimii mainiosti, eikä se maksa kuin n. satasen.
Halvin laite Airplay-kuvan siirtoon on Raspberry Pi varustettuna OpenELEC softalla http://openelec.tv/. Käyttöönotto vaatii pientä säätöä, mutta ei ole ylivoimaisen vaikea homma hyvän ohjeistuksen vuoksi. Raspberry Pin B-malli maksaa kympin enemmän kuin A-malli, mutta se sisältää langallisen LANin. Jos käytät langatonta verkkoa niin A-malli Raspberry Pi terästettynä USB WiFi tikulla maksaa kutakuinkin yhtä paljon. Itselläni ei ole WLanin käytöstä kokemusta. Raspberryä saa tilattua vaikka täältä http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2664&productID=23452&gclid=CIWq4475qbgCFW18cAodNWkAoA). Ennen kuin Raspberryllä voi katsella videoita siihen pitää lunastaa verkkokaupasta videocodekin lisenssi http://www.howtogeek.com/137654/how-to-add-mpeg-2-and-vc-1-video-codec-support-to-your-raspberry-pi/. Raspberry Pi on monipuolisempi laite kuin Apple TV jonka käyttö on tiukasti rajoitettu Applen omaan ekosysteemiin. OpenELEC on XBMC softa. Sen kautta voi toistaa kaikkia verkkojaossa olevia tiedostoja. Meillä on yksi MythTV PC serveri tallentavana digiboxina ja useita Raspberryjä videotallennusten ja musiikin toistoon. Erittäin toimiva ratkaisu kun katselu tapahtuu useammasta TV:stä eri puolella taloa.
Tuo on tavallista verkon yli toistamista. Airplay tarkoittaa audion tai videon lähettämistä mobiilivehkeestä kiinteään laitteeseen.
Kaikki OpenELEC-versiot tukevat Airplayta ihan vakiona. Toinen mukava vakio-ominaisuus on CEC. Jos liität Raspberryn suoraan TV:n HDMI-porttiin niin pystyt ohjaamaan XBMC:n valikoita TV:n omalla IR-kauko-ohjaimella ilman mitään kikkailuja. Eli Raspberryn ei tarvitse jäädä näkyville kuten Apple TV koska komennot vastaanotetaan TV:ssa ja toimitetaan HDMI-piuhaa pitkin Raspberrylle. Niin ja XBMC on ohjattavissa lukemattomilla Wlanin ylise toimivilla softilla. Pelkän Airplayn käyttö ei tosin vaadi kauko-ohjaimen käyttöä...
No niinpä näkyy olevan. Kakaroitten hupipurkkina tuo toimii varmaan täydellisesti. Mutta mitenkäs Ruusperi toimii todellisessa videokäytössä, jos sen suoritusta seurataan ns. kriittisesti? Toimiiko ulkoiset tekstitykset? Pysyykö purkki pystyssä raskaassa videodekoodauksessa ilman jäätymisiä/sekoilua vähintään 6 h putkeen? Raskas videodekoodaus = video-bitrateltaan >25 Mbps. Alle 5 Mbps nettilirutukset eivät ota dekooderilastusta kunnolla mittaa. Toimiiko 23.976 Hz piereskelemättä? Mitä Ruusperi tekee jos videosta puuttuu frame välistä? Miten lomitellut 29.97 Hz:n MPEG2:et toimivat?
Vastaus noihin kysymyksiisi löytyy netin syövereistä... Oma käyttöni on tosiaankin vain TV-ohjelmien nauhoitusten katselua. Satunnaisesti olen jonkun HD-laatuisen trailerin katsellut, mutta ne ovat olleet niitä 'nettilirutuksia'. Elokuvat tulee katseltua vahanaikaisesti DVD tai Bluray levyiltä. Omassa käytössäni Raspberryn toiminnassa ei ole ollut valittamista. En usko että soveltuu raskaaseen videokoodaukseen, mutta on se silti ominaisuuksiltaan paljon monipuolisempi kuin Apple TV.
Netistä löytyy pääasiassa amerikkalaisten urpojen kertomuksia, joilla ei ole teknisiä valmiuksia käyttää edes ruuvimeisseliä. Esim. Charles C. Tampio New Hampshiresta ei ole saanut laitetta vielä ulos paketista, mutta on jo ehtinyt kirjoittaa aiheesta 3 km pitkän revieweri-tekstin nettiin. Kuulisin mielelläni käytännön kokemuksia Ruusperin arkikäytöstä toisilta suomalaisilta. Kuten esim sinulta. Ai ei jaksa pyörittää ison video-bitraten H264/VC-1 -pätkiä, vai?
Raspberry Pi on kuitenkin selvästi hitaampi kuin ’oikea’ PC ja sen rauta on suunniteltu alunperin mobiilikäyttöön. Mobiilikäytössä energiatehokuusvaatimukset aiheuttavat sen, että suorituskyvyn rajat tulevat PC:ta nopeammin vastaan. Tuetut näytön virkistystaajuudet ovat kaikki tasalukuja, joten siitä voi päätellä jotain. Lomitukseen poistoon XBMC tarjoaa useita eri tapoja. Tämä keskustelu lähti liikkeelle tarpeesta toistaa (video)kuvaa Airplayn ylitse. Jotta ominaisuudessa olisi jotakin järkeä, pitää vastaanottavan laitteen olla 24/7-valmiustilassa (joskus sammuksissa olleen Airplay-tukiaseman löytäminen vie todella kauan). Jatkuva valmiustila taas suosii pientä virrankulutusta, joten ainoat järkevät vaihtoehto ovat joko Apple TV tai Raspberry Pi. Minulla oli hetken käytössä Apple TV, mutta se ei tukenut DLNA ja NAS juttuja. Omiin MythTV:n nauhoituksiin en päässyt käsiksi muutoin kuin toistamalla niitä iPadissa josta kuva siirtyi Airplayn kautta TV:n ruudulle. Ei mitään järkeä... Raspberry-XBMC-yhdistelmä kykenee toistamaan verkon ylitse lähes mistä ja mitä tahansa. Apple TV rajoittuu muutamaan kaupalliseen palveluun ja käyttäjän omaan iTunes kirjastoon, eli kutakuinkin ne samat palvelut joihin pääsee käsiksi jo pelkällä iPadilla. OpenELEC on saatavissa myös muihin rautoihin. Jos suorituskyvyn riittävyys huolestuttaa, niin rakentaisin systeemin kahdella erillisellä raudalla joissa kummassakin ajaisin OpeELEC-softaa. AirPlay:n ja TV:n ajansiirtokäyttöön riittää Raspberry. Ripattu BD-elokuvaa voi sitten katsella sillä tehokkaammalla PC:llä. Koska käyttöliittymät olisivat 100%:n identtisiä niin laitteiston kahdennus ei edes heikentäisi käytettävyyttä. CEC (Consumer Electronic Control) rajapinta on siitä mukava, että samalla hetkellä kun olet valinnut TV:n kaukosäätimellä aktiiviseksi HDMI-tuloksi XBMC-laitteen niin TV:n kauko-ohjaimen IR-komennot alkavat mennä myös tuolle laitteelle. Käyttäjästä tuntuu kuin XBMC olisi sisäänrakennettu TV:n sisälle, vähän niinkuin Smart TV.