Tähän väliin sopinee esittää trivial pursuitmainen kyssäri: muistuuko mieleen ihmissilmän hetkellinen kontrastidynamiikka..?..
Mulla ei ainakaan muistu, oliko peruskoulussa? Googlettamalla löytyy monenlaista tietoa asiasta, laita linkkiä siihen oikeaan vastaukseen, kiitos Onko tosiaan HDR:n kanssa kuten tässä arvostelussa kerrotaan, että lcd telkkujen kanssa pitää taustavalo asettaa käsin maksimiarvoonsa HDR-materiaalia katsottaessa? (But for HDR, [Backlight] should be kept at its maximum value of “20” or not much lower...) Edge led taustavalaistut telkut ei taida olla tämän tekniikan kanssa lainkaan järkeviä hankintoja...tai ylipäätään lcd!
Wikissä näköaistin kontrastidynamiikaksi sanotaan 30 stoppia, eli n. 1:1 000 000 000, mutta olen nähnyt paljon käytettävän myös 20 stoppia eli 1:1 000 000. Lukemani mukaan useimmat HDR-televisiot heittävät itse oletuksena taustavalon maksimiin, kun telkulle syötetään HDR-kuvaa. Edge-ledit ehkä eivät, mutta miksi LCD:llä ei voisi saada aikaan hyvää HDR:ää? Onhan niillekin annettu Ultra HD Premium -sertifikaatteja.
Olennaista tässä on se hetkellinen dynamiikka. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Human_eye#Dynamic_range Eli periaatteessa töllössä se 1:100 000 riittäis ja loput hoidettais taustavalon kirkkaudella.
Lähinnä mutu-ajattelua, kun miettii LCD telkkujen nykyisiä haloefekti yms ongelmia jo SDR materiaalilla. Miten mahtaa olla OLEDin kanssa jos vaikkapa hetkellisiä 4000 nitsin kirkkauksia, vaikuttaako jäännöskuvaan tai jopa kuvan kiinnipalamiseen.
Tuskinpa, koska OLEDeilla ei moisiin kirkkauksiin ylletä Mutta vakavasti, ei ole mikään sattuma, että Ultra HD Premium -sertifikaatissa on kaksi eri vaatimusluokkaa kirkkaudelle: 1) Yli 1000 nitin peak brightness ja alle 0,05 nitin mustan taso 2) Yli 540 nitin peak brightness ja alle 0,0005 nitin mustan taso Vaikka sitä ei missään UHD Alliancen prujuissa sanotakaan, on eka selkeesti LCD:eille ja toka OLEDeille. edit: Ja jotta kelleen ei jäisi väärää käsitystä: televisio voi ylittää UHD Premium -sertifikaatin vaatimustason reippaasti, vaikka sillä ei kyseistä luokitusta olisikaan.
Vaativatko nuo sertifikaatit että molemmat täyttyvät paneelilla samaan aikaan, siis MLL ja peak? Tuohon edelliseen KS9000 telkun arvosteluun viitaten "...As you can imagine, a [Backlight] setting of “20” raised black level to around 0.16 cd/m2..."
Hyvä kysymys, johon en heti löytänyt vastausta. UHD Alliancen tiedotteessa käytetään sanoja "A combination of peak brightness and black level", mistä voi yrittää päätellä jotain. Ai niin. Vizio nosti äläkkää sertifikaatista, koska UHD Alliance ei kerro miten mittaukset tehdään. Sehän ei luota valmistajien mittauksiin lainkaan, vaan mittaa sertifikaattia hakevat laitteet itse.
Jotenkin taas tuntuu siltä, et töllövalmistajien mielenkiinto hdrrään johtuu vain ja ainoastaan siitä, et sillä voi taistella oledia vastaan. Missä keskivertokatsomistilanteessa tarvitaan tuhansia nitsejä häikäistymisvaikutuksen aikaansaannissa? Jos nyt vaikka normiolosuhteissa ollaan välillä 0,01-200 nitsiä, niin yhtäkkinen buustaus 400:aan ajaa ihan saman kokemuksen kuin 1000 tai 2000.
Ei UHD Premiumin speksissä ole mielestäni mitään sellaista, mikä rajaisi projektorit sen ulkopuolelle.
Ei minusta. LG on mukana UHD Alliancessa, ja Samsung aikoo tuoda OLED-telkkuja myyntiin parin vuoden sisään. Eiköhän HDR-buustauksen takana ole yksinkertaisesti uusien telkkujen myyminen kuluttajille.
Tässä ihan mielenkiintoinen artikkeli nykyaikaisten televisioiden katseluetäisyyksistä. http://gotech.fi/2016/03/30/nykyaikaista-televisiota-katsoa-yllattavan-lahelta/
^ Jos katseluetäisyyttä käsitellään ottamatta huomioon katsojan näkökykyä, mennään metsään niin että rytinä käy. Näöntarkkuuden vaikutus ihanteelliseen katseluetäisyyteen on valtava, mikä tekee tuollaiset taulukot aivan turhiksi. Ja kun artikkeliin pääsee tällaista tekstiä, ei voi kuin pudistella päätään. Kirjoittaja, kuka lieneekään, ei ilmeisesti ole koskaan tehnyt videon kompressointia Blu-ray-julkaisuille studiomastereista, saatika yrittäyt etsiä "pakkausvirheitä" Blu-ray-julkaisuista. (Sitäpaitsi, ei se ihanteellinen katseluetäisyys muutu miksikään, vaikka kuva olisi täynnä pakkausvirheitä.)
Kuinka moni suomalainen on kompressoinut studiomasteria bd:lle? Entä onko kukaan löytäny niitä pakkausvirheitä? Juttuhan on SuamenTöllökauppiaiden kirijoottama, joten mainosmateriaalissa pitää asiat yliyksinkertaistaa. Mutta katseluetäisyyden kritiikissä on vinha perä. Veikkaan et aniharva muuttaa kodinsa kalustusta tai katselutapoja, kun kantaa 4k-töllön sisään. Resoluutioon pitäisikin suhtautua vähän kuin valokuvaan seinällä; jos haluaa tarkastella tarkemmin, voi mennä lähemmäksi. Mutta valtaosa tarkastelusta tapahtuu kaukana maksimitarkkuuserottelusta. Saas nähä kuinka nopeesti alkaa nillitys ubd-julkaisujen liian pienistä fonttikoosta ym...
Jokainen voi yrittää katsoa esim. 65" töllöä 1,8-2m päästä, minä en ainakaan voi. Olen yrittänyt, ei tule mitään, tuoli on vietävä pitemmälle.
Tuossahan on tehty vaan laskennallinen taulukko, jossa oletetaan, että materiaali on virheetöntä, ja ihmisen näkö on kaikilla jossain määrin sama. Ei siinä tarvitse olla ammatillista kokemusta studiomasterien kanssa kikkailusta, että pystyy vähän matemaattisia kaavoja räpeltelemään, eli miltä etäisyydeltä pikselit hahmottaa tai ei hahmota. Siinä mielessä katseluetäisyys kyllä kasvaa, jos matsku on pakkausvirheiden kyllästämä: menee kauemmas, niin ei ketuta pikselimössöt, kun niitä ei näe. GoTechin kirjoittaja on tietääkseni pitkän linjan suomalainen toimittaja, ja ihan tunnustettu osaaja. Tuossa vaan on kohderyhmä perustallaajat ja asiaa on ihan turha selventää monimutkaisesti. Toki tilaaja saattaa sanella aika lailla sisällöstä, ties vaikka olisi käännösjuttuja.
Tässä on nyt kyse termien määrittelystä. Olen jo pitkään käyttänyt ideaalia/optimaalista/ihanteellista katseluetäisyyttä tarkoittamaan etäisyyttä, jolta koko resoluution voi erottaa, silti erottamatta yksittäisiä pikseleitä. Tuo on myös tv-valmistajien käyttämä määritelmä. "Pakkausvirheet" ja niiden näkeminen eivät liity asiaan mitenkään. Ja juu, tuo liittyy vain resoluutioon, eli HDR:n tai muiden kuvanlaatua parantavien ominaisuuksien vaikutusta ei tuossa oteta huomioon.